Helene Schjerfbeckin omakuvat eivät kuvita taiteilijan elämänvaiheita vaan ilmentävät itsen esittämiseen liittyviä kysymyksiä

Helene Schjerfbeckin omakuvien tulkinnat ovat aikaisemmin painottaneet taiteilijan henkilöhistoriaa enemmän kuin teosten itsenäistä kykyä viestiä: on katsottu, että omakuvat ilmentävät taiteilijan ikääntymisprosessia hyvinkin suoraviivaisesti. Toisaalta omakuvien on nähty kulkevan lineaarisesti kohti yhä abstraktimpaa ilmaisua.
Omakuvien minuus on liikkeessä ja sisäisesti ristiriitaista
Elämäkerrallisten seikkojen sijaan Patrik Nybergin tutkimuksen lähtökohtana toimivat itse kuvat. Teosten lähiluku tuottaa aiemmasta poikkeavia tulkintoja omakuvien ominaislaadusta ja merkityksistä. Minuus näyttäytyy omakuvissa muuttuvana ja myös sisäisesti ristiriitaisena.
- Omakuvista välittyy hyvin moniulotteinen ja myös problemaattinen suhde identiteettiin. Myös esittävyys ja siitä etääntyminen vuorottelevat omakuvasta toiseen noudattamatta mitään ajallisen kehityksen logiikkaa, Patrik Nyberg kuvailee.
Omakuvan lajiin ja sen myötä itsen julkiseen esittämiseen liittyvät kysymykset ovat ajankohtaisia. Facebookin ja muiden sosiaalisen median alustojen myötä ne koskettavat kenen tahansa omakuvan rakentumista.
Kuva puhuu omasta puolestaan
Schjerfbeckin omakuvien tarkastelua kehystää laajempi keskustelu esittämisen merkityksestä maalaustaiteen modernismin juonteissa. Abstraktin taiteen ilmaantumisen myötä esittämistä on pidetty jälkijättöisenä. Toisaalta modernismin ajan maalaustaidetta on ylipäätään pidetty epäkriittisenä ja vain esteettisiin kysymyksiin keskittyneenä taiteen alueena.
Tutkimuksessaan Patrik Nyberg osoittaa, että esittävien ja ei-esittävien piirteiden välinen vuoropuhelu maalauksessa mahdollistaa kriittisen asennoitumisen niin subjektia kuin representaatioita koskeviin kulttuurisiin käsityksiin.
- Kirjallisten lähteiden sijaan kuvat, tässä tutkimuksessa Schjerfbeckin maalatut ja piirretyt omakuvat, puhuvat omasta puolestaan, ne eivät vain kuvita historiallisista lähteistä koostettua tietoa.
*
FM Patrik Nyberg väittelee 19.10.2019 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Maalatut kasvot: Helene Schjerfbeckin omakuvat, modernismi ja esittäminen" (Painted faces: The self-portraits of Helene Schjerfbeck, modernism and representation). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, luentosali PII, Yliopistonkatu 3, 1.krs.
Vastaväittäjänä on FT Marja Lahelma, Helsingin yliopisto, ja kustoksena on professori Ville Lukkarinen. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Suomen Kansallisgallerian julkaisut. Väitöskirjaa myy Kansallisgalleria. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Viestinnän asiantuntija Niina Niskanen
niina.niskanen@helsinki.fi
+358504489874
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kulttuuriperintöoikeus ei pelasta Venetsiaa12.8.2025 08:39:34 EEST | Tiedote
Maailmanperintöjärjestelmän kyky tarjota oikeudellista suojaa kulttuuriperintökohteille on puutteellinen. Oikeustieteellinen väitöskirjatutkimus osoittaa, ettei jäykkä juridinen järjestelmä tunnista ilmastonmuutoksen tuomia haasteita.
Resistentit bakteerit leviävät sota-alueiden sairaaloissa ja kulkeutuvat myös muihin maihin11.8.2025 14:07:31 EEST | Tiedote
Antibiooteille resistentit bakteerit leviävät sota-alueiden sairaaloista muualle maailmaan erityisesti sotavammapotilaiden mukana, mikä aiheuttaa haasteita terveydenhuollossa. Sairaaloiden ulkopuolella uhkaa ei kuitenkaan ole.
Kissojen valtimosairauden perinnöllinen syy selvitettiin – voi auttaa myös ihmisten hoitojen kehittämisessä8.8.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksen tutkijat löysivät perinnöllisen syyn kissoilla esiintyvään valtimosairauteen. Löytö auttaa ehkäisemään sairauden leviämistä kissoissa ja luo mahdollisesti myös pohjaa uusille ihmisten hoitolinjoille.
Rehtori Sari Lindblom: “Satojen miljoonien yliopistoleikkauksilla Suomi uppoaisi vain syvemmälle suohon”7.8.2025 13:11:25 EEST | Tiedote
Valtiovarainministeriön ehdotus valtion vuoden 2026 budjetiksi julkaistiin keskiviikkona 6. elokuuta. Esitys sisältää mittavia, satojen miljoonien leikkauksia yliopistojen, tutkimuksen ja innovaatioiden rahoitukseen. Lisäksi parlamentaarisesta T&K-sovusta luovuttaisiin. Helsingin yliopisto vastustaa jyrkästi esitettyjä leikkauksia.
Helsingin yliopiston sijoitustuotto 2,6 prosenttia miinuksella alkuvuonna 20255.8.2025 08:20:08 EEST | Tiedote
Aiemmat sijoitustuotot mahdollistavat jopa 10 miljoonan euron lisäpanostukset spinout- ja startup-yrityksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme