Audiomedia Oy

Jaalan tapahtuma-areena on näyttö talkootyön ja maaseudun elinvoimasta

Jaa

Yli 500 paikan puurakenteinen tapahtuma-areena Jaalassa on valmis käyttöön. Areena tulee kesän aikana tarjoamaan yli 50 tapahtumaa kesäteatterista ja konserteista yhteislaulutilaisuuteen.

–Tapahtumiin on myyty lippuja jo yli 50 prosenttia. Esimerkiksi Diandran ensimmäinen konsertti myytiin nopeasti täyteen ja toinen konsertti täytyy kovaa vauhtia. Ohjelmiston monipuolinen kokonaisuus on iso kulttuuriteko, sanoo Areena hankkeen puuhamies Jaalan Lions Clubin presidentti Petri Ryynänen.

Kesäteatterin näyttämölle tulee muun muassa Pia Kleimolan ohjaama musiikkinäytelmä Taisto Tammesta, jonka elämän juuret tulevat lähelle, Voikkaalle sekä Kulkukoirat musiikkinäytelmä Reijo Taipaleesta, Kari Tapiosta ja Topi Sorsakoskesta.

–Kouvolan ja Lahden läheisyys sekä Jaalan alueen yli 3000 kesäasuntoa muodostavat suuren potentiaalisen käyttäjäyleisön. Viikonloppuisin täällä on käynyt ihmisiä kaukaakin katsomassa, miltä Areena näyttää ja valmistuuko se ajoissa.

Hankkeen%20vet%E4j%E4%20Petri%20Ryyn%E4nen
Hankkeen vetäjä Petri Ryynänen

Areena lisää alueen vetovoimaa

Ryynänen muistuttaa, miten monista Keski-Euroopan maista löytyy vastaavia esimerkkejä siitä, että laadukkaita kulttuuri- ja ravintolapalveluita on syntynyt pikku kyliin.  – Jaalan Areena on syntynyt monisatavuotisen vanhan kylän ytimeen, josta avautuu upea pelto- ja järvimaisema, jonka kanssa muiden tapahtumapaikkojen on vaikea kilpailla. Yhdessä lähellä sijaitsevan Verlan tehdasmuseon kanssa nämä muodostavat vetovoimaisen kokonaisuuden. 

– Hankkeen toteuttaminen on maaseudun vastaisku kaikelle palvelujen keskittämiselle ja osoitus siitä, että elinvoimaisen maaseudun puolesta voidaan toimia. Tämä on esimerkki yhteistyön voimasta ja toivonkin, että hanke kannustaa muuallakin Suomessa toteuttamaan rohkeita hankkeita.

Talkootyön voimannäyte

Hankkeen toteuttanut Jaalan Lions klubi on pieni, vain noin 30 jäsentä, josta 10-12 hengen porukka oli Ryynäsen mukaan aktiivisesti mukana. – Emme etukäteen tietenkään arvanneet, miten valtava urakka tämän toteuttaminen oli. Hankkeesta tuli hieno osoitus siitä, että kun porukka saadaan sitoutumaan yhteiseen hankkeeseen, niin kaikki on mahdollista.

–Talkoohenki elää vielä, mitä osoittaa se, että porukalla teimme talkootunteja yli 10 tuhatta. Kun kolme vuotta sitten itse aloitin hankkeen vetäjänä, tunteja on kertynyt noin neljä tuhatta. Talkootyön lisäksi olemme keskittäneet rakentamisen ajan hankinnat alueelle ja työllistäneet paikallista työvoimaa.

Kolme%20henkil%F6%E4%20Areenan%20kahvilaravintolassa%20tiskin%20takana.%20Edess%E4%20kahvikannuja%20ja%20astioita.
Areenan kahvilaravintolan yrittäjät Minna Ylen ja Heli Tuominen

Säätiöt ja ELY-keskus hankkeen rahoittajina 

Ryynäsen mukaan rakentamisen aikataulu ja noin 1,15 miljoonan euron kustannukset pitivät. – Kun hankkeen aikana päätettiin rakentaa 240 asiakaspaikan ravintola- ja terassitilat vanhaan navettaan, niin siihen jouduimme hankkimaan lisärahoitusta. Liikasenmäen aluetta on kehitetty noin 1.5 miljoonalla eurolla. Säätiöiden osuus rahoituksessa on noin 600 tuhatta euroa. Hankkeen julkinen rahoitus on tullut Valtion ja EU:n rahoittamana ELY-keskuksen kautta, noin 430 tuhatta euroa ja loput olemme rahoittaneet omalla lainalla.

Kouvolan seudulla toimivat, hanketta rahoittaneet säätiöt ovat Jaalan kotiseutusäätiö, Kymin osakeyhtiön 100-vuotissäätiö, JEV-säätiö sekä Marjatta ja Eino Kollin säätiö.

Hiiltä sitova ekologinen puurakennus

Katettu Areena on puurakenteinen, jonka kattorakenteen jänneväli on 26 metriä. Vierumäellä toimiva maan johtava liimapuun valmistaja Versowood toimitti näyttävät liimapuurakenteet. Areenaan on asennettu huippuluokan ääni-, valo- ja esitystekniikka, sekä alueelle on rakennettu uudet wc-tilat ja ravintolatilat. Hankkeen urakoinnista vastasi kouvolalainen rakennusalan yritys Ralvia oy.

Tapahtuma-areenan suunnitteli kouvolalaisen Arkkitehtuuritoimisto ARKHALTIA Oy:n arkkitehti Kari Mustonen. – Halusin mahdollisimman avoimen, ilman pilareita olevan tilan. – Harjapalkin yläosan muoto noudattaa maaseuturakentamiselle tuttua harjakattomuotoa ja harjapalkin alaosan kaari tuo rakenteeseen näyttävyyttä. Tapahtuma-areenan viuhkamaisella muodolla saadaan katsojat lähemmäksi esiintyjiä, kuvailee Mustonen.

Liimapuurakenne mahdollistaa Mustonen mukaan yksinkertaisen ja näyttävän rakenteen pitkällä jännevälillä. – Samalla saadaan ekologinen hiiltä sitova kotimainen rakenneratkaisu. Tapahtuma-areena on liimapuurakenteiden lisäksi muutenkin puurakenteinen soiroseinäkkeineen ja julkisivulautoineen lukuun ottamatta betonilattiatasoja perustuksineen ja katsomon porrasaskelmia.

–Haluamme olla edistämässä Areenassa toteutettavaa modernia puurakentamista, sanoo hanketta tukenut Marjatta ja Eino Kollin säätiön asiamies Esko Kolli. – Jaala on ollut aina teollisuusneuvos Eino Kollin perustamalle Vierumäen teollisuudelle merkittävä puuraaka-aineen hankinta-alue ja monien työntekijöiden kotipaikka. Uskomme että valmistunut Areena edistää Säätiön tavoitteita kuten julkista puurakentamista ja maaseudun elinvoimaa, sanoo Kolli.  

‍Markku Laukkanen

Yhteyshenkilöt

Petri Ryynänen, petri.ryynanen@upm.com
Kari Mustonen, kari.mustonen@arkhaltia.fi
Esko Kolli, esko.kolli@kollinsaatio.fi

Kuvat

Lataa
Hankkeen vetäjä Petri Ryynänen
Hankkeen vetäjä Petri Ryynänen
Lataa
Kolme henkilöä Areenan kahvilaravintolassa tiskin takana. Edessä kahvikannuja ja astioita.
Areenan kahvilaravintolan yrittäjät Minna Ylen ja Heli Tuominen
Lataa
Lataa

Lisätietoa julkaisijasta

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Lahteen uuden ajan elämysten kauppahalli27.5.2025 12:17:40 EEST | Artikkeli

Kauppahalli uudistaa perinteitä ja liiketoimintaa Lahden perinteinen kauppahalli on uudistettu. Hallin tulevasta liiketoiminnasta vastaava Heinolan Heilan yrittäjä Titta Matsar luonnehtii hallia uuden ajan kauppahalliksi. –Olemme uudistaneet yli satavuotiaan kauppahallin ilmeen, mutta myös sen liiketoiminnan. Kuluttaja löytää hallista lähes sadan lähituottajan tuotteita, ravintolan ja ennen muuta elämyksiä. –Uudistettu halli kunnioittaa fiksulla tavalla perinteitä, mutta on uudella twistillä rakennettu. Halusimme uudistaa perinteistä kauppahallin erillisiin osastoihin perustuvaa ajattelua, ja rakentaa lähituottajien tuotemyynnin sekä ravintolapalvelut yhden kassapisteen ympärille. Uskon, että niillekin asiakkaille, jotka pelkäsivät uudistusta, meillä on paljon annettavaa. Matsarin mukaan ideoita ja vaikutteita on vuosien varrella haettu Euroopan maista. – Monissa maissa kauppahallit ovat puhutelleet monipuolisella konseptilla, mihin mahtuu ruuan erikoiskauppoja, ravintoloita ja kahvilo

Puheenjohtaja Jyri Seppälä: Ilmastopaneeli ei vaadi hakkuiden rajoittamista22.5.2025 09:40:23 EEST | Artikkeli

Ilmastopaneelin puheenjohtajan Jyri Seppälän mukaan Suomi ei pääse ilmastolakiin kirjattuun hiilineutraalisuustavoitteeseen vuonna 2035, mikäli hakkuut jatkuvat nykyisellä tasolla. – Ilmastopaneeli ei vaadi hakkuiden rajoittamista, vaan kertoo tieteeseen perustuvan tilannekuvan. Poliittisessa päätöksenteossa ratkaistaan, miten siihen suhtaudutaan. Ilmastopaneeli ei päätä mitään, eikä ole ajamassa metsätaloutta alas. –Ilmastopaneeli ei ole arvioinut mahdollisten hakkuiden vähentämisen talous- tai työpaikkaseuraamuksia. Kokonaisarviointi vaatisi myös ilmastotavoitteiden tekemättömyyden ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien menettämisen vaikutusriskien arviointia. Seppälän mukaan EU-ilmastopolitiikan lähtökohtana on nettopäästövähennys, mikä syntyy fossiilisten päästöjen ja maankäyttösektorin lopputuloksena. – Meidän pitää pystyä vähentämään ilmastoon meneviä fossiili- kuin bioperäisiäkin hiilidioksidipäästöjä ja vahvistaa hiilinieluja siten, että nettopäästöt ilmakehään vähenevät koko

Taloustieteilijä Pasi Holm: Ilmastotavoitteiden talous- ja työllisyysvaikutuksista metsäsektorille vaietaan7.5.2025 10:54:39 EEST | Artikkeli

Ilmastopaneelin vaatimat hakkuiden vähentämistoimet toisivat miljardimenetykset vienti- ja verotuloihin. –Suomen talouden kasvutavoitteille tämä olisi erittäin haitallista, kun tarvitsemme lisää vientiä, työpaikkoja ja verotuloja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Kun Suomen talous ei ole kasvanut lähes 20 vuoteen, nyt tarvitaan kasvutoimia, lisää vientiä ja työpaikkoja, sanoo selvityksen tekijä VTT Pasi Holm. Holmin mukaan ilmastotavoitteen nimissä vaaditut hakkuurajoitukset heikentäisivät talouden kasvutavoitteita, kilpailukykyä, vähentäisivät työpaikkoja ja aiheuttaisivat hakkuuvuodon Suomesta ulos. – Seuraukset näkyisivät nopeasti erityisesti sahateollisuudessa, missä henkilötyövuodet vähenisivät sahateollisuudessa suoraan ja välillisesti tuhansilla. –Hallitus joutuu katsomaan asiaa talouden kasvun, vientiteollisen kilpailukyvyn ja omaisuuden suojan kannalta. En kuitenkaan usko, että poliittisilla päätöksillä lähdetään rajoittamaan hakkuita, mikä olisi vastoin kasvutavoitteita.

Kansliapäällikkö Pekka Pesonen: Hakkuurajoitukset eivät sovi talouden kasvutavoitteisiin29.4.2025 10:08:13 EEST | Artikkeli

Jos päätös Suomen ilmastotavoitteista tehtäisiin nyt, tavoitteita ei ripustettaisi metsänielujen kasvun varaan, sanoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen. –Nielujen kasvattamiseen vaaditut hakkuurajoitukset eivät mene ihan heittämällä läpi, kun talous- ja työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä ja yksityiset metsät nauttivat omaisuudensuojaa. Tähän yleiseen hallituksen talouslinjaan ei sovi, että ryhdymme kuristamaan talouden ja työllisyyden kannalta näin keskeistä toimialaa. Meillä ei ole ministeriössä toimeksiantoa, että metsätalouden toimintaedellytyksiin lähdettäisiin aktiivisesti puuttumaan. Kun lain väliarviointia tehdään tänä vuonna, Pesosen mukaan nyt pitää arvioida ovatko toimet riittävän tuloksellisia. – Kun Korkein hallinto-oikeus hylkäsi ympäristöjärjestöjen ilmastolain toteuttamista koskevan valituksen, se totesi päätöksessään, että valtioneuvosto on pitänyt erityisesti maankäyttösektorin hiilinielujen lisätoimia tarpeellisena. Lisätoimien valmiste

Ympäristösuojelun professori (emer.) Pekka Kauppi: Metsänielujen vähenemisen suurin haaste on Suomen sijasta tropiikissa23.4.2025 11:16:59 EEST | Artikkeli

Ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Kaupin mielestä trooppisten metsien dramaattinen väheneminen on suurin metsien hiilinieluun liittyvä globaali haaste. Kaupin mukaan metsäkatoa ja metsänieluja koskevassa keskustelussa tulisi keskittyä globaalisti ensisijaisesti tropiikkiin. – Trooppisten metsien pinta-ala on vuodesta 1990 supistunut noin kymmenen kertaa Suomen metsien pinta-alan verran. Metsien häviämisen syyt liittyvät vahvasti maatalouden laajenemiseen. –Koskematon metsä on vähentynyt tropiikissa kolmessa vuosikymmenessä 400 miljoonaa hehtaaria, minkä tilalle on syntynyt uudismetsää vain 200 miljoonalle hehtaarille. Globaalin ilmastotavoitteen kannalta tropiikissa tapahtuva metsäkato, sen aiheuttama hiilidioksidipäästö ja trooppisten metsien nielujen heikkeneminen on avainkysymys. Suomen metsien nielujen kehitys on saanut suhteettoman suuren huomion Kansainvälisessä tutkimusyhteisössä toimiva Kauppi muistuttaa, että Siperian ja Kanadan laajat metsäpalot ja hyönteistuhot ova

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye