Sähköalan järjestöt huolissaan alan opetuksen resursseista - Rahoitus saatava ammatin vaatimusten tasolle

Sähköisen talotekniikan älykkäille, energiatehokkuutta edistäville ratkaisuille on ilmaston lämpenemisen hidastamisessa ladattu paljon odotuksia pyrittäessä kohti hiilivapaata yhteiskuntaa. Odotukset voi lunastaa vain, jos alalle on tarjolla osaavaa työvoimaa.

Äskettäinen toisen asteen koulutusuudistus sekä jo sitä aikaisemmin tehty rahoituslain uudistus ovat vieneet erityisesti sähköalan opetusta ahtaalle: lähiopetuksen resurssien ja tuntimäärien vähentymisestä on jo nähty seuraavan puutteita niin teoriaosaamisessa kuin kädentaidoissakin, mikä puolestaan vaikeuttaa työssäoppimisjaksojen tehokasta toteutusta.

Koulutusuudistuksessa keskeinen muutos oli työssäoppimisen osuuden lisääminen ja opetusvastuun siirtäminen aikaisempaa enemmän oppilaitoksilta yrityksiin. Malli on sinänsä sähköalan järjestöjenkin mielestä kannatettava. Oppilaitosten lähiopetuksella on kuitenkin voitava varmistaa se, että opiskelija hallitsee perustyöt, ja -työkalut sekä sähkötyö- ja sähköturvallisuutta koskevat määräykset, jotta yrityksissä voidaan työssäoppimispaikkoja tarjota.

Sähköalojen ammattiliitto ry, Sähköturvallisuuden Edistämiskeskus STEK ry, Sähkötekniset työnantajat STTA ry ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry esittävätkin sähköalan ammatillisen koulutuksen erityistarpeet huomioivaa lisärahoitusta. Järjestöjen konkreettinen ehdotus on, että sähköalan opetuksen rahoitus nostetaan ammattialojen keskinäisessä ryhmittelyssä kustannusryhmästä 2 kustannusryhmään 3, jossa esimerkiksi Media-alan sekä Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkintojen ja mm. Sirkusalan perustutkinnon opetus jo ovat.

– Sillä voisi lisätä lähiopetustuntien määrää, turvata sähköalan opetukseen riittävän laadun ja valmistuvien asentajien osaamisen myös tulevaisuuden yhteiskunnassa, joka perustuu entistä enemmän sähköön ja sen toimitusvarmuuteen. Sähköalan ammattilaisten tulee jatkossakin olla huippuosaajia, perustelee Sähköliiton vastaava järjestöasiantuntija Reijo Salmi.

Sähköalan opetuksen rahoitus alkoi laahata, kun ammatillisen koulutuksen rahoituksen määräytymisperusteet muuttuivat vuonna 2017.

– Nykymallin mukainen rahoitus pohjautuu aikaisempaa enemmän siihen, että asentajia valmistuu oppilaitoksista tiuhaan tahtiin. Nopeasti kehittyvällä sähköalalla on kuitenkin opetettavaa ja opittavaa niin paljon, että kolmekin lukuvuotta on siihen varsin lyhyt aika. Tutkintojen mahdollisimman nopea ”tehtailu” ei johda kenenkään kannalta optimaaliseen lopputulokseen,sanoo STUL ry:n toisen asteen oppilaitosryhmän sihteeri, tekninen asiantuntija Henrik Rousku.

Koska sähköala on hyvin pienyritysvaltaista, resurssit tarjota yksilöllistä opetusta ja tukea työssäoppimisessa ovat usein rajalliset.

– Sähkö on osaamattomissa käsissä vaarallista. Siksi sähköala on monia muita aloja tiukemmin säädeltyä. Sähkö- ja sähkötyöturvallisuus voivat heikentyä, kun rahanpuute pakottaa tinkimään lähiopetuksesta. Ammatillisen koulutuksen reformin tultua voimaan opiskelijoiden oletetaan yhä enemmän oppivan tarvittavia taitoja työssäoppimisjaksoilla työpaikoilla. Mitä paremmalla osaamisella opiskelijoita saadaan työssäoppimisjaksoille, sitä monipuolisempia töitä heille voidaan tarjota ja toteuttaa näitä opetusjaksoja tehokkaasti, toteaa STEK ry:n toimitusjohtaja Timo Kekkonen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista (682/2017) 2 §