Ionisoiva säteily Tšernobylin alueella heikentää myyräkoiraiden siittiöitä ja laskee lisääntymiskykyä
Tšernobylin ydinonnettomuus vuonna 1986 jätti jälkeensä tuhansia kilometrejä kattavan alueen saastunutta maata. Alueesta osa on rajattu turvavyöhykkeeksi, jolla ei suositella jatkuvaa asumista. Tšernobylin alueen säteily tulee pääosin Cesium-137 ja Strontium-90 isotoopeista, jotka ovat gamma- ja beeta-aktiivisia. Tämänkaltainen säteily kykenee läpäisemään ihon, mutta on vielä haitallisempaa hengitettynä tai ravinnon mukana saatuna.
Ionisoivan säteilyn akuutteja vaikutuksia on tutkittu laajasti sekä laboratorio-oloissa että ydinonnettomuuksien ja ydinpommien uhrien avulla. Myös kroonisia säteilyvaikutuksia on tutkittu, mutta pääosin laboratorioeläimillä.
Ionisoivan säteilyn kroonisia vaikutuksia luonnossa on huomattavasti vaikeampi tutkia. Tšernobylin ympäristö tarjoaa tähän mahdollisuuden. Säteilytutkimus Tšernobylin alueella on keskittynyt suurelta osin mutaatioiden tutkimiseen, mutta tämä ei ole ainoa tapa jolla säätely voi alueen lajistoon vaikuttaa. Tšernobylin alueen säteilyn krooniset vaikutukset ovat todennäköisemmin vähäisempiä yksilön kuntoon vaikuttavia tekijöitä
Metsämyyräpoikaset selviävät paremmin, jos emo on kotoisin puhtaalta alueelta
Väitöstutkimuksessa tutkimuksen kohteena olivat metsämyyrät (Myodes glareolus), joita elää runsaasti Tšernobylin metsissä. Tutkimus kohdistui metsämyyrien populaatiokokoon, koiraiden ja naaraiden lisääntymisominaisuuksiin ja poikkeavuuksien etsimiseen yksilöiden ruumiinkoosta ja elinten kasvusta.
Metsämyyräkoirailla havaittiin, että siittiöiden keskiosa on pienempi yksilöillä, jotka oli pyydetty korkean säteilyn alueelta.
”Siittiön keskiosa koostuu mitokondrioista, jotka tuottavat tarvittavan energian siittiöiden liikkumiseen. Tutkin myös siittiöiden uintinopeutta ja havaitsin saastuneilla alueilla elävillä yksilöillä olevan myös merkittävästi enemmän liikkumattomia siittiöitä”, sanoo Kati Kivisaari.
Väitöskirjassa huomattiin myös säteilyn vaikutus naarasmyyriin. Kun säteilyn määrä kasvoi alueilla, naaraiden poikasmäärä oli pienempi kuin naaraiden poikasmäärä puhtailla alueilla.
”Tutkin myös poikasten selviytymistä siirtämällä emoja poikastensa kanssa joko radioaktiiviselta alueelta puhtaalle alueelle tai päinvastoin. Huomasin kokeessa, että poikaset, joiden emo oli kotoisin puhtaalta alueelta selvisivät vieroitusikään paremmin kuin poikaset joiden emo oli saastuneelta alueelta”, sanoo Kivisaari.
Säteily vaikuttaa nostavan myyrien stressitasoja
Ympäristön säteilymäärän noustessa myyräyksilöiden aivojen massa pieneni, kävi ilmi tutkimuksessa. Vastaavasti sydämen ja pernan koko oli suurempi korkean säteilyn alueella. Aivojen tai pään koossa on havaittu pienenemistä myös linnuilla ja apinan poikasilla Tšernobylin ja Fukushiman laskeuma-alueilla.
”Vaikutus voi esimerkiksi olla seurausta jo aivojen kehityksen aikana olevasta resurssipulasta. Pernan koon kasvu voi johtua esimerkiksi lisääntyneestä immuunipuolustuksesta. Tulokset viittaavat siihen, että säteily alueella lisää yksilöiden stressitasoja ja heikentää niiden kykyä selviytyä”, arvioi Kivisaari.
Tutkimus toi uutta tietoa säteilyn vaikutuksista alueen metsämyyräpopulaatioon. Koska metsämyyrät ovat saalislajina useille pedoille, on mahdollista, että yksilömäärän harveneminen alueella rajoittaa myös saalistajapopulaatioiden kasvua.
Tutkimus on julkaistu JYU Dissertations -väitöstutkimusten sarjassa, numero 162, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, 2019. ISBN 978-951-39-7959-1 (pdf), URN:ISBN:978-951-39-7959-1 ja ISSN 2489-9003
Linkki tutkimukseen: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7959-1
FM Kati Kivisaaren ekologian ja evoluutiobiologian väitöskirjan "The effects of ionizing radiation on bank vole in Chernobyl Exclusion Zone" tarkastustilaisuus on lauantaina 30.11.2019 Seminaarinmäellä salissa S212 kello 12.00 alkaen. Vastaväittäjänä on professori Toni Laaksonen Turun yliopistosta ja kustoksena on dosentti Tapio Mappes Jyväskylän yliopistosta. Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Lisätietoja:
Kati Kivisaari, kati.kivisaari@jyu.fi, puh. +358 40 776 9519
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, puh. 050 581 8351
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta:
https://www.jyu.fi/science/fi
Facebook: jyuscience Twitter: jyscience Instagram: jyscience
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston ja amerikkalaisen yrityksen yhteistyöstä syntyi maailman tarkin sydänkäyriä tunnistava ohjelmisto ja tytäryhtiö Keski-Suomeen14.7.2025 13:45:27 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto ja yhdysvaltalainen hitech-yritys USAMedX loivat yhteistyössä täysin automaattisesti toimivaan sydäniskuriin sykekäyrien tunnistuksen. Ohjelmistoa tullaan käyttämään kotikäyttöön tarkoitetussa sydäniskurissa, joka pystyy analysoimaan potilaan sydänkäyrän ja antamaan sydäniskun tarvittaessa automaattisesti. Yhteistyö johti lopulta myös USAMedX:n tytäryhtiön perustamiseen Jyväskylään.
Tutkijat selvittivät maapallon äänien erot urbaanissa ja luonnollisessa ympäristössä9.7.2025 12:05:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkijaryhmä on kerännyt yli sata vuotta ääntä ympäri maailman ja selvittänyt, miten maapallon äänimaisema eroaa kaupungeissa ja luonnollisen ympäristön välillä. Samalla selvitettiin äänimaiseman vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Arvostetussa Nature Ecology & Evolution –julkaisusarjassa julkaistu tutkimus paljastaa, etteivät kaupungeissa asuvien ihmisten äänimaisemien rytmit ole yhtä ennustettavia kuin luonnossa elävien eläinten
Tutkijoiden yö saapuu jälleen - tapahtuma laajenee Jamkiin syksyllä 20259.7.2025 09:47:06 EEST | Tiedote
Tutkijoiden yö palaa Jyväskylään jo kymmenettä kertaa, ja tänä vuonna mukana on ensimmäistä kertaa myös Jyväskylän ammattikorkeakoulu (Jamk). Tapahtuma järjestetään perjantaina 26. syyskuuta 2025, ja se tarjoaa koko perheelle elämyksellisen matkan tieteen maailmaan.
Sivistys elää ja etsii muotoaan – Jyväskylän Kesän 2025 puheohjelma avasi keskustelun tulevaisuuden sivistyksestä8.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
70-vuotta täyttäneen Jyväskylän Kesän vuoden 2025 puheohjelma toi sivistyksen teeman monipuolisesti esiin viidessä eri tilaisuudessa, joissa pureuduttiin muun muassa ajattelun taitoon, koulutuksen saavutettavuuteen ja kulutuskulttuurin kriittiseen tarkasteluun. Puheohjelmien tallenteet ovat katsottavissa Jyväskylän Kesän verkkosivuilla ja Yle Areenassa.
Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman ja LIFE Revives -hankkeen Luontoilta keräsi ennätysyleisön4.7.2025 14:34:18 EEST | Tiedote
Järjestyksessään 17. ”Piolookisen Luontoilta” Konneveden tutkimusasemalla keskiviikkona 2.7.2025 veti paikalle ennätysyleisön, yli 200 osallistujaa. Luontoilta on osa Konnevesi-viikkoa ja ilta vietettiin lämpimissä tunnelmissa myös sään osalta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme