Esiopetussiirtymissä ilmenee eroja päiväkotien ja koulujen välillä
Varhaiskasvatuksesta esiopetukseen siirtyvä lapsi voi asuinpaikastaan riippuen kohdata siirtymän eri tavoin, väitöstutkimus osoittaa. Erot näkyvät esimerkiksi siinä, kuinka lasten osaamiseen suhtaudutaan. KM Jasemin Çan tarkasteli väitöskirjassaan neljää varhaiskasvatus- ja esiopetusyksikköä ja havainnoi millaisia voimavaroja lapsilla on osallistuessaan esiopetussiirtymiin arjen tasolla.
Siirtymä varhaiskasvatuksesta esiopetukseen koskettaa Suomessa vuosittain kaikkia 6-vuotta täyttäviä lapsia. Esiopetuksen yhtenä tavoitteena on tukea lasten koulunaloitusta ja oppimista. Jyväskylän yliopistossa toukokuussa väittelevän KM Jasemin Çanin tutkimus osoittaa lapsilla olevan käytössä monia erilaisia voimavaroja kiinnittyä esiopetukseen.
Lapsia valmisteltiin ja sopeutettiin esiopetukseen ohjatun toiminnan ja arkisten keskustelujen avulla. Tämä sekä edellytti lapsilta, että tarjosi heille mahdollisuuden hyödyntää erilaisia voimavaroja, kuten esiopetuksen toimintakulttuuriin liittyviä kulttuurisia tietoja sekä lasku- ja lukuvalmiuksiin liittyviä akateemisia taitoja.
Esiopetuksen sijainti vaikuttaa lapsen esiopetussiirtymän toteutumiseen
Tutkimuksessa kävi ilmi, että esiopetuspaikan sijainnilla oli yhteys siihen, miten lapsia valmistettiin viimeisenä varhaiskasvatuskeväänä tulevaan esiopetussiirtymään. Sijainti vaikutti myös siihen, kuinka lasten osaamiseen suhtauduttiin sekä siihen, miten heitä sopeutettiin esiopetuksen arkeen syyslukukauden alussa. Lisäksi lasten varhaiskasvatuksessa keräämiä resursseja ei aina tunnistettu koulun yhteydessä olevissa esiopetuspaikoissa. Tämän vuoksi lasten toimintaa rajoitettiin enemmän esiopetusvuoden alussa verrattuna niihin esikoululaisiin, joiden esiopetuspaikka sijaitsee päiväkodin yhteydessä.
”Niillä lapsilla, jotka siirtyivät päiväkodin yhteydessä olevaan esiopetukseen, oli esiopetussyksyn aikana käytössään paljon erilaisia voimavaroja. Tämä mahdollisti arkiset neuvottelut esiopetussiirtymän rakentamisesta. Lapset neuvottelivat aikuisten kanssa erilaisia arjen etuoikeuksia, joista he olivat aiempina vuosina itse jääneet paitsi päiväkotilaisina. Tällaisia etuoikeuksia olivat erilaiset jonotuskäytännöt sekä huoneiden ja tavaroiden käyttöön liittyvät oikeudet, joita pidettiin arvossa lasten keskuudessa”, väittelijä kertoo.
Sen sijaan isojen koulurakennuksien yhteyteen siirtyvät uudet esioppilaat näyttivät pieniltä eikä heillä ollut mahdollisuutta vaikuttaa arkisten käytäntöjen rakentumiseen.
Paikallisuus voi haastaa esiopetussiirtymien tasapuolista toteuttamista
Esiopetusvuoden alun muodostumisessa on kyse rakenteista ja paikallista, kunnallisista ratkaisuista. Rakenteet ovat yhteydessä lasten toimintaan – ja tätä kautta myös mahdollisuuksiin vaikuttaa esiopetuksen arkisiin tapahtumiin. Tämän tiedetään edistävän lapsen toimijuutta, jolla nähdään olevan monia myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi kasvuyhteisöön kiinnittymisessä ja kuuluvuuden tunteen rakentumisessa.
”Esiopetussiirtymien erilaisuus ei saisi perustua perheiden kotiosoitteeseen, joka määrittää esiopetuspaikan koulun tai päiväkodin yhteyteen. Tästä syystä paikalliset erot tulisi tunnistaa myös koulutuspoliittisesti”, Çan korostaa.
Esiopetuksen ei tulisi olla vain koulupolulle valmentamista
Tutkimuksessa tuli myös esille, että lapsia valmistettiin esiopetussyksynä jo tulevaa koulusiirtymää varten. Havainto herättää kriittisiä kysymyksiä esiopetuksen yhteiskunnallisesta tehtävästä. Väittelijän mukaan esiopetuksen yhteiskunnallista tehtävää tulisikin tarkentaa koulutuspoliittisesti.
”Esiopetus on näyttänyt olevan koko historiansa ajan tietyssä ristitulessa suhteessa siihen, mikä toiminnan tarkoitus on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välissä. Sen sijaan, että esiopetus nähtäisiin vain kouluun valmentava toimintana, sitä tulisi tarkastella myös itsenäisenä osana koulutusjärjestelmää”, Çan painottaa.
Jasemin Çanin varhaiskasvatustieteen väitöskirja ”Lasten siirtymäresurssit ja -pääomat varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen siirtymissä” tarkastustilaisuus järjestetään Jyväskylän yliopistossa perjantaina 23.5.2025 klo 12.00 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori Sirpa Lappalainen (Lapin yliopisto) ja kustoksena professori Niina Rutanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Väitöskirja on luettavissa verkossa osoitteessa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0687-1.
Jasemin Çan (KM) on suorittanut koreakouluopintonsa Jyväskylän yliopistossa. Tätä ennen hän on opiskellut Tampereen seudun ammattiopistossa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, jossa hän sai jo ensimmäisen työkokemuksensa varhaiskasvatuksessa. Çanilla on työkokemusta varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta yli 12 vuoden ajan ensin lastenhoitajana ja sitten opettajana.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jasemin Can
jasemin.k.can@jyu.fi
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Lääkäreille lähetetty informaatio voi vähentää mahdollisesti haitallista lääkkeiden määräämistä14.5.2025 11:11:58 EEST | Tiedote
KTM Iiro Ahomäki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta tutki taloustieteen väitöskirjassaan Kelan lääkemääräyspalautteiden vaikutuksia. Väitöstutkimuksen tulosten mukaan Kelan lääkäreille lähettämät henkilökohtaiset lääkemääräyspalautteet vähensivät mietojen opioidien määräämistä uusille potilaille ja iäkkäille vältettäväksi suositeltavien lääkkeiden määräämistä yli 75-vuotiaille. Vahvojen opioidien määräämisessä ei havaittu vastaavia vaikutuksia.
Väitös: Hyvä ESG-luokitus ei takaa hyötyä - mutta ei tuo haittaakaan13.5.2025 13:16:16 EEST | Tiedote
Kestävyyteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota, joten ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen ja hyvään hallintotapaan (ESG) panostaminen on noussut tärkeäksi teemaksi kansainvälisessä sijoitusmaailmassa. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään tohtorinväitöksessä Thanh Nam Vu tutki, miten ESG-kriteerien sisällyttäminen sijoitussalkkujen allokaatioon vaikuttaa taloudellisiin tuottoihin, ja haastaa vallitsevat oletukset vastuullisuustiedon arvostuksesta rahoitusmarkkinoilla.
Generatiivista tekoälyä halutaan hyödyntää ohjelmistotuotannon tehostamisessa – Jyväskylän yliopiston hanke sai 840 000 euron rahoituksen13.5.2025 08:55:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on saanut Business Finlandilta 840 000 euron rahoituksen hankkeelle, jonka tavoitteena on tutkia generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksia ohjelmistokehitysprosessien tehokkuuden ja ohjelmistotuotteiden laadun parantamisessa. Konsortiohankkeessa on mukana viisi suomalaista yritystä sekä useita ulkomaisia toimijoita. Hankkeen kokonaisrahoitus on 1,2 miljoonaa euroa, josta 30 % on yliopiston omaa rahoitusta.
Pandemia ei pysäyttänyt nuoria – tuore väitöstutkimus paljastaa sopeutumiskyvyn ja oma-aloitteisuuden13.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Koronapandemia haastoi nuorten aikuisten elämänkulkua, mutta tuore väitöstutkimus osoittaa, etteivät he olleet tilanteessa kokonaan voimattomia. YTM Julia Nuckols tarkastelee sosiologian väitöskirjassaan miten nuoret Suomessa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa reagoivat pandemian aiheuttamiin ammatillisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin.
Tutkimus: Vihreä kulutus painottuu brändeihin ja muotiin – Suomi erottuu vaatimattomilla vihreillä kuluttajilla12.5.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja LUT-yliopiston tutkimuksen mukaan vihreä kuluttaminen on yleisempää Suomessa kuin Ruotsissa ja Iso-Britanniassa, mutta myös ei-vihreiden kuluttajien määrä on huomattava. Vihreät kuluttajat olivat tyypillisesti paitsi ekologisuutta arvostavia, myös brändi- ja muotitietoisia. Näillä niin sanotuilla premium-vihreillä kuluttajilla oli keskivertoa paremmat tulot ja he olivat nuorempia kuin muut kuluttajat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme