Laki kuuluu joka alalle

Helsingin Sanomat käsitteli 5.7. laajalti siivousalan tilannetta. Jutun mukaan alalla moni yritys riistää siivoojiaan ilman seuraamuksia ja hyväksikäytön skaala on laaja.
Haluan todeta Yrittäjien näkökulmasta muutaman huomion.
Ensiksi koko siivousalaa ja sen yrityksiä ei pidä leimata. Rohkenen väittää, että valtaosa siivousalan yrityksistä toimii hyvin ja asiallisesti. Tämän toteaa Ilta-Sanomissa myös ammattiliitto PAM:n edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo.
Toiseksi on selvää, että jokaisen Suomessa toimivan yrityksen pitää toimia lakien ja säännösten mukaisesti. Jos yritys syyllistyy väärinkäytöksiin ja rikoksiin, niihin on puututtava. Se on viranomaisten tehtävä ja vastuu. Poliitikkojen tehtävä on antaa viranomaisille riittävät valtuudet. Tuomiot antaa oikeuslaitos, ei media.
On koko yhteiskunnan, kaikkien työntekijöiden ja myös oikein toimivien yritysten etu, että väärinkäytöksiin puututaan ja ne kitketään pois.
Kolmanneksi on tärkeä nähdä, että suomalainen työmarkkinasysteemi kohtelee kaltoin kaikkein hauraimmassa työmarkkina-asemassa olevia, jotka ovat monesti ulkomaalaisia. Tämä on ollut nähtävillä jo pitkään.
Asia tuli esille mm. tuoreessa kyselyssä maahanmuuttajien työllistymisestä ja työllistämisen esteistä. Yrittajat.fi kertoi vastikään asiasta.
”Syrjintä on rakenteissa ja sitä pidetään hyväksyttävänä. Työntekijät tarvitsisivat tukea, jotta he oppisivat tuntemaan oikeutensa ja uskaltaisivat tuoda väärinkohtelun julki, vaikka kaikkea ei valitettavasti voi todistaa. Työnantajia koskee yhdenvertaisuuslaki, joka velvoittaa meitä kaikkia”, sanoo Yrittäjien verkostopäällikkö Aicha Manai.
Hauraimmassa asemassa olevien tukemiseksi tarvitaan paitsi viranomaisvalvonnan tehostamista ja riittävien valtuuksien antamista myös lakimuutoksia. Yrittäjät on esittänyt lakiin kirjattua minimipalkkaa, jotta jokainen palkanmaksaja ja -saaja tietää, mitä vähintään on maksettava ja saatava.
Lisäksi Yrittäjät on ajanut pitkään ansioturvaa kaikille työttömyysvakuutusmaksua maksaville. Tällä hetkellä moni hauraassa työmarkkina-asemassa oleva ei kuulu työttömyyskassaan, ja jää siksi vaille ansiosidonnaista turvaa, vaikka rahoittaa ja tarvitsee sitä.
Neljänneksi on keskeistä, että hankintaosaamiseen panostetaan – niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella. On olennaista nähdä, että halvin hankinta on harvoin paras hankinta.
HS:n jutusta on vedetty erilaisia johtopäätöksiä. Esimerkiksi STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kertoo Twitterissä STTK:n suhtautuvan paikallisen sopimisen vapauttamiseen kielteisesti, koska on asiallisia yrityksiä ja ”näitä jutussa esiintyviä yrityksiä”.
On syytä todeta, että jutun esiin tuomilla epäkohdilla ei ole mitään tekemistä paikallisen sopimisen kanssa. Jutun todellisuus toteutuu tällä hetkellä tilanteessa, jossa Suomessa paikallinen sopiminen on hyvin rajattua ja ammattiyhdistysliike vahva.
Yhteyshenkilöt
Mikael Pentikäinentoimitusjohtaja
Puh:040 504 1944mikael.pentikainen@yrittajat.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta

Käynti: Maistraatinportti 2 / Posti: PL 999
00240 HELSINKI
09 229 221 (vaihde klo 8.00-16.00)http://www.yrittajat.fi
Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin keskusjärjestö, joka ajaa yrittäjien sekä pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäseniä Yrittäjien paikallisyhdistyksissä on lähes 70 000 ja toimialajärjestöissä noin 36 000. Ne työllistävät Tilastokeskuksen (2023) mukaan yrittäjät mukaan lukien noin 590 000 henkilöä ja yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 171 miljardia euroa. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu 372 paikallisyhdistyksestä, 21 aluejärjestöstä ja 60 toimialajärjestöstä. Lisätietoa: www.yrittajat.fi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Yrittäjät
Työelämägallup: Yhä useampi suhtautuu lakkoihin kielteisesti16.7.2025 07:18:00 EEST | Tiedote
Työelämässä olevien suhtautuminen lakkoihin on muuttunut. Nyt 38 prosenttia on sitä mieltä, että Suomessa on liikaa lakkoja. Osuus on noussut huomattavasti alkuvuodesta 2023, jolloin lukema oli 22 prosenttia. Eri mieltä on puolet. ”Ihmiset ymmärtävät, että lakot aiheuttavat taloudellisia menetyksiä ja haittaavat yrityksiä sekä koko taloutta”, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä arvioi.
Työelämägallup: Suomalaiset kannattavat laajasti yleistä ansioturvaa11.7.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Työelämässä olevat antavat laajan tuen yleiselle ansioturvalle. Heistä 42 prosenttia pitää hyvänä asiana yleistä ansioturvaa, joka antaisi ansiosidonnaisen turvan myös niille, jotka eivät ole työttömyyskassojen jäseniä. Alle kolmannes (31 %) pitää ideaa huonona ja hieman useampi kuin joka neljännes (27 %) ei osaa arvioida ehdotusta.
Työelämägallup: Työ- ja perhe-elämän yhteensovitus onnistuu työpaikoilla9.7.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Työpaikoilla vallitsee vahva luottamuksen ilmapiiri ja mahdollisuus yhteensovittaa työ- ja perhe-elämä. Näin omasta tilanteestaan raportoi Työelämägallupissa työelämän selvä enemmistö. Erityisesti pienimmissä yrityksissä arvioidaan korkealle perhe-elämän yhteensovittaminen, tasapuolisuus ja luottamus. Hyvä työilmapiiri nousee rahapalkkaa tärkeämmäksi tekijäksi työssä viihtymiselle.
Työelämägallup: Ulkomainen työvoima saa enemmän tukea kuin vastustusta – suhdanteet muuttaneet asenteita7.7.2025 09:30:00 EEST | Tiedote
Työelämägallupin vastaajista 44 prosenttia katsoo, että Suomeen tarvitaan lisää ulkomaista työvoimaa, kun vastustajia on 38 prosenttia vastaajista. Kannattajien osuus on laskenut merkittävästi syyskuusta 2023, jolloin vastaava luku oli 58 prosenttia. – Kun talous hidastuu ja työllisyysnäkymät heikentyvät, ulkomainen työvoima aletaan nähdä ennemmin kilpailijana kuin tarpeellisena vahvistuksena, arvioi johtaja, pääekonomisti Juhana Brotherus Suomen Yrittäjistä.
Työelämägallup: Vain joka viides kannattaa jäsenmaksujen vähennysoikeuden poistoa5.7.2025 07:16:00 EEST | Tiedote
Työelämässä olevista 66 prosenttia vastustaa hallituksen esitystä poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus, kun taas 22 prosenttia kannattaa sitä. Vahvin kannatus löytyy yrittäjien joukosta, ja vähäisin tuki työntekijöiltä. Joka kymmenes arvioi, että muutos vaikuttaisi omaan jäsenyyteen liitossa, mutta 68 prosenttia uskoo, ettei vaikutusta olisi. Erityisesti nuoret kokevat vaikutusta. Heistä 14 prosenttia kertoo muutoksen vaikuttavan jäsenyyteensä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme