Jopa neljäsosa kotona asuvista vanhuksista ei saa tarvitsemaansa apua
Suomessa on viime kuukausina keskusteltu paljon vanhusten ympärivuorokautisen hoidon epäkohdista ja riittämättömistä resursseista. Laitosmaisen hoidon lisäksi huomio pitäisi kiinnittää myös siihen, saako kotona asuva vanhus riittävästi apua.
– Suomessa 91 prosenttia yli 75-vuotiaista asuu kotonaan. Valtaosa heistä selviytyy omatoimisesti. Kuitenkin noin puolet tarvitsee apua siivouksessa ja muissa käytännöllisissä päivittäisissä toimissa, kuten ulkona käymisessä ja pankkiasioissa, tutkija Lina Van Aerschot huomauttaa.
Myös henkilökohtaisissa toimissa, jotka edellyttävät vaativampaa hoivaa, on puutteita avun saannissa.
– Heikkokuntoisista vanhuksista 12–16 prosenttia ei saa tarpeeksi apua henkilökohtaisissa toimissa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että joka seitsemäs ei saa tarvitsemaansa apua peseytymisessä ja WC-käynneissä, Van Aerschot sanoo.
Kun vanhus jää ilman riittävää apua, on kyse hoivaköyhyydestä. Se on merkittävä yhteiskunnallinen ja inhimillinen ongelma.
– Hoivaköyhyyden olemassaolo osoittaa, että suomalainen hyvinvointivaltio ei ole onnistunut toteuttamaan perustuslain takaamaa oikeutta tarpeen mukaiseen hoitoon ja huolenpitoon, professori Teppo Kröger toteaa.
Hoivaköyhyys tarkoittaa myös ihmisryhmien eriarvoisuutta, sillä se koskettaa erityisesti heikkokuntoisimpia, pienituloisimpia ja yksinasuvia vanhuksia. Kotihoito ja muut palvelut eivät siis ole yhtäläisesti kaikkien saatavilla.
Kuitenkin suomalaisen hyvinvointivaltion julkilausuttuihin perusperiaatteisiin kuuluu, ettei avun ja hoivan saaminen riipu perheestä, tulotasosta, sosiaalisista suhteista, ihmisten vapaaehtoisuudesta tai hyväntekeväisyydestä. Hoivaa pitää olla tarjolla julkisesti järjestettyjen palvelujen muodossa kaikille niitä tarvitseville.
– Palvelujärjestelmän tärkein tavoite on, että se tarjoaa avun sitä tarvitseville. Hoivaköyhyyden poistamisen tulisi olla niin valtion, kuntien kuin yksityistenkin palvelutuottajien toiminnan prioriteetti, Kröger sanoo.
Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön tutkijat Teppo Kröger, Lina Van Aerschot ja Jiby Mathew Puthenparambil Jyväskylän yliopistosta tarkastelivat kotona asuvien yli 75-vuotiaiden avun tarpeita ja avun riittävyyttä kyselyaineistolla, joka kattoi noin 3000 vastaajaa. Aineisto kerättiin Tampereella ja Jyväskylässä vuosina 2010 ja 2015 kotona asuvilta vanhuksilta.
Linkki tutkimusartikkeliin: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019041011854
Lisätietoja:
Professori Teppo Kröger
teppo.kroger@jyu.fi
040 805 4160
Tutkijatohtori Lina Van Aerschot
lina.vanaerschot@jyu.fi
040 805 3767
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sari LaapottiTiedottaja
Puh:040 805 3575viestinta@jyu.fiTietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Esiopetussiirtymissä ilmenee eroja päiväkotien ja koulujen välillä14.5.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Varhaiskasvatuksesta esiopetukseen siirtyvä lapsi voi asuinpaikastaan riippuen kohdata siirtymän eri tavoin, väitöstutkimus osoittaa. Erot näkyvät esimerkiksi siinä, kuinka lasten osaamiseen suhtaudutaan. KM Jasemin Çan tarkasteli väitöskirjassaan neljää varhaiskasvatus- ja esiopetusyksikköä ja havainnoi millaisia voimavaroja lapsilla on osallistuessaan esiopetussiirtymiin arjen tasolla.
Väitös: Hyvä ESG-luokitus ei takaa hyötyä - mutta ei tuo haittaakaan13.5.2025 13:16:16 EEST | Tiedote
Kestävyyteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota, joten ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen ja hyvään hallintotapaan (ESG) panostaminen on noussut tärkeäksi teemaksi kansainvälisessä sijoitusmaailmassa. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään tohtorinväitöksessä Thanh Nam Vu tutki, miten ESG-kriteerien sisällyttäminen sijoitussalkkujen allokaatioon vaikuttaa taloudellisiin tuottoihin, ja haastaa vallitsevat oletukset vastuullisuustiedon arvostuksesta rahoitusmarkkinoilla.
Generatiivista tekoälyä halutaan hyödyntää ohjelmistotuotannon tehostamisessa – Jyväskylän yliopiston hanke sai 840 000 euron rahoituksen13.5.2025 08:55:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on saanut Business Finlandilta 840 000 euron rahoituksen hankkeelle, jonka tavoitteena on tutkia generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksia ohjelmistokehitysprosessien tehokkuuden ja ohjelmistotuotteiden laadun parantamisessa. Konsortiohankkeessa on mukana viisi suomalaista yritystä sekä useita ulkomaisia toimijoita. Hankkeen kokonaisrahoitus on 1,2 miljoonaa euroa, josta 30 % on yliopiston omaa rahoitusta.
Pandemia ei pysäyttänyt nuoria – tuore väitöstutkimus paljastaa sopeutumiskyvyn ja oma-aloitteisuuden13.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Koronapandemia haastoi nuorten aikuisten elämänkulkua, mutta tuore väitöstutkimus osoittaa, etteivät he olleet tilanteessa kokonaan voimattomia. YTM Julia Nuckols tarkastelee sosiologian väitöskirjassaan miten nuoret Suomessa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa reagoivat pandemian aiheuttamiin ammatillisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin.
Tutkimus: Vihreä kulutus painottuu brändeihin ja muotiin – Suomi erottuu vaatimattomilla vihreillä kuluttajilla12.5.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja LUT-yliopiston tutkimuksen mukaan vihreä kuluttaminen on yleisempää Suomessa kuin Ruotsissa ja Iso-Britanniassa, mutta myös ei-vihreiden kuluttajien määrä on huomattava. Vihreät kuluttajat olivat tyypillisesti paitsi ekologisuutta arvostavia, myös brändi- ja muotitietoisia. Näillä niin sanotuilla premium-vihreillä kuluttajilla oli keskivertoa paremmat tulot ja he olivat nuorempia kuin muut kuluttajat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme