Väitös: Moni vastasyntynyt saa lisäruokaa jo synnytyssairaalassa
"Lisäruoan antamiseen ei aina löydy lääketieteellistä perustetta. Lisämaitoa annetaan vaikkapa vauvan mahakipujen ja levottomuuden takia. Monella äidillä voi olla myös epävarmuutta oman rintamaidon riittävyydestä”, Hakala kertoo.
Hakala selvitti väitöskirjassaan kansainvälisen Vauvamyönteisyysohjelman (Baby-friendly Hospital Initiative) mukaisten imetystä tukevien käytäntöjen, kuten ihokontaktin, ensi-imetyksen, vierihoidon ja täysimetyksen toteutumista Suomen synnytyssairaaloissa.
Tutkimus osoitti, että sairaalan hoitokäytännöt vaikuttavat täysimetyksen onnistumiseen. Ihokontakti, ensi-imetys synnytyksen jälkeen ja vastasyntyneen ympärivuorokautinen vierihoito lisäsivät täysimetystä ja toteutuivat parhaiten alateitse synnyttäneillä uudelleensynnyttäjillä. Yleisimmät syyt, jotka estivät imetystä tukevien hoitokäytäntöjen toteutumista, olivat keisarileikkaus ja vastasyntyneen vointiin liittyvät ongelmat.
Täysimetys toteutui hoitajien vastausten perusteella 72 %:lla synnyttäneistä, mutta äitien vastausten mukaan 55 %:lla. Hoitajien vastauksia saatiin kahdeksasta sairaalasta ja äitien kuudesta, mikä voi osaltaan selittää tulosten poikkeavuutta. Vauvamyönteisyysohjelma suosittaa, että 80 % vastasyntyneistä olisi täysimetettyjä.
Täysimetyksen esteenä olivat useimmiten lääketieteelliset syyt, kuten rintamaidon riittämättömyys, vastasyntyneen ennenaikaisuus, liiallinen painonlasku, keltaisuus tai matala verensokeri. Lisäruoan antamiseen päädyttiin myös ei-lääketieteellisistä syistä, esimerkiksi vauvan imemisongelmien vuoksi tai äidin toiveesta.
”Lisäruoan antamisen syihin tulisikin kiinnittää sairaaloissa nykyistä enemmän huomiota ja myös selkiyttää hoitohenkilökunnalle tilanteita, joissa lisäruokinnalle on lääketieteelliset perusteet”, Hakala toteaa.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena synnytyssalissa työskenteleville kätilöille, äideille ja lapsivuode- ja lastenosastojen hoitohenkilökunnalle vuonna 2014. Tietoja kerättiin yhteensä 279 vastasyntyneestä kahdeksassa Suomen synnytyssairaalassa.
Täysimetyksellä tarkoitetaan lapsen ruokkimista yksinomaan äidin rintamaidolla. Imetyksellä on todettu olevan kauaskantoisia terveysvaikutuksia niin lapselle kuin imettävälle äidille. Suomessa täysimetystä suositellaan 4–6 kuukauden ikään saakka. Lapsen pääasiallinen ruoka on rintamaito kuuden kuukauden ikään saakka. Kiinteä ruoka suositellaan aloitettavaksi maisteluannoksilla 4–6 kuukauden välillä lapsen valmiuksien mukaan.
Maailmanlaajuinen Vauvamyönteisyysohjelma antaa synnytyssairaaloille selkeät kymmenen askeleen ohjeet onnistuneeseen imetykseen. Ohjeet pohjautuvat näyttöön perustuvaan tutkimustietoon. Monissa Suomen synnytyssairaaloissa onkin viime vuosina kehitetty imetystä tukevia hoitokäytäntöjä.
---
Terveystieteiden maisteri Mervi Hakala väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 8.11.2019. Hoitotieteen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on: Ihokontaktin, ensi-imetyksen, vierihoidon ja täysimetyksen toteutuminen synnytyssairaaloissa. Vastaväittäjänä toimii professori Eija Paavilainen Tampereen yliopistosta ja kustoksena dosentti Satu Elo Oulun yliopistosta. Väitöstilaisuus alkaa Kontinkankaalla, Leena Palotie -salissa 101A (Aapistie 5A) klo 12.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteystiedot:
Terveystieteiden maisteri Mervi Hakala
p. 040 5242613
mervi.hakala@ppshp.fi
Meri RovaViestintäasiantuntija
tiedeviestintä: lääketiede, biokemia ja molekyylilääketiede
Kuvat
![TtM Mervi Hakala](/data/images/00459/19dae9c5-a6e5-427e-b040-8158d3b2a84c-w_240.jpg)
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopiston opiskelijavalinnan tulokset on julkaistu4.7.2024 11:39:42 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston opiskelijavalinnan tulokset on julkaistu. Syksyllä 2024 yliopiston suomenkielisissä kandidaatti- ja maisteriohjelmissa aloittaa noin 2500 uutta opiskelijaa.
Maan magneettikentän heikentyessä Auringon äärimmäiset hiukkaspurkaukset voivat uhata otsonikerrosta ja DNA:ta4.7.2024 06:04:00 EEST | Tiedote
Auringon hiukkaspurkausten aikana Maan ilmakehään voi kohdistua lyhytaikaisesti erittäin voimakas ja energeettinen hiukkasryöppy. Nykyisellään Maan magneettikenttä torjuu tehokkaasti useimmat hiukkaspurkaukset. Vuosituhansien ajanjaksoilla magneettikentän tiedetään kuitenkin toisinaan häviävän. Tuolloin tapahtuvat Auringon äärimmäiset hiukkaspurkaukset voivat vaikuttaa ilmastoon ja elämään maapallolla, todetaan uudessa kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa mukana on myös Oulun yliopisto.
Oulun yliopiston lääketieteen tutkinto-ohjelmaan 16 aloituspaikan lisäys – valitut saavat tiedon 4.7. mennessä26.6.2024 13:34:03 EEST | Tiedote
Oulun, Helsingin, Turun, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistot ja opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ovat sopineet aloituspaikkojen lisäämisestä pysyvästi lääketieteen koulutukseen, ja OKM on myöntänyt aloituspaikkojen lisäykseen lisämäärärahaa. Oulun yliopiston lääketieteen tutkinto-ohjelmaan tulee 16 aloituspaikan lisäys jo vuodelle 2024.
Mikroyritysten liikevaihto edelleen laskussa, kaikkien yritysten liikevaihto jatkoi nousuaan – mikroyritysten tilastokatsaus MY Tilastot päivitetty26.6.2024 08:35:58 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin vuosittain julkaisema MY Tilastot on päivitetty tuoreimmilla, vuoden 2022 tilastotiedoilla. Katsauksen mukaan mikroyritysten määrä on noussut, mutta liikevaihto ja työpaikat ovat laskussa.
Oulun yliopistossa saavutettiin merkittäviä tuloksia 6G RF -elektroniikassa24.6.2024 06:56:00 EEST | Tiedote
Uraauurtava tulos 6G-teknologian kehityksessä on saavutettu onnistuneesti toteutetulla radiovastaanottimen etupäällä, joka toimii jopa 300 GHz:llä. Korkeataajuisen elektroniikan onnistunut tutkimustulos luo suuntaa huippunopealle langattomalle tiedonsiirrolle ja on yksi konkreettinen saavutus 6G-radion käyttöönoton edistymisessä. Tutkimuksen pääpaino on ollut radiovastaanottimen etuosan suunnittelussa, jossa yhdistyvät analogisen piiriteorian, mikroaaltoteorian ja radiotekniikan periaatteet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme