Koivuallergian siedätyshoito normalisoi nenän geeni-ilmentymiä ja mikrobistoa
Koivun siitepölyn aiheuttaman allergisen nuhan ja silmän sidekalvon tulehduksen esiintyvyys on Suomessa noin 20 %. Se on väestömme yleisin pitkäaikaissairaus, josta on haittaa muun muassa päivittäisessä töissä tai opinnoissa suoriutumisessa.
Tuoreen Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan koivuallergian siedätyshoidolla on suotuisia vaikutuksia sekä geenien ilmentymiseen nenän limakalvon pintakerroksessa että sen mikrobistoon.
Tutkimusryhmä keräsi viideltä tupakoimattomalta terveeltä aikuiselta ja kuudelta koivuallergikolta nenän limakalvon pintakerrosta, eli nenäepiteeliä, kahtena peräkkäisenä keväänä ja talvena vuosina 2011 ja 2012.
Puolet koivuallergikoista aloitti koivuallergian pistossiedätyshoidon marraskuussa 2011, kahden ensimmäisen näytteenottokerran jälkeen. Nenänäytteistä tutkittiin uuden sukupolven RNA-sekvensoinnin avulla epiteelin geeni-ilmentyminen, eli transkriptomi.
Siedätyshoidon aloittaneilla koivuallergikoilla todettiin vähentyneet oireet ja nenäepiteelin transkriptomin uudelleen muokkautumista kohti terveen nenäepiteelin transkriptomia koivun siitepölyaikana.
– Koivuallergian siedätyshoito muokkasi astma-, kemokiini-, sekä tollin kaltaisten reseptorien signaalireittejä peräkkäisinä keväinä otetuissa nenänäytteissä. Geeni-ilmentyminen ei muuttunut merkitsevästi peräkkäisinä talvina otetuissa näytteissä, kertoo tutkija Sanna Toppila-Salmi Helsingin yliopistosta ja Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että siedätyshoidon aloittaneilla koivuallergikoilla nenänepiteelin mikrobiston monimuotoisuus lisääntyi ja lähentyi terveiden verrokkien nenämikrobiston monimuotoisuutta.
RNA-sekvensointi on tämän tutkimuksen perusteella lupaava menetelmä allergian siedätyshoidon vasteen seurannassa.
Alkuperäinen julkaisu:
Tanzeela Hanif, Kishor Dhaygude, Matti Kankainen, Jutta Renkonen, Pirkko Mattila, Teija Ojala, Sakari Joenvaara, Mika Mäkelä, Anna Pelkonen, Paula Kauppi, Tari Haahtela, Risto Renkonen, Sanna Toppila-Salmi, Birch pollen allergen immunotherapy reprograms nasal epithelial transcriptome and recovers microbial diversity The Journal of Allergy and Clinical Immunology in press, DOI: 10.1016/j.jaci.2019.02.002.
Yhteystiedot:
Sanna Toppila-Salmi, Helsingin yliopisto ja Helsingin yliopistollinen keskussairaala, sanna.salmi@helsinki.fi, puh. 0505431421
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elisa LautalaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 318 5682elisa.lautala@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kuinka saada irti kuolleen hirven etuhampaat?23.6.2025 10:36:14 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus selvittää, kuinka kivikautiset ihmiset hankkivat raaka-aineen hammasriipuksiin.
Alkoholi muuttaa alkion ensimmäisten solujen geenien toimintaa19.6.2025 09:02:38 EEST | Tiedote
Alkoholialtistus alkionkehityksen ensimmäisten viikkojen aikana muuttaa geenien toimintaa ja solujen aineenvaihduntaa. Maljakasvatuksessa selvisi, että herkimpiä alkoholille ovat hermoston ensimmäiset solut. Tutkimustulos tukee nykyistä suositusta lopettaa alkoholinkäyttö jo raskautta suunniteltaessa.
Uusi työkalu auttaa tunnistamaan koiran epilepsiakohtauksen17.6.2025 14:07:14 EEST | Tiedote
Uusi, uraauurtava työkalu auttaa koiranomistajia tunnistamaan lemmikkinsä kohtaukset tarkemmin ja voi nostaa koirien epilepsian tutkimuksen, diagnostiikan ja hoidon uudelle tasolle.
Miksi elintapamuutosten ylläpitäminen on niin vaikeaa? Psykologiset tekijät selittävät paljon17.6.2025 12:55:18 EEST | Tiedote
Tutkimus osoittaa, että jo 10-vuotiailla lapsilla tunnesyöminen on yhteydessä epäterveelliseen ruokavalioon. Aikuisilla puolestaan stressi ja hallitsematon syöminen vaikeuttavat elintapamuutosten ylläpitämistä, kun taas syömisen tietoinen rajoittaminen näyttää tukevan painonhallintaa.
Tutkimus paljastaa haasteet inklusiivisten arvojen toteutumisessa perusopetuksessa16.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Oppimisen tuen uudistukseen lähdetään tilanteessa, jossa vastuu inkluusion tulkinnasta ja toteutuksesta uhkaa valua kunnille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme