Väitöstutkija kehitti mobiilit geenisakset estämään sairaalabakteerien antibioottivastustuskyvyn leviämistä
Koska uusia antibiootteja on kehitetty vähenevässä määrin, uusia menetelmiä tarvitaan pikaisesti antibioottivastustuskykyisten bakteeri-infektioiden hoitoon.
Pilvi Ruotsalaisen väitöstyössään kehittämien mobiilien geenisaksien (CRISPR-Cas9) avulla voidaan tuhota spesifisesti useita haluttuja antibioottivastustuskykyä tuottavia geenejä. Mobiilit geenisakset pystyvät leviämään bakteeriyhteisössä bakteerista toiseen, ja kohdatessaan resistenssigeenin, katkaisemaan sen. Lopputuloksena bakteeri muuttuu alttiiksi antibiooteille eikä levitä kyseistä geeniä eteenpäin muihin bakteereihin.
Mobiileilla geenisaksilla kitketään resistenssigeenit bakteereista
Uusien potentiaalisten hoitomuotojen lisäksi on olennaista ymmärtää, miten antibioottivastustuskyky siirtyy bakteereiden välillä. Silloin voidaan tehokkaammin rajoittaa vastustuskyvyn leviämistä, sanoo Pilvi Ruotsalainen.
Väitöstyönsä osatöissä Ruotsalainen tutki antibioottivastustuskykygeenien liikkumista bakteeriyhteisössä ja sitä, mitkä tekijät vaikuttavat siihen.
Antibioottivastustuskykygeenit sijaitsevat DNA-molekyyleissä, plasmideissa, jotka voivat siirtyä bakteeriyhteisössä konjugaation avulla jopa eri bakteerilajien välillä.
Tutkimukset osoittivat, että plasmidit voivat pelastaa antibiooteille alttiita bakteereita jopa kuolettavissa antibioottipitoisuuksissa. Näin altis bakteeri voi muuttua vastustuskykyiseksi ”lennossa” tehokkaankin hoidon aikana.
”Tällaisen plasmidin siirtyessä antibioottihoidon kohteena olevaan bakteeriin, voi hoidosta tulla tehoton. Näin ollen antibioottivastustuskykygeenien hävittäminen esimerkiksi ihmisen suolistoflooran harmittomistakin bakteereista on tärkeää. Ehkäpä tulevaisuudessa tähän voisi käyttää kehittämiäni geenisaksia”, arvioi Ruotsalainen.
Infektioihin apua myös faageista
Hoitomuotona antibioottivastustuskykyisiin infektioihin voitaisiin käyttää myös bakteereiden viruksia eli faageja. Faageja on käytetty bakteeri-infektioihin hoitona 1900-luvun alkupuolella myös länsimaissa, mutta niiden käyttö hoitomuotona lopetettiin antibioottien löytämisen jälkeen.
”Antibioottikriisin vuoksi kiinnostus faageja kohtaan on noussut uudestaan. Faagit ovat bakteereiden luonnollisia vihollisia ja usein tehokkaita antibiooteille vastustuskykyisten bakteereiden tappajia. Tutkimuksemme osoittaa, että uusia faageja voidaan tarpeen tullen eristää ympäristöstä monille taudinaiheuttajille, esimerkiksi kolibakteereille ja Klebsiella pneumoniae -lajin bakteereille”, kertoo Ruotsalainen.
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerolla 107, ISSN 2489-9003, ISBN: 978-951-39-7819-8. Se on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/65250
Pilvi Ruotsalainen valmistui ylioppilaaksi Saarijärven lukiosta vuonna 2005. Vuonna 2014 hän valmistui filosorian maisteriksi pääaineenaan solu-ja molekyylibiologia Jyväskylän yliopiston bio-ja ympäristötieteiden laitokselta. Työskenneltyään kaksi vuotta tutkimusavustajana sekä Brendan Battersbyn (Helsingin yliopisto) että Jaana Bamfordin (Jyväskylän yliopisto) ryhmissä, hän aloitti tohtoriopintonsa vuonna 2015. Väitöstyökirjan tutkimuksen rahoitti Suomen Akatemian tukema biologisten vuorovaikutusten huippututkimusyksikkö ja Emil Aaltosen säätiö.
Filosofian maisteri Pilvi Ruotsalaisen solu- ja molekyylibiologian väitöskirjan ”Extended-spectrum β-lactamases-producing Enterobacteriaceae: risks during antibiotic treatment and potential solutions to cure carriage” tarkastustilaisuus pidetään 6.9.2019 klo 12 bio- ja ympäristötieteiden laitoksella, salissa YAA303 (Survontie 9). Vastaväittäjänä toimii professori Mikael Skurnik (Helsingin yliopisto) ja kustoksena dosentti Matti Jalasvuori (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi."
Lisätietoja:
Pilvi Ruotsalainen, pilvi.t.ruotsalainen@jyu.fi, puh. 044 328 0903
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, puh. 050 581 8351
Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
Facebook: jyuscience Twitter: jyscience Instagram: jyscience
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Liisa Harjulaviestintäpäällikkö
Puh:040 805 4403viestinta@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston ja amerikkalaisen yrityksen yhteistyöstä syntyi maailman tarkin sydänkäyriä tunnistava ohjelmisto ja tytäryhtiö Keski-Suomeen14.7.2025 13:45:27 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto ja yhdysvaltalainen hitech-yritys USAMedX loivat yhteistyössä täysin automaattisesti toimivaan sydäniskuriin sykekäyrien tunnistuksen. Ohjelmistoa tullaan käyttämään kotikäyttöön tarkoitetussa sydäniskurissa, joka pystyy analysoimaan potilaan sydänkäyrän ja antamaan sydäniskun tarvittaessa automaattisesti. Yhteistyö johti lopulta myös USAMedX:n tytäryhtiön perustamiseen Jyväskylään.
Tutkijat selvittivät maapallon äänien erot urbaanissa ja luonnollisessa ympäristössä9.7.2025 12:05:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkijaryhmä on kerännyt yli sata vuotta ääntä ympäri maailman ja selvittänyt, miten maapallon äänimaisema eroaa kaupungeissa ja luonnollisen ympäristön välillä. Samalla selvitettiin äänimaiseman vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Arvostetussa Nature Ecology & Evolution –julkaisusarjassa julkaistu tutkimus paljastaa, etteivät kaupungeissa asuvien ihmisten äänimaisemien rytmit ole yhtä ennustettavia kuin luonnossa elävien eläinten
Tutkijoiden yö saapuu jälleen - tapahtuma laajenee Jamkiin syksyllä 20259.7.2025 09:47:06 EEST | Tiedote
Tutkijoiden yö palaa Jyväskylään jo kymmenettä kertaa, ja tänä vuonna mukana on ensimmäistä kertaa myös Jyväskylän ammattikorkeakoulu (Jamk). Tapahtuma järjestetään perjantaina 26. syyskuuta 2025, ja se tarjoaa koko perheelle elämyksellisen matkan tieteen maailmaan.
Sivistys elää ja etsii muotoaan – Jyväskylän Kesän 2025 puheohjelma avasi keskustelun tulevaisuuden sivistyksestä8.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
70-vuotta täyttäneen Jyväskylän Kesän vuoden 2025 puheohjelma toi sivistyksen teeman monipuolisesti esiin viidessä eri tilaisuudessa, joissa pureuduttiin muun muassa ajattelun taitoon, koulutuksen saavutettavuuteen ja kulutuskulttuurin kriittiseen tarkasteluun. Puheohjelmien tallenteet ovat katsottavissa Jyväskylän Kesän verkkosivuilla ja Yle Areenassa.
Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman ja LIFE Revives -hankkeen Luontoilta keräsi ennätysyleisön4.7.2025 14:34:18 EEST | Tiedote
Järjestyksessään 17. ”Piolookisen Luontoilta” Konneveden tutkimusasemalla keskiviikkona 2.7.2025 veti paikalle ennätysyleisön, yli 200 osallistujaa. Luontoilta on osa Konnevesi-viikkoa ja ilta vietettiin lämpimissä tunnelmissa myös sään osalta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme