Pneumokokkia vastaan voisi rokottaa tehokkaammin ja edullisemmin
4.2.2020 07:56:00 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote

Uusi laskennallinen ennustemalli voi olla merkittävä edistysaskel tiellä kohti paremmin tehoavia ja edullisempia pneumokokkirokotteita. Uudenlaista mallia esittävät professorit Caroline Colijn (Simon Fraser University), Jukka Corander (Helsingin yliopisto) ja Nicholas J Croucher (Imperial College London). Tutkimus julkaistiin Nature Microbiology -lehdessä 3. helmikuuta.
Tutkimus on ensimmäinen, jossa on käytetty taudinaiheuttajabakteerien koko genomin mallinnusta ennustamaan rokotteen tehoa. Uuden ennustemallin avulla kehitteillä olevien pneumokokkirokotteiden tehoa voisi arvioida luotettavasti etukäteen. Loppukehitykseen voitaisiin valita ne, jotka toimivat varmimmin.
Pneumokokki aiheuttaa keuhkokuumetta, aivokalvontulehdusta ja sepsistä eli verenmyrkytystä. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan pneumokokki-infektiot aiheuttavat vuosittain noin puolitoista miljoonaa kuolemaa maailmanlaajuisesti. Jos rokotteet olisivat nykyistä tehokkaampia ja edullisempia, myös antibiootteja tarvittaisiin vähemmän. Tämä ehkäisisi antibioottiresistenssin kehittymistä.
Uudet alatyypit kiinni ajoissa
Pneumokokkibakteerista tunnetaan sata erilaista alatyyppiä. Mitään yksittäistä rokotetta ei nykykeinoin saada tehoamaan kaikkiin alatyyppeihin, sillä mitä enemmän alatyyppejä rokotteeseen otetaan, sitä kalliimpi rokote on. Jo nyt pneumokokkirokote on yksi kalleimmista rokotteista.
– Suomessa annettava pneumokokkirokote suojaa 13:a tyyppiä vastaan. 20 alatyyppiä on raja, jonka yli on vaikea mennä. Tällainen rokote on kallis ja hankala valmistaa, ja silti rokote suojaa vain näitä 20:ta alatyyppiä vastaan, Corander sanoo.
Rokotteeseen valitaan ne bakteerin alatyypit, joiden arvioidaan sairastuttavan eniten ihmisiä. Rokotuksen saaneet eivät tyypillisesti saa tartuntaa näistä alatyypeistä, mutta samaan aikaan jokin toinen alatyyppi voi alkaa yleistyä ja aiheuttaa tartuntoja. Uuden ennustemallin avulla voidaan laskea, millä todennäköisyydellä tällainen rokotteeseen kuulumaton alatyyppi alkaisi yleistyä.
– Tällainen ennustaminen on kokonaan uusi näkökulma rokotekehitykseen. Mallin ansiosta voimme nähdä, mitä rokoteaihiota ei kannata kehittää eteenpäin, koska se saisi taudin ilkeät alatyypit todennäköisimmin yleistymään, Corander kertoo.
Ennustemalli perustuu Coranderin aiempaan tutkimukseen. Siinä hän löysi pneumokokkibakteerien genomista uuden evoluutiomekanismin, jonka avulla voi selvittää, miten bakteeripopulaatiot reagoivat rokotteisiin.
Uuteen malliin on syötetty suuret määrät dataa kansainvälisistä seurantatutkimuksista, sairastavuustilastoista sekä potilasnäytteistä. Ennustemallin avulla tutkijat yhdistivät tiedot bakteerien genomitietoihin. Tämän jälkeen supertietokoneilla voitiin laskea ennusteet sekä käytössä oleville rokotteille että uusille mahdollisille rokoteaihioille.
Myös aikuiset kannattaa rokottaa
Nykyään pneumokokkirokotuksia annetaan suurimmalle kantaja- ja levittäjäryhmälle eli pikkulapsille, mutta tutkijoiden mukaan myös aikuisia kannattaisi rokottaa.
– Jos aikuisille olisi olemassa halvempi rokote, yhdessä lasten rokotusten tuoman laumasuojan kanssa tautitapaukset niin lapsilla kuin aikuisilla voisivat vähentyä puoleen, Corander sanoo.
Tutkijat ehdottavat, että pneumokokkia vastaan kannattaisi rokottaa maanosakohtaisilla, keskenään erilaisilla rokotteilla, jotka tehoaisivat parhaiten kyseisen alueen bakteerikantaan.
– Vaikka meillä on Suomessa hyvä rokote nyt, se ei tarkoita, etteikö tilanne voisi muuttua, kun uusia bakteerityyppejä tulee maahan, Corander sanoo.
Artikkeli:
Caroline Colijn, Jukka Corander and Nicholas J. Croucher. Designing ecologically optimized pneumococcal vaccines using population genomics. Nature Microbiology 3.2.2020. DOI 10.1038/s41564-019-0651-y
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jukka Corander
Tilastotieteen professori, Helsingin yliopisto
jukka.corander@helsinki.fi
+358 50 415 5294
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Suomen pesimälinnut vähenevät etelässä ja runsastuvat pohjoisessa9.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Pesivien lintujen kokonaismäärä on vähentynyt Suomessa kuusi prosenttia 20 vuoden aikana, mutta alueelliset erot ovat suuria. Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla lasku on ollut jopa 23 prosenttia.
Kaupunkiympäristö muovaa bakteeristoa, ja sillä voi olla vaikutusta terveyteemme5.6.2026 11:50:13 EEST | Tiedote
Leikkipuistojen keinotekoiset kumimatot, aktiivisesti hoidetut kaupunkien viheralueet ja saasteet muokkaavat bakteeriyhteisöjä. Jo melko pienillä saastepitoisuuksilla voi olla vaikutuksia lasten bakteeristoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme