Väitös 10.1.2020: Suomalainen historiantutkimus on ollut ruotsalaista avoimempaa kansainvälisille menetelmäkeskusteluille (Partti)

Väitöskirjan voi tehdä myös väitöskirjoista ja tukea siten tieteenalan kehittymistä. Kenneth Partin tutkimuksessa olivat suomalaisten ja ruotsalaisten historian väitöskirjojen lisäksi mukana myös niistä kirjoitetut arviot, minkä myötä Partilla on selkeä suositus tuleville väittelijöille:

– Metodiosuudesta ei tarvitse tehdä liian monimutkaista. Riittää, että tekee sitä, mitä on kirjoittanut tekevänsä, Partti vinkkaa.

Lisäksi väitöskirjantekijöiden kannattaa miettiä muulla kielellä kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittamista. Jos tutkimus on kirjoitettu jommallakummalla kielellä, se jää melkeinpä automaattisesti myös kansainvälisen keskustelun ulkopuolelle.

– Vaikka historia oppiaineena on lähtökohdiltaan kansallinen tiede, ei se kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö oman maan historiasta voisi käydä keskustelua myös ulkomaisilla foorumeilla. Tällöin avautuu yleensä myös uusia näkökulmia oman maan historiaan, Partti huomauttaa.

Kielellisesti suuntautuneiden menetelmien tutkiminen

Partin mukaan historiantutkimus keskittyi pitkään esimerkiksi tapahtumien ja rakenteiden tutkimiseen. Ennen 1990-lukua suomalaisissa ja ruotsalaisissa väitöskirjoissa ei tapahtunut kielellisesti suuntautuneiden menetelmien läpimurtoa.

– Kielellisesti suuntautuneissa historiantutkimuksen menetelmissä menneisyyden kieltä ei ymmärretä pelkästään sanoina tai passiivisena tiedonsiirtovälineenä, vaan niissä korostetaan kielen merkitystä aktiivisena toimijana. Kielen nähdään olevan yhteydessä ajatteluun ja toimintaan, Partti kuvaa.

Toisaalta nämä menetelmät ovat vaikuttaneet Suomessa vahvemmin kauttaaltaan jokaisena vuosikymmenenä. Taustalla ovat maiden yleisemmät kehityskulut, erityisesti tieteelliset suhteet Saksaan: Ruotsissa ne heikkenivät jo ensimmäisen maailmansodan jälkeen, mutta Suomessa saksalainen tutkimusperinne hallitsi pidempään.

– Useassa suomalaisessa väitöskirjassa on yhdistelty saksalaista alkuperää oleva käsitehistoria brittiläiseen vastaavanlaiseen menetelmään. Ruotsissa puolestaan on viitattu yleensä vain pelkästään joko saksalaiseen tai brittiläiseen menetelmäkirjallisuuteen. Suomi on tällä saralla ollut selkeämmin menetelmävirtausten risteyspaikka, Partti huomioi.

Yleinen historia Suomessa sekä aate- ja oppihistoria (idé- och lärdomshistoria) Ruotsissa ovat olleet muita historian oppiaineita avoimempia kansainvälisille menetelmäsyötteille. Sen sijaan yhteiskuntahistoriallisesti suuntautunut valtavirtahistoria on osin sivuuttanut näissä oppiaineissa tehdyn tutkimuksen. Partin mukaan kansainvälistymisen kattavuus ei siis välttämättä ole niin laaja ja vaikuttava kuin se parhaimmillaan voisi olla.

FM Kenneth Partin yleisen historian väitöskirjan "Taking the Language of the Past Seriously: The Linguistic Turns in Finnish and Swedish History Dissertations, 1970-2010" tarkastustilaisuus pidetään 10.1.2020 klo 12 Jyväskylän yliopiston Vanhassa juhlasalissa S212. Vastaväittäjänä toimivat professori Henrik Björck (Göteborgin yliopisto) sekä tutkijatohtori, FT Jani Marjanen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Pasi lhalainen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen, lectio praecursoria on suomenkielinen.

 

Lisätietoja:

Kenneth Partti, kenneth.e.a.partti@student.jyu.fi, 0407643715

Kenneth Partti (s. 1986) kirjoitti ylioppilaaksi Kangasniemen lukiosta vuonna 2005 ja valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitokselta vuonna 2013 yleisen historian oppiaineesta. Hän on työskennellyt historian ja etnologian laitoksella väitöskirjatutkijana vuodesta 2013. Partin tutkimusta ovat rahoittaneet Koneen säätiö, Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö, Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö, Alfred Kordelinin säätiö sekä Jyväskylän yliopiston silloinen humanistinen tiedekunta (nyk. humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta).

Partti työskentelee tällä hetkellä historian ja etnologian laitoksella projektitutkijana tutkimushankkeessa ”Yhteinen menneisyys, erilaiset tulkinnat: Bibliometrinen ja kvalitatiivinen analyysi varhaismodernista Ruotsin valtakunnasta Ruotsin ja Suomen historiografiassa 1860–2020” (lyh. Hirsu). Tutkimushanketta rahoittaa Koneen säätiö ja Partin väitöskirja on valmistunut osin hankkeen puitteissa. Hankkeen johtajana toimii professori Petri Karonen. Lisätietoja: www.jyu.fi/hirsu. 

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 174, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003; 174, ISBN 978-951-39-7991-1. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7991-1 (PDF)