Yrittäjät esittää hallitukselle Yrittäjäturvaa ja laajaa rahoitus- ja työlakipakettia
- Tilanne on pk-yrityksissä erittäin vaikea. On suuri riski ja pelko, että näemme konkurssiaallon, Mikael Pentikäinen sanoo.
- Viime päivinä on tullut esille laaja kirjo erilaisia ongelmia. Yrittäjät ovat tiiviisti yhteydessä ja esittävät ratkaisuja. Olemme rakentaneet mielestämme hyvän kokonaisuuden hallitukselle päästä eteenpäin. Mitä vähemmän yrityksiä kriisin vuoksi kaatuu, sitä paremmin koko kansakunta ja talous toipuvat, kun kriisi joskus päättyy, Pentikäinen painottaa.
- Erityisen tärkeä on huolehtia pienimmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä, joilla on harvoin suuria puskureita olemassa. Heistä monen toimeentulo on uhattuna, hän muistuttaa.
Yrittäjäturva kaikille YEL-vakuutetuille
Vuoden 2018 alusta lähtien on työttömänä yritystoiminnan aloittanut voinut saada työttömyysetuutta neljä kuukautta ja toimia samalla yrittäjänä. Jos työnhakijalla on tuloa yritystoiminnasta, huomioidaan tulo maksettavan työttömyysetuuden määrässä.
- Esitämme, että vastaava säädös laajennetaan koskemaan kaikkia YEL-vakuutettuja yrittäjiä: he voisivat hakea ja saada etuutta ilman yritystoiminnan lopettamista, Pentikäinen avaa Yrittäjäturvaa.
Yrittäjät esittää, että säännös olisi voimassa määräaikaisena neljä kuukautta ja sitä voitaisiin jatkaa, jos tilanne edellyttää. Etuutena maksettaisiin Kelan maksamaa peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Etuuteen tulisivat myös lapsikorotukset.
Jotta etuuden saa, ei tarvitsisi hakea työtä. Jos yrittäjällä on tuloa yritystoiminnasta, otettaisiin tulo huomioon maksettavan työttömyysetuuden määrässä työttömyysturvan nykyisten sovittelusäännösten mukaisesti.
Peruspäivärahan ja työmarkkinatuki ovat nyt 724 euroa kuukaudessa. YEL-vakuutettuja oli 2018 207 000. Muutoksen maksimikustannukset (kaikki YEL-vakuutetut hakevat ja eivät saa ansioita yritystoiminnasta yli työttömyysturvan suojaosan) olisivat valtiolle noin 600 miljoonaa euroa.
- On selvää, että vain osa yrittäjistä hakisi yrittäjäturvaa. Jos yritykset pysyisivät pystyssä ja yrittäjät aktiivisina, olisi kustannus pienempi ja merkitys valtion toimintakyvylle huomattava. Jos yritykset ovat toimintakuntoisina, se helpottaa kriisin jälkeistä talouden tervehtymistä, Pentikäinen muistuttaa.
Yrittäjät toimitti hallitukselle ehdotuksia työpaikkojen pelastamiseksi
Yrittäjät toimitti keskiviikkona hallitukselle oman rahoitus- ja työelämäpaketin, joka sisältää useita ehdotuksia työlakeihin ja yritysten rahoituksen helpottamiseen.
Yrittäjät ehdottaa mm. työpaikkasopimisen lisäämistä, lomautusilmoitusajan lyhentämistä kolmeen päivään, määräaikaisten lomauttamisen mahdollistamista sekä työntekijän työttömyysetuuden omavastuuajan poistamista.
Listalla on myös yt-neuvotteluiden nopeuttaminen ja sen mahdollistaminen, että lomia voidaan määrätä pidettäväksi myös lomakauden ulkopuolella.
- Paketti olisi tehokas ja tasapainoinen. Se helpottaisi työnantajayrittäjien ja työntekijöiden ahdinkoa. Se voisi olla määräaikainen kriisin yli, Pentikäinen sanoo.
Vuokria alennettava, sähkönsiirtotaksoja laskettava
Yrittäjät ehdottaa myös useita toimia yritysten rahoituksen helpottamiseen.
Listalla on esimerkiksi ehdotus siitä, että valtio ja työeläkeyhtiöt ottavat kantaakseen yrittäjän ja työnantajan sosiaalivakuutusmaksut määräajaksi. Työeläkemaksujen osalta voidaan hyödyntää niin sanottuja Emu-puskureita. Vaikutus olisi noin 1,5 miljardia kuukaudessa.
Veropuolelle esitetään alkuvuoden veromaksujen palautusta yrityksille, maksuperusteisen arvonlisäveron ja kotitalousvähennyksen laajentamista.
Yrittäjät myös ehdottaa, että pankit lisäävät henkilöresurssejaan yritysten auttamiseen. Eri puolilta maata tulee viestiä siitä, että pankkien ja Finnveran palvelukyky ei ole kriisitilanteessa riittävä.
- Esitämme myös, että julkiset vuokranantajat eli valtio, kunnat, niiden yhtiöt, Metsähallitus ja työeläkeyhtiöt alentavat vuokriaan määräajaksi. Myös suurten kiinteistöyhtiöiden pitää alentaa määräajaksi kauppakeskusten vuokratasoa sekä joustavoittaa aukioloehtoja, jotta yritykset eivät kaatuisi, Pentikäinen sanoo.
Lisäksi Yrittäjät esittää, että valtio edellyttää sähkösiirtoyhtiöitä alentamaan kriisiajaksi maksujaan ja että valtio ja kunnat toteuttavat julkisia hankintojaan etupainotteisesti. Se turvaisi monen yrityksen toimintaa ja pitäisi markkinan elävänä kriisin yli.
Yhteyshenkilöt
Janne Makkulatyömarkkinajohtaja
Puh:040 581 2472janne.makkula@yrittajat.fiMikael Pentikäinentoimitusjohtaja
Puh:040 504 1944mikael.pentikainen@yrittajat.fiAnssi Kujalavaratoimitusjohtaja
Puh:0400 567 925anssi.kujala@yrittajat.fiMika Kuismanenpääekonomisti
Puh:050 356 0705mika.kuismanen@yrittajat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta

Käynti: Maistraatinportti 2 / Posti: PL 999
00240 HELSINKI
09 229 221 (vaihde klo 8.00-16.00)http://www.yrittajat.fi
Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin keskusjärjestö, joka ajaa yrittäjien sekä pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäseniä Yrittäjien paikallisyhdistyksissä on lähes 70 000 ja toimialajärjestöissä noin 36 000. Ne työllistävät Tilastokeskuksen (2023) mukaan yrittäjät mukaan lukien noin 590 000 henkilöä ja yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 171 miljardia euroa. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu 372 paikallisyhdistyksestä, 21 aluejärjestöstä ja 60 toimialajärjestöstä. Lisätietoa: www.yrittajat.fi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Yrittäjät
Työelämägallup: Etätyöt lisänneet työtyytyväisyyttä – puolet harkitsisi työpaikan vaihtoa, jos etätyöt evätään21.7.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Etätyöt ovat edelleen merkittävä osa suomalaisten arkea, sillä lähes puolet (46 prosenttia) työelämässä olevista on ollut etätöissä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kolme neljästä (74 %) haluaisi tehdä etätöitä jatkossa, ja puolet harkitsisi työpaikan vaihtoa, jos etätyöt eivät olisi mahdollisia. ”Etätyön tuoma työtyytyväisyys ja työn mielekkyys näyttävät yhä lisääntyneen. Sen sijaan työn itsenäisyys on vähentynyt, mikä viittaa siihen, että etätyötä johdetaan aiempaa enemmän. Se on tervetullutta”, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä sanoo.
Työelämägallup: Yhä useampi suhtautuu lakkoihin kielteisesti16.7.2025 07:18:00 EEST | Tiedote
Työelämässä olevien suhtautuminen lakkoihin on muuttunut. Nyt 38 prosenttia on sitä mieltä, että Suomessa on liikaa lakkoja. Osuus on noussut huomattavasti alkuvuodesta 2023, jolloin lukema oli 22 prosenttia. Eri mieltä on puolet. ”Ihmiset ymmärtävät, että lakot aiheuttavat taloudellisia menetyksiä ja haittaavat yrityksiä sekä koko taloutta”, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä arvioi.
Työelämägallup: Suomalaiset kannattavat laajasti yleistä ansioturvaa11.7.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Työelämässä olevat antavat laajan tuen yleiselle ansioturvalle. Heistä 42 prosenttia pitää hyvänä asiana yleistä ansioturvaa, joka antaisi ansiosidonnaisen turvan myös niille, jotka eivät ole työttömyyskassojen jäseniä. Alle kolmannes (31 %) pitää ideaa huonona ja hieman useampi kuin joka neljännes (27 %) ei osaa arvioida ehdotusta.
Työelämägallup: Työ- ja perhe-elämän yhteensovitus onnistuu työpaikoilla9.7.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Työpaikoilla vallitsee vahva luottamuksen ilmapiiri ja mahdollisuus yhteensovittaa työ- ja perhe-elämä. Näin omasta tilanteestaan raportoi Työelämägallupissa työelämän selvä enemmistö. Erityisesti pienimmissä yrityksissä arvioidaan korkealle perhe-elämän yhteensovittaminen, tasapuolisuus ja luottamus. Hyvä työilmapiiri nousee rahapalkkaa tärkeämmäksi tekijäksi työssä viihtymiselle.
Työelämägallup: Ulkomainen työvoima saa enemmän tukea kuin vastustusta – suhdanteet muuttaneet asenteita7.7.2025 09:30:00 EEST | Tiedote
Työelämägallupin vastaajista 44 prosenttia katsoo, että Suomeen tarvitaan lisää ulkomaista työvoimaa, kun vastustajia on 38 prosenttia vastaajista. Kannattajien osuus on laskenut merkittävästi syyskuusta 2023, jolloin vastaava luku oli 58 prosenttia. – Kun talous hidastuu ja työllisyysnäkymät heikentyvät, ulkomainen työvoima aletaan nähdä ennemmin kilpailijana kuin tarpeellisena vahvistuksena, arvioi johtaja, pääekonomisti Juhana Brotherus Suomen Yrittäjistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme