Väitös 14.3.2020: Masennus ja ikääntyminen aiheuttavat aivoissa samankaltaisia poikkeamia (Ruohonen)

Aivojen sähköisistä vasteista on pyritty tunnistamaan niin kutsuttuja biomarkkereita, joita voitaisiin hyödyntää masennuksen diagnosoinnissa ja hoitovaikutusten ennakoinnissa. Ruohosen väitöstutkimuksessa tutkittiin aivovasteita masennuksen eri alaryhmissä sekä eri ikäryhmissä.

Tutkimuksessa havaittiin suurentuneita aivovasteita kuuloärsykkeisiin ensimmäistä masennusta sairastavien ryhmässä verrattuna toistuvasta masennuksesta kärsivien ja ei-masentuneiden henkilöiden ryhmiin.

– Ei ole selvää, miksi poikkeavuus liittyi erityisesti ensimmäiseen masennusjaksoon. Toistuvasta masennuksessa kärsivillä oli taustallaan useampia aiempia lääkitysjaksoja, mikä voi olla yksi mahdollinen selittäjä ryhmien välisissä eroissa, Ruohonen arvioi.

Toisessa osatutkimuksessa havaittiin suurentuneita aivovasteita sekä lääkitsemättömillä masentuneilla henkilöillä että ikääntyneillä henkilöillä. Suurentuneet aivovasteet kuuloärsykkeisiin viittaavat vaikeuteen suodattaa ympäristön epäolennaisia ärsykkeitä.

– Masennukseen liittyvät poikkeamat aivovasteissa näyttäytyvät ainakin osin samankaltaisina kuin ikääntymisessä havaitut muutokset. Tässä tutkimuksessa suurentuneita aivovasteita havaittiin masentuneilla vain, kun lääkityksen vaikutus kontrolloitiin. On mahdollista, että lääkitys korjaa aivokuoren ylivirittyneisyyttä. Jatkotutkimuksessa tulisi selvittää tarkemmin lääkityksen vaikutus, Ruohonen toteaa.

Vääristymä kasvonilmeiden havaitsemisessa korjaantui oireiden lieventyessä

Väitöstutkimuksessa selvitettiin myös kasvonilmeiden automaattista käsittelyä masentuneilla. Ennestään tiedetään, että masentuneet suuntaavat herkemmin tarkkaavuutensa negatiivisiin ärsykkeisiin, kuten surullisiin kasvonilmeisiin, verrattuna neutraaleihin tai positiivisiin ärsykkeisiin. Tätä kutsutaan negatiiviseksi tarkkaavuuden vääristymäksi.

Nyt havaittiin, että aivovasteet surullisiin kasvoihin ovat masentuneilla suurentuneita myös silloin, kun kasvot eivät ole tarkkailun kohteena. Havaintotoimintojen negatiivinen vääristymä näyttäisi siis ilmenevän masennuksessa jo automaattisen tiedonkäsittelyn vaiheessa. Huomattavaa oli, että poikkeamaa ei havaittu seurantamittauksissa, jolloin tutkittavien masennusoireet olivat lieventyneet.

– Masennukseen liitettyjen tiedonkäsittelyn vääristymien pysyvyydestä on aiemmin kiistelty ja joidenkin tutkimusten perusteella niiden on esitetty olevan pysyvä piirre masennuksessa. Pitkittäistutkimukset aiheesta ovat kuitenkin harvinaisia. Nyt seurasimme muutoksia aivovasteissa ja masennusoireissa kolmen vuoden ajan. Tutkimuksemme osoittaa, että tiedonkäsittelyn vääristymät voivat vähentyä, Ruohonen kertoo.

Väitöskirjatutkimuksen tulokset antavat viitteitä mahdollisuudesta kehittää aivovastemittauksia diagnostisina työkaluina masennuksen alatyyppien erotteluun sekä masennustilan seurantaan. Alaryhmien tutkimus on tärkeää, koska masennus on monimuotoinen mielenterveyden häiriö, jonka taustalla voivat vaikuttaa erilaiset neuropatologiset tekijät.

PsM Elisa Ruohosen psykologian väitöskirjan "Electrophysiological Brain Responses as Neural Markers of Depression and Aging" tarkastustilaisuus pidetään Seminaarinmäellä vanhassa juhlasalissa S 212 14.3.2020 alkaen klo 12.00. Vastaväittäjänä on professori Jüri Allik (Tarton yliopisto, Viro) ja kustoksena dosentti Piia Astikainen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 193, Jyväskylä 2020; 179, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8065-8 (PDF), http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8065-8 (PDF).

Lisätietoja:

Elisa Ruohonen on valmistunut ylioppilaaksi Jyväskylän Lyseon lukiosta vuonna 2002 ja psykologian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2011. Ennen väitöstyötään hän on työskennellyt kliinisen psykologin tehtävissä. Väitöstyötä ovat rahoittaneet Suomen Kulttuurirahasto ja Jyväskylän yliopiston psykologian laitos.

Yhteystiedot:

Elisa Ruohonen, puh. 040 805 3503, elisa.m.ruohonen@jyu.fi

Tiedottaja Anitta Kananen, puh. 040 846 1395, anitta.kananen@jyu.fi