J.V. Snellman-palkinto professori Anu Kantolalle

Viestinnän professori Anu Kantola on tutkinut urallaan poliittisia eliittejä, journalismia, skandaaleja, lobbausta, strategista viestintää ja myös yritysten johtamista. Usein tutkimusten ytimessä on ollut historiallinen muutos: miten talouskriisi tai markkinoiden vapautuminen on vaikuttanut ihmisten identiteetteihin ja yhteiskunnalliseen elämään.
Kantola on jo vuosia kirjoittanut kolumneja muun muassa Helsingin Sanomiin ja Suomen Kuvalehteen sekä esiintynyt TV:ssä ja radiossa. Mediassa hän on osannut oivallisesti kytkeä Suomessa ja maailmassa tapahtuvia moninaisia muutoksia ja esiin nousseita uusia ilmiötä oman tieteenalansa käsitteistöön.
- Kantolalla on moderni, avarakatseinen ja hauskakin tapa ilmaista ajatuksiaan lukijaa ja kuulijaa inspiroivasti. Hän on auttanut muutosten äärellä ymmällään olevaa suurta yleisöä löytämään nimiä hämmentäville ilmiöille ja antanut siten välineitä ajattelulle. Hän on pystynyt avaamaan politiikan koukeroita suurelle yleisölle, palkintoperusteluissa todetaan.
Professori Kantola johtaa tutkimusprojektia Kansalaisuuden kuilut ja kuplat, jossa selvitetään, kuinka globaalit muutokset muuttavat kansalaisten toimintakykyä, poliittisia tunteita ja intressejä. Projekti tutkii myös, miten poliittinen päätöksenteko vastaa kansalaisten kokemiin muutoksiin.
Tutkija puolusti Huipputuloiset-teosta julkisuudessa
Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -projektissa julkaistiin ensimmäiset tulokset viime syksynä, kun Kantola julkaisi yhdessä Hanna Kuuselan kanssa kirjan suomalaisten huipputuloisimmasta promillesta ja selvittivät mitä nämä ajattelevat itsestään ja yhteiskunnasta. Heidän Suomen rikkaimmista kirjoittama kirja Huipputuloiset herätti keskustelua. Kirja osoittaa, että tärkeistä yhteiskunnallisista kysymyksistä voi kirjoittaa tarkasti ja samalla viihdyttävästi.
Huipputuloiset nosti kysymyksen laadullisen tutkimuksen metodeista aina valtavirran uutisiin. Kantola osallistui ahkerasti keskusteluun ja puolusti tutkimusta niin perinteisessä mediassa kuin sosiaalisessakin mediassa.
- Jotenkin olin ylpeä suomalaisuudestani, kun kävin sitä keskustelua. Vaikka Twitteriä paljon moititaan ja usein ihan syystä, niin onhan se juhlavaa, että Suomessa kaikki voivat taittaa innolla peistä akateemisen tutkimuksen ytimessä olevista metodikysymyksistä, Anu Kantola sanoo.
Kantola otti palkinnon vastaan tänään Helsingin yliopistolla ja viittasi kiitospuheessaan myös akuuttiin koronakriisiin uskoen, että kriisi voi muuttaa sitä miten ymmärrämme yhteiskunnan.
- Osa uskoo, että kriisi saa valtiot kääntymään sisäänpäin ja rakentamaan lisää muureja. Mutta suunta voi kääntyä myös toisin päin. Kun ihmiskunta on viruksen kourissa, se voi synnyttää paljon myötätuntoa ja ymmärrystä. Yhteiskunnat katsovat toisiansa, ottavat mallia ja oppivat yhdessä.
Kantolan pyrkimys ymmärtää isoja kehityskulkuja on huomattu laajemminkin. Kuvaavaa on, että professori Kantola pääsi toisena naisena kymmenen merkittävimmän suomalaisen ajattelijan joukkoon, kun Ylen A-studio listasi älykköjä syksyllä 2018.
Lisätiedot:
Anu Kantola
Puh. 050 583 4644
anu.kantola@helsinki.fi
Avainsanat
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lasten lukumäärällä ja raskauksien ajoituksella on yhteys biologiseen vanhenemiseen8.1.2026 12:06:57 EET | Tiedote
Suomalaisiin kaksosiin perustuva tutkimus osoittaa, että lisääntymishistorialla on väestötasolla havaittava yhteys naisten elinikään ja biologiseen vanhenemiseen. Suurperheiden äitien, synnyttämättömien tai hyvin nuorena lapsen saaneiden naisten vanheneminen oli tutkimusaineistossa jonkin verran muita naisia nopeampaa.
Lintujen ääniä voidaan tunnistaa entistä luotettavammin tekoälyn avulla7.1.2026 10:16:09 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimuksessa tekoälyä opetettiin tunnistamaan lintujen ääniä entistä tarkemmin. Tutkimuksen tuloksia on käytetty muun muassa ‘Muuttolintujen kevät’ -mobiilisovelluksessa, joka on osoittautunut merkittäväksi alustaksi lintuäänitysten keräämiseen ympäri Suomea.
Uskonnon poliittinen voima vaikeutti Serbian EU-haaveita7.1.2026 10:15:00 EET | Tiedote
Uskonnollisilla liikkeillä on huomattavaa poliittista voimaa. Väitöstutkimus osoittaa, miten Serbian ortodoksinen kirkko on vaikuttanut maan suhtautumiseen Kosovon itsenäisyyspyrkimyksiin.
Helsingin yliopistolla kehitettiin tehokas tapa sitoa hiilidioksidia ilmakehästä29.12.2025 15:22:38 EET | Tiedote
Uudelleen käytettävä liuos perustuu superemäksen ja alkoholin yhdisteeseen. Yksi gramma uutta yhdistettä pystyy imemään 156 milligrammaa hiilidioksidia.
Ikääntyminen voi heikentää elintapoja erityisesti eläkkeellä29.12.2025 10:32:52 EET | Tiedote
Kun väestö ikääntyy ja terveydenhuollon kantokyky on koetuksella, tarvitaan uusia keinoja ikääntyvien elintapojen tukemiseksi. Tutkija painottaa ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, jotka tukevat varsinkin matalammassa sosioekonomisessa asemassa olevien elintapoja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme