Lapsen aivot – enemmän kuin pienet aikuisen aivot
9.12.2019 09:15:24 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Aivojen kehitys ymmärretään usein asteittaisina muutoksina aikuisuutta kohti. Ajatellaan, että lapsen aivot tavallaan vain saavat lisäelementtejä ja kasvavat kooltaan täyteen mittaansa. Tämä käsitys ei vastaa aivotutkimuksen antamaa tietoa aivojen kehityksestä. Jyväskylän yliopiston uusi tutkimus osoittaa, että lapsen aivot ovat aivan eri asia, kun pienet, keskeneräiset aikuisen aivot.
Psykologian laitoksen yliopistotutkija Tiina Parviaisen johtama tutkijaryhmä osoitti lasten aivoissa aikuisen aivoista selvästi poikkeavan pitkäkestoisen aktivaation. Tämä aivoaktivaatio liittyy erityisesti aivojen kehitysvaiheeseen, ja se näyttäisi katoavan aikuisuuteen mennessä. Tuloksista on raportoitu Human Brain Mapping -lehdessä.
Lapsille ominainen aivotoiminnan piirre syntyy hyvin yksinkertaisille aistiärsykkeille, joten se heijastaa todennäköisesti rakenteellisesti erilaista hermoverkkoa lapsen aivoissa. Tämä tulkinta saa tukea myös Japanissa ja Yhdysvalloissa vaikuttavan professori Takao Henschin tutkimusryhmän viimeaikaisista solutason tutkimustuloksista. Näissä on osoitettu hermoverkkojen tasolla kehitykseen liittyviä ”muovautuvuuden ikkunoita”, joissa aivojen biokemialliset ominaisuudet ovat erityisen otollisia hermosolujen välisten yhteyksien muotoutumiselle.
Parviaisen tutkimusryhmä pyrkii ymmärtämään lapsille erityisen aivoaktivaation merkitystä tiedollisen kehityksen taustalla. Ryhmässä työskentelevä väitöskirjatutkija Sam van Bijnen on tutkinut tämän aktivaation ilmenemistä lapsilla, joilla on kielen kehityksen erityisvaikeus. Vaste on näillä lapsilla poikkeuksellisen voimakas, mutta vain kielen käsittelyyn erikoistuneessa vasemmassa aivopuoliskossa.
Vasen aivopuolisko näyttäisi myös säilyttävän pidempään lapsen aivoille tyypilliset ”keskeneräiset” piirteet. Nämä kansainvälisestikin harvinaislaatuiset löydökset sopivat yhteen vasemman aivopuoliskon tunnettuun rooliin kielellisten toimintojen taustalla. Kunkin kielijärjestelmän erityispiirteet nojaavat aikuisuudessa erityisesti vasemman kuuloaivokuoren toimintaan. On siis tärkeää pitää hermoverkot joustavana ympäristön vaikutuksille kehityksen aikana. Aivot muovautuvat silloin juuri omaan kieliympäristöönsä.
Parviaisen tutkimusryhmä jatkaa kehittyvien aivojen erityispiirteiden selvittämistä yhteistyössä Henschin tutkimusryhmän kanssa. Jo nyt on selvää, että näillä löydöksillä on suuri merkitys myös aikuisten aivojen toiminnan ymmärtämiselle, sillä toimiva hermoverkosto aikuisuudessa perustuu kehittyvien aivojen erityispiirteisiin. Lapsuuden aikana rakennetaan se hermoverkosto, jonka toimintaan pohjautuu aivojen toiminta läpi elämänkaaren.
Julkaisut aiheesta:
https://www.nature.com/articles/s41598-019-45597-y
https://doi.org/10.1002/hbm.24553
Lisätietoa:
Tiina Parviainen, +358408053533, tiina.m.parviainen@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenTiedottaja
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tyypin 2 diabeteksen verensokeritasapainoa voi parantaa lihasaktivoinnilla jopa istuen13.5.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
TtM Suvi Lambergin väitöstutkimus osoittaa, että pitkäaikaisen istumisen keskeyttäminen dynaamisella lihastyöllä — tapahtuipa se istuen tai pystyasennossa — vähentää aterianjälkeisiä glukoosi- ja insuliinivasteita noin 22 %. Suurin vaikutus havaittiin etureiden lihasten aktivoinnilla.
Tutustu maailmankaikkeuden alkuperään – fysiikkanäyttely avautuu Ruusupuiston aukiolla12.5.2026 08:05:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen valokuvanäyttely, joka kuvaa maailmankaikkeuden alkuperää ja ihmiskunnan paikkaa siinä, on nähtävissä Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto-rakennuksen edustalla 18.5.-8.6.2026.
Vaihdevuodet muuttavat naisen elimistöä – arjen valinnoilla on merkitystä terveyden kannalta12.5.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Vaihdevuosien aikana naisen elimistössä tapahtuu merkittäviä biologisia muutoksia, jotka vaikuttavat aineenvaihduntaan ja kehonkoostumukseen. Jyväskylän yliopiston tuore väitöstutkimus osoittaa, että terveelliset elämäntavat, erityisesti säännöllinen ruokarytmi ja liikkuminen voivat lieventää näitä muutoksia ja tukea aineenvaihduntaterveyttä.
Väitös: Ikääntyvien sairaanhoitajien työurat rakentuvat monen tekijän yhteisvaikutuksesta11.5.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
FM Sirpa Koponen tarkastelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen väitöstutkimuksessaan, miten ikääntyvät sairaanhoitajat rakentavat työuriensa loppuvaihetta ja pohtivat työssä jatkamista suhteessa eläköitymiseen. Tutkimuksen mukaan työssä jatkaminen ei riipu yhdestä tekijästä, vaan muodostuu työn merkityksellisyyden, työkyvyn, johtamisen ja työolojen yhteisvaikutuksesta.
Väitös: Kohti tarkempaa ympäristöennustamista – tutkimus tuo esiin ilmansaasteiden ja sään taustalla vaikuttavat rakenteet11.5.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tuoreessa väitöskirjatutkimuksessa on kehitetty uusia tilastollisia menetelmiä, joiden avulla voidaan tunnistaa monimutkaisten ympäristöaineistojen taustalla vaikuttavia ilmiöitä ja parantaa ennusteiden tarkkuutta. Menetelmät tarjoavat uusia keinoja ympäristödatan analysointiin ja päätöksenteon tueksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme