Puuinfon toimitusjohtaja Mikko Viljakainen: Puun käytön kaksinkertaistaminen rakentamisessa ei nykytoimin toteudu. Puurakentamisen edistämiseen tarvitaan yhteinen strategia
Tämä on toimialalle iloinen uutinen. Toteutuessaan tuki olisi ensimmäinen ja kauan odotettu konkreettinen toimi puurakentamisen lisäämiseksi. Hallitusohjelmassa tavoiteltu puun käytön kaksinkertaistaminen vaatii kuitenkin muitakin toimia. Nykyiset kirjaukset eivät siihen riitä. Koko ARA-tuotannon toteuttamiseksi puurakenteisena tarvitaan puuta nykytekniikalla noin 80 000 kuutiometriä, ja reilu 200 000 kuutiometriä, jos talot rakennettaisiin massiivipuusta. Kaksinkertaistamiseen tarvitaan noin 2,5 miljoonan kuutiometrin lisäys.
Selvitimme, mitä puun käytön kaksinkertaistaminen edellyttäisi. Selvityksen mukaan puun käyttöä kotimaan rakentamisessa voitaisiin kasvattaa miljoonilla kuutiometreillä.
Miten puun käyttö voidaan kaksinkertaistaa?
Selvityksen aluksi tarkasteltiin neljän eri skenaarion mukaan, millä alueilla puun käyttöä rakentamisessa voitaisiin lisätä ja mikä niiden puun käytön lisäpotentiaali olisi. Laskennan lähtökohtana käytettiin vuoden 2016 rakentamisen lukuja ja puun käytön markkinaosuuksia. Tähän päädyttiin, koska vuosi 2016 oli rakentamisessa vielä niin sanottu normaalivuosi. Sen jälkeen kerrostalorakentaminen lähti räjähdysmäiseen kasvuun, eikä sen odotetaan pysyvän niin korkealla pitkällä aikavälillä. Rakennustavat ja materiaalivalinnat oletettiin vuoden 2016 käytännön mukaisiksi. Laskennassa otettiin huomioon sekä uudis- että korjausrakentaminen.
Ensimmäisessä skenaariossa tarkasteltiin sitä, voitaisiinko puurakentamiselle tyypillisiä rakentamisen osa-alueita kasvattaa. Tällaisia alueita ovat muun muassa kuluttajavetoiset pientalorakentaminen, vapaa-ajan rakentaminen ja piharakentaminen sekä remontointi ja puun kotitarvekäyttö. Mikäli näiden rakentamismäärät kaksinkertaistuisivat, puulle syntyisi uudis- ja korjausrakentamisessa 1,6 miljoonan lisäpotentiaali.
Toisessa skenaariossa tarkasteltiin sitä, voitaisiinko puunkäyttö laajentaa sellaisille alueille, joissa puuta ei aiemmin ole totuttu käyttämään. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi kerrostalojen rakentaminen, julkinen rakentaminen, toimisto- ja liikerakentaminen sekä teollisuus- ja varastorakentaminen ja infrarakentaminen kuten sillat. Näillä osa-alueilla päätöksiä tekevät yleensä rakennusalan ammattilaiset. Näillä alueilla puunkäyttö voisi kasvaa enimmillään 2,7 miljoonaa kuutiometriä, jos kaikki nykymääräyksin mahdolliset rakennusosat toteutettaisiin puurakenteisina.
Kolmannessa skenaariossa tarkasteltiin puun ominaiskäytön lisäämistä, mikä tarkoittaisi käytännössä siirtymistä hirsi- ja massiivipuulevyrakenteisiin nykyisin yleisten rankarakenteiden sijaan. Tarkastelussa ei eroteltu sitä, olisivatko massiivipuurakenteet hirsirakenteita vai niin sanottuja massiivipuulevyrakenteita. Vuoden 2016 markkinatilanteessa massiivipuun käyttö olisi lisännyt puun käyttöä 1,7 miljoonaa kuutiometriä, jos silloin toteutetut rankarakenteiset puurungot olisi korvattu massiivipuisilla. Enimmillään sen vaikutus voisi olla jopa 4,3 miljoonaa kuutiometriä, jos kaikki mahdolliset runkorakenteet toteutettaisiin massiivipuusta.
Neljännessä skenaariossa tarkasteltiin puusta saatavaa arvoa. Suomesta viedään paljon verrattain matalasti jalostettua sahatavaraa. Esimerkiksi Virossa sahatavara jalostetaan pidemmälle, jolloin siitä saatava kuutiohinta on korkeampi kuin Suomessa. Jatkojalostus voisi nostaa merkittävästi puusta saatuja vientituloja. Puuta jatkojalostavan teollisuuden synnyttämisessä Suomeen ei olisi ristiriitaa nykyisen sahateollisuuden kanssa, koska uudet yritykset eivät kilpailisi sahatavaran tuotannossa vaan olisivat uusia asiakkaita nykyiselle sahateollisuudelle.
Yhteenlaskettuna tarkastelu näyttää puun käytölle huikeaa 8,6 miljoonan kuutiometrin lisäpotentiaalia, mutta tietenkään tällaisen muutoksen toteutuminen kokonaan ei ole kovin todennäköistä. Tavoitteeseen voisi olla esimerkiksi, että reilu viidennes muutoksesta toteutuu. Viidenneksen kasvu ei enää kuulosta mahdottomalta.
Mitä toimia tarvitaan?
Selvityksen toisessa vaiheessa tarkasteltiin sitä, minkälaiset tekijät nyky-yhteiskunnassa tukevat tai estävät puunkäytön kehittymistä ja pohdittiin käytännön keinoja esteiden poistamiseksi ja kehityksen vauhdittamiseksi. Selvitys osoitti koko joukon mahdollisia toimia.
Esimerkiksi pientalorakentamiselle olisi tällä hetkellä erittäin otolliset olosuhteet. Taloudellinen kehitys on ollut suhteellisen hyvää ja vakaata, ja korkotaso on alhainen. Pientalorakentamista kuitenkin estää tehokkaasti kasvukeskusten tonttipula. Lisäksi omatoimista rakentamista rassaavat hankalat viranomaiskäytännöt. Esimerkiksi Ruotsissa ei-luvanvarainen rakentaminen on huomattavasti laajempaa kuin Suomessa.
Puukerrostalorakentamisen kannustimiksi ajateltu MAL-alueiden korotettu käynnistysavustus toimii vain julkisesti tuetussa asuntotuotannossa. Kovan rahan asuntotuotannossa puun käytölle ei ole nyt lainkaan kannustimia. MAL-sopimusmenettely olisi hyvä keino sitouttaa osapuolia puusta rakentamiseen myös laajemmin. Lisäksi se toimii pitkällä aikavälillä, koska sopimuskautta on tarkoitus pidentää 12 vuoteen. Uudessa menettelyn laajentamista koskevassa dokumentissa puurakentaminen on tuotu esille kaavoituksen osalla. Nyt puurakentaminen olisi tärkeää saada mukaan kaikkiin MAL-sopimuksiin.
Selvityksen perusteella olisi mahdollista tehdä myös investointitarvelaskelmia siitä, kuinka paljon esimerkiksi puisten rakennusosien ja materiaalin valmistukseen tulisi investoida, jotta esitetyt kehityskaaret olisivat toimitusvarmuuden osalta mahdolliset. Valitettavasti selvitys jouduttiin toteuttamaan suunniteltua suppeampana. Jo sellaisenakin se kuitenkin osoitti, että hallitusohjelmassa kaavaillut toimet eivät tule millään riittämään puun käytön kaksinkertaistamiseen.
Puun käytön kaksinkertaistamiseksi tarvittaisiin valtiovallan, teollisuuden ja eri sidosryhmien yhteinen strategia. Selvityksen avulla ympäristöministeriön puurakentamisen toimenpideohjelmalle olisi luotavissa selkeä agenda toteutettavaksi yhdessä sen sidosryhmien kanssa.
Yhteyshenkilöt
Lisätietoa:
Mikko Viljakainen
Toimitusjohtaja, Puuinfo
puh. 040 526 6413
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Jaalan tapahtuma-areena on näyttö talkootyön ja maaseudun elinvoimasta4.6.2025 13:14:37 EEST | Artikkeli
Yli 500 paikan puurakenteinen tapahtuma-areena Jaalassa on valmis käyttöön. Areena tulee kesän aikana tarjoamaan yli 50 tapahtumaa kesäteatterista ja konserteista yhteislaulutilaisuuteen. –Tapahtumiin on myyty lippuja jo yli 50 prosenttia. Esimerkiksi Diandran ensimmäinen konsertti myytiin nopeasti täyteen ja toinen konsertti täytyy kovaa vauhtia. Ohjelmiston monipuolinen kokonaisuus on iso kulttuuriteko, sanoo Areena hankkeen puuhamies Jaalan Lions Clubin presidentti Petri Ryynänen. Kesäteatterin näyttämölle tulee muun muassa Pia Kleimolan ohjaama musiikkinäytelmä Taisto Tammesta, jonka elämän juuret tulevat lähelle, Voikkaalle sekä Kulkukoirat musiikkinäytelmä Reijo Taipaleesta, Kari Tapiosta ja Topi Sorsakoskesta. –Kouvolan ja Lahden läheisyys sekä Jaalan alueen yli 3000 kesäasuntoa muodostavat suuren potentiaalisen käyttäjäyleisön. Viikonloppuisin täällä on käynyt ihmisiä kaukaakin katsomassa, miltä Areena näyttää ja valmistuuko se ajoissa.Hankkeen vetäjä Petri RyynänenAreena lisää
Lahteen uuden ajan elämysten kauppahalli27.5.2025 12:17:40 EEST | Artikkeli
Kauppahalli uudistaa perinteitä ja liiketoimintaa Lahden perinteinen kauppahalli on uudistettu. Hallin tulevasta liiketoiminnasta vastaava Heinolan Heilan yrittäjä Titta Matsar luonnehtii hallia uuden ajan kauppahalliksi. –Olemme uudistaneet yli satavuotiaan kauppahallin ilmeen, mutta myös sen liiketoiminnan. Kuluttaja löytää hallista lähes sadan lähituottajan tuotteita, ravintolan ja ennen muuta elämyksiä. –Uudistettu halli kunnioittaa fiksulla tavalla perinteitä, mutta on uudella twistillä rakennettu. Halusimme uudistaa perinteistä kauppahallin erillisiin osastoihin perustuvaa ajattelua, ja rakentaa lähituottajien tuotemyynnin sekä ravintolapalvelut yhden kassapisteen ympärille. Uskon, että niillekin asiakkaille, jotka pelkäsivät uudistusta, meillä on paljon annettavaa. Matsarin mukaan ideoita ja vaikutteita on vuosien varrella haettu Euroopan maista. – Monissa maissa kauppahallit ovat puhutelleet monipuolisella konseptilla, mihin mahtuu ruuan erikoiskauppoja, ravintoloita ja kahvilo
Puheenjohtaja Jyri Seppälä: Ilmastopaneeli ei vaadi hakkuiden rajoittamista22.5.2025 09:40:23 EEST | Artikkeli
Ilmastopaneelin puheenjohtajan Jyri Seppälän mukaan Suomi ei pääse ilmastolakiin kirjattuun hiilineutraalisuustavoitteeseen vuonna 2035, mikäli hakkuut jatkuvat nykyisellä tasolla. – Ilmastopaneeli ei vaadi hakkuiden rajoittamista, vaan kertoo tieteeseen perustuvan tilannekuvan. Poliittisessa päätöksenteossa ratkaistaan, miten siihen suhtaudutaan. Ilmastopaneeli ei päätä mitään, eikä ole ajamassa metsätaloutta alas. –Ilmastopaneeli ei ole arvioinut mahdollisten hakkuiden vähentämisen talous- tai työpaikkaseuraamuksia. Kokonaisarviointi vaatisi myös ilmastotavoitteiden tekemättömyyden ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien menettämisen vaikutusriskien arviointia. Seppälän mukaan EU-ilmastopolitiikan lähtökohtana on nettopäästövähennys, mikä syntyy fossiilisten päästöjen ja maankäyttösektorin lopputuloksena. – Meidän pitää pystyä vähentämään ilmastoon meneviä fossiili- kuin bioperäisiäkin hiilidioksidipäästöjä ja vahvistaa hiilinieluja siten, että nettopäästöt ilmakehään vähenevät koko
Taloustieteilijä Pasi Holm: Ilmastotavoitteiden talous- ja työllisyysvaikutuksista metsäsektorille vaietaan7.5.2025 10:54:39 EEST | Artikkeli
Ilmastopaneelin vaatimat hakkuiden vähentämistoimet toisivat miljardimenetykset vienti- ja verotuloihin. –Suomen talouden kasvutavoitteille tämä olisi erittäin haitallista, kun tarvitsemme lisää vientiä, työpaikkoja ja verotuloja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Kun Suomen talous ei ole kasvanut lähes 20 vuoteen, nyt tarvitaan kasvutoimia, lisää vientiä ja työpaikkoja, sanoo selvityksen tekijä VTT Pasi Holm. Holmin mukaan ilmastotavoitteen nimissä vaaditut hakkuurajoitukset heikentäisivät talouden kasvutavoitteita, kilpailukykyä, vähentäisivät työpaikkoja ja aiheuttaisivat hakkuuvuodon Suomesta ulos. – Seuraukset näkyisivät nopeasti erityisesti sahateollisuudessa, missä henkilötyövuodet vähenisivät sahateollisuudessa suoraan ja välillisesti tuhansilla. –Hallitus joutuu katsomaan asiaa talouden kasvun, vientiteollisen kilpailukyvyn ja omaisuuden suojan kannalta. En kuitenkaan usko, että poliittisilla päätöksillä lähdetään rajoittamaan hakkuita, mikä olisi vastoin kasvutavoitteita.
Kansliapäällikkö Pekka Pesonen: Hakkuurajoitukset eivät sovi talouden kasvutavoitteisiin29.4.2025 10:08:13 EEST | Artikkeli
Jos päätös Suomen ilmastotavoitteista tehtäisiin nyt, tavoitteita ei ripustettaisi metsänielujen kasvun varaan, sanoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen. –Nielujen kasvattamiseen vaaditut hakkuurajoitukset eivät mene ihan heittämällä läpi, kun talous- ja työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä ja yksityiset metsät nauttivat omaisuudensuojaa. Tähän yleiseen hallituksen talouslinjaan ei sovi, että ryhdymme kuristamaan talouden ja työllisyyden kannalta näin keskeistä toimialaa. Meillä ei ole ministeriössä toimeksiantoa, että metsätalouden toimintaedellytyksiin lähdettäisiin aktiivisesti puuttumaan. Kun lain väliarviointia tehdään tänä vuonna, Pesosen mukaan nyt pitää arvioida ovatko toimet riittävän tuloksellisia. – Kun Korkein hallinto-oikeus hylkäsi ympäristöjärjestöjen ilmastolain toteuttamista koskevan valituksen, se totesi päätöksessään, että valtioneuvosto on pitänyt erityisesti maankäyttösektorin hiilinielujen lisätoimia tarpeellisena. Lisätoimien valmiste
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme