Väitös 25.1.2020: Ansioihin perustuva ulossulkeminen altistaa syrjäytymiselle – ”Työttömän oikeudet esitetään vähempiarvoisina” (Elmgren)

Väitöskirjassaan Heidi Elmgren tarkastelee ansioihin perustuvan ulossulkemisen yhteiskunnallista merkitystä.

– Yhteiskunnassa elää edelleen vahvana normi ja oletus, että jokainen hankkii itse elantonsa. Tämä on kuitenkin käytännössä vaikeaa: Työpaikkoja häviää, pirstaleinen ja osa-aikainen työ lisääntyy ja työ vaatii yhä suurempaa erikoistumista. Lisäksi työpaikoista kilpailtaessa myös muilla kuin työnkuvaan liittyvillä kyvyillä, kuten viestintätaidoilla, on yhä suurempi rooli, Elmgren sanoo.

Koska työpaikkoihin päästään ansioihin perustuvan kilpailun kautta, niistä koituva hyväosaisuus nähdään ansaittuna. Työttömyyden tai köyhyyden nähdään sen sijaan johtuvan yksilön huonoista valinnoista. Työelämän lisääntyvä epävarmuus tekee oikeiden valintojen tekemisestä yksilölle kuitenkin lähes arpapeliä, ja erityisesti monenlaista turvaa tuovan vakituisen työn saaminen on vaikeaa.

– Yhteiskunnallinen ja taloudellinen epätasa-arvo esimerkiksi osaamisen tai muiden meriittien perusteella nähdään oikeutettuna, mutta sillä on kerrannaisvaikutuksia, jotka johtavat syvenevään eriarvoisuuteen. On vaarallista, jos oikeudet muuttuvat ansaittaviksi, Elmgren painottaa.

Työttömän oikeuksia kyseenalaistetaan

Elmgrenin mukaan epätasa-arvoa luo ajatus, jonka mukaan työ ja työstä saatavat tulot ovat omalla ammattitaidolla ansaittuja toisin kuin yhteiskunnalta saatava tuki. Ansaitsemisesta puhuminen onkin tehokas retorinen keino: poliitikot voivat puhua esimerkiksi ”vastikkeettomasta” sosiaaliturvasta ongelmana. Näin luodaan kuvaa tyhjäntoimittajista ja ahkerista veronmaksajista. Tällainen provosoiva puhe saa hyväosaisen veronmaksajan kokemaan itsensä järjestelmän uhriksi, vaikka hän itse asiassa hyötyy järjestelmästä esimerkiksi ilmaisen neuvolajärjestelmän, koulutuksen ja yleisen turvallisuuden muodossa päivittäin.

– Ansaitsemiseen keskittyvällä puheella saatetaan kyseenalaistaa esimerkiksi lain takaama oikeus toimeentuloon. Työttömän oikeudet esitetään julkisessa keskustelussa vähempiarvoisina kuin muiden, ja hänen elämänsä prioriteettien tulisi mukailla yhteiskunnan prioriteetteja, Elmgren sanoo.

– Esimerkiksi työttömän vapaus valita asuinpaikkansa ja hänen lapsensa oikeus varhaiskasvatukseen ovat molemmat uhattuja. On kuitenkin osin sattumaa ja osin yhteiskunnallisten valtasuhteiden määrittämää, kuka on työtön ja kuka ei. Tämän epävarman aseman voi kohdata lähes kuka tahansa, Elmgren muistuttaa.

Ilmiö havaittavissa myös harrastuspiireissä

Yhdessä väitöskirja-artikkelissaan Elmgren tutkii musiikkiopiston sisällä tapahtuvaa ansioihin perustuvaa ulossulkemista. Tutkimuksessa ilmenee, että esimerkiksi taitavina pidettyjä oppilaita kannustetaan enemmän kuin muita, minkä lisäksi he saavat erityishuomiota ja joissain tapauksissa jopa enemmän opetusta.

– Tilanne voi muodostua itsensä toteuttavaksi ennusteeksi. Kärjistetysti voi sanoa, että jos instituutio kohtelee keskinkertaisena, tämän asenteen ajatellaan heijastelevan pysyvää ominaisuutta itsessä ja omien kykyjen rajoittuneisuutta. Se ei kannusta satsaamaan harrastukseen.

– On myös tiedostettava, etteivät meriitit synny tyhjiössä. Esimerkiksi perhetaustalla on suuri merkitys, mikä näkyy muun muassa koulutuksen periytyvyydessä. Sitä kautta meriitteihin perustuvat hierarkiat voivat syventää eriarvoisuutta.

YTM Heidi Elmgrenin filosofian väitöskirjan "On the Problematic of Meritocracy" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä Dr., lecturer Ansgar Allen (University of Sheffield, UK) ja kustoksena yliopistonlehtori, dosentti, YTT Olli-Pekka Moisio (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Aika: 25.1.2020 12:00 — 15:00
Paikka: Seminaarinmaki , S212

Lisätietoja:
Heidi Elmgren, heidi.elmgren@jyu.fi

Heidi Elmgren kirjoitti ylioppilaaksi Porin suomalaisen yhteislyseon lukiosta vuonna 2004. Hän suoritti yhteiskuntatieteiden kandidaatintutkinnon vuonna 2009 ja yhteiskuntatieteiden maisterintutkinnon vuonna 2011. Elmgren on toiminut apurahatutkijana ja opettajana Jyväskylän yliopistossa vuosina 2013-2018, ja nykyään hän toimii projektitutkijana Jyväskylän yliopistossa.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 185, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8030-6. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8030-6 (PDF).