Toista mieltä! -näyttely avautuu Helsingin kaupunginmuseossa

Toista mieltä! -näyttely antaa taiteelle suunvuoron, jonka kautta kiistelyn ja kapinoinnin roolit yhteisöissä tulevat esiin. Helsinkiä ei kuvata konsensuksen kotina, vaan pikemminkin kiistelyn tyyssijana, jonka sivuun jääneet historiat heräävät näyttelyssä eloon. Toista mieltä! esittelee viiden Helsingissä toimivan taiteilijan teoksia: Veli Granö, Minna Henriksson, Marko Karo, Harri Pälviranta ja Salla Tykkä.

"Kaikki taiteilijat käsittelevät historiaa omalla tavallaan, ja he tarjoavat töissään kiinnostavia ja ajatuksia herättäviä yhteyksiä nykypäivään", kertoo näyttelyn tuottaja Jari Harju. "Mikä parasta, he laittavat oman persoonansa mukaan eivätkä pyrikään antamaan valmiita vastauksia. Kaupunginmuseo haluaa olla museo, jossa erilaisille, joskus jopa keskenään ristiriitaisille, äänille löytyy tilaa."

Toista mieltä! avautuu 24.5. museon neljännessä kerroksessa, joka on omistettu vaihtuville näyttelyille. Neljännen kerroksen tilan konseptiin kuuluu kokeilevuus sekä museokäsityksen laajentaminen tunteita herättävillä sisällöillä, jotka voivat olla esimerkiksi näyttelyitä, tapahtumia tai kokemuksia.

"Näyttelyn aihe on ajankohtainen etenkin juuri nyt maailmassa, jossa vastakkainasettelut kärjistyvät ja jossa myös museot pohtivat, kenen ääni ja tarinat tulevat kuulluiksi", museonjohtaja Tiina Merisalo sanoo. "Kaupunginmuseon tavoitteena on vahvistaa moniarvoista Helsinkiä, ja tämäkin näyttely on siitä hieno osoitus."

Veli Granö: Koetalo, osa 1

Suomeen rakennettiin 1990-luvulla muutamia utopistisia koetaloja, joissa tutkittiin häiriötöntä asumista. Veli Granön installaatioteos Koetalo kertoo koesarjan viimeisestä, vuonna 1997 Helsinkiin valmistuneesta talosta. Sen äänieristys oli täydellinen. Asukkaat oli eristetty tehokkaasti toisistaan, kuin jokainen asunto olisi ollut oma itsenäinen maailmansa. Maailma oli myös talon ulkopuolella vakaa ja häiriötön. Historia oli ikään kuin katoamassa kuuloetäisyyden ulkopuolelle.

Koetalon perinteisissä euroviisuvalvojaisissa koettiin yllätys vuonna 2006. Euroopan kylmimmiltä takamailta esiin kaivautunut hirviölauma nousi Ateenassa, demokratian syntysijoilla, lavalle ja valloitti hetkeksi Euroopan kulttuurisen ilmapiirin. Lordi voitti Eurovision laulukilpailun kaikkien aikojen korkeimmalla pistesaaliilla. Koetalon täydellinen äänieristys ei kyennyt enää kätkemään sitä tosiseikkaa, että historia oli palannut Eurooppaan. Koetalo-teossarjan toinen osa valmistuu 2020.

Minna Henriksson: Tapaus Hjalmar Linder

Vapaaherra Hjalmar Linder (1862–1921) oli elinaikanaan Suomen rikkain henkilö, suurmaanomistaja ja tehtaanjohtaja. Tammikuussa 1918 Linder pakeni sisällissotaa Ruotsiin ja toukokuussa palattuaan kirjoitti Hufvudstadsbladetiin otsikolla ”Nog med blodbad!” (Jo riittää verilöyly!). Tämä teksti maksoi hänelle hänen henkensä. Linder sai tappouhkauksia ja häntä syytettiin punaisten suosijaksi. Hän joutui myymään ja luovuttamaan valtavan omaisuutensa Suomessa ja lähtemään uudelleen maanpakoon. Lopulta Linder kuoli yksinäisenä ja rahattomana 4. kesäkuuta 1921 Ranskan Marseillessa viillettyään valtimonsa auki.

Esineiden, valokuvien ja kirjallisten dokumenttien kautta taiteilija pyrkii tunnistamaan ne yhteiskunnalliset tekijät, jotka tekivät Linderistä poikkeuksen, jota ei siedetty. Mikä sai Linderin käyttäytymään yhteiskuntaluokkaansa nähden niin poikkeuksellisesti keväällä 1918? Vaikka Henrikssonin teos käsittelee historiallista aihetta, siinä on heijastuspintoja myös tämän päivän yhteiskuntaan.

Marko Karo: Oletko nähnyt juoksevaa koiraa?

Marko Karon teoksen nimi juontaa juurensa Helsingissä jatkosodan aikana toimineiden vasemmistolaisaktivistien käyttämästä tunnistuslauseesta, jonka avulla kumppanit voitiin erottaa vihollisista ja ulkopuolisista. Teos tarkastelee maanalaista aktivismia aineellisina käytäntöinä, joiden keskeisimpänä kasvualustana ja näyttämönä toimii 1930–40-lukujen Helsinki. Se tuo esiin kaupunkihistorian paraatipuolelta sivuun jääneitä kamppailuja, kohtaamisia ja tapahtumia.

Teoksen punaisena lankana toimii "salakuljetuksen" tai rajankäynnin dynamiikka: erilaiset toimintatavat, jotka tekevät tietojen, asioiden ja ihmisten kauttakulun mahdolliseksi myös keskellä kouriintuntuvaa kontrollia. Oletko nähnyt juoksevaa koiraa? on valokuvia, tekstejä, esineitä, ääntä ja liikkuvaa kuvaa hyödyntävä monivälineellinen installaatio.

Harri Pälviranta: Vapautemme hinta

Vuosien 1939–1940 sodassa, joka myöhemmin nimettiin talvisodaksi, kuoli 26 662 sotatoimissa mukana ollutta henkilöä. Pian sodan jälkeen vuonna 1941 heistä julkaistiin kirja Vapautemme hinta, jossa jokainen sankarivainaja sai muutaman palstasenttimetrin tilaa kuvalleen ja tiedoilleen. Nyt yli 75 vuotta myöhemmin kirja löytyy edelleen monista suomalaiskodeista.

Kuten talvisota, ja Vapautemme hinta -kirjakin, osoitti, kuolleella sotilaalla on arvonsa. Tykkien vielä jyskyessä ja aseiden paukkuessa heitä tarvitaan vahvistamaan kansallistunnetta ja ajatusta yhteisöstä, joka on uhan alla. Teokseensa Pälviranta on skannannut kaikki Vapautemme hinta -kirjan päähenkilöt ja työstänyt kuvista haamumaisia kasvopotretteja, joista kukin koostuu sadoista päällekkäin asetetuista kasvokuvista. Teos tuo esiin myös sen, kuinka talvisodalla on edelleen erityinen asema suomalaisessa poliittisessa keskustelussa; kuolleiden sotilaiden varaan rakennetaan nykyisyyden politiikkaa.

Salla Tykkä: Valu

”Talvella 2011 sain postipaketin. Se sisälsi nipun A4-kokoisia papereita, joille oli tulostettu englanninkielinen lyhytkertomus: 32 sivua, 19 178 sanaa ja 103 837 merkkiä välilyönteineen. Luin kertomuksen. Kirjoittaja oli minulle entuudestaan tuttu mies. Näimme viimeisen kerran vuonna 1991 Helsingissä, kun saatoin hänet Moskovaan vievään junaan. Lähetin miehelle sähköpostia hänen antamaansa osoitteeseen. 6.4.2011 mies vastasi minulle sähköpostilla. Kirjoitin takaisin ja ehdotin, että tapaamme.”

Toista mieltä! -näyttelyssä Salla Tykkä esittää ehdotuksen elokuvaksi. Teos nimeltään Valu koostuu materiaaleista, joita taiteilija on kerännyt vuosien 2017–2019 aikana. Tässä työssä kuva- ja äänimateriaali näyttäytyy arkistona, joka esitetään tilassa kolmella kankaalla erään lyhytkertomuksen lukujen mukaan. Tapahtumien näyttämönä ovat Helsinki ja Eurooppa 1990-luvun alusta tähän päivään.

Toista mieltä!
Helsingin kaupunginmuseon 4. kerros
Aleksanterinkatu 16
24.5.–29.9.2019
ma–pe 11–19, la–su 11–17
(kesän aukioloajat 3.6.–30.8.2019: ma–pe 9–19, la–su 11–17)
Aina vapaa pääsy