Väitös 17.7.2020: Kiina haaveilee maailmanpolitiikan mullistuksesta (Puranen)

Tianxia-teorian edustajien mukaan nykypäivän maailmanpoliittinen järjestelmä pohjautuu länsimaisiin pelisääntöihin ja arvoihin, jotka läntiset suurvallat ovat pakottaneet muun maailman hyväksymään. Se perustuu itsekkäisiin kansallisvaltioihin ja niiden muodostamiin liittoutumiin, joiden välisessä kilpailuasetelmassa ei nähdä ongelmaa. Valtioihin rajoittuva maailmanpoliittinen järjestelmä ei kuitenkaan näiden kiinalaisten teoreetikkojen mukaan kykene ratkaisemaan globalisaation aiheuttamia kasvavia ongelmia.

Toisin kuin sekasortoisessa lännessä, tianxia-teoreetikot argumentoivat, että Kiinassa vallitsi vuosituhansia Kiinan keisarin – Taivaan pojan – ympärille rakentunut hierarkkinen maailmanpoliittinen tianxia-järjestelmä. Kiinan keisari oli tämän järjestelmän keskus ja muut valtiot olivat sen alamaisia, mutta keskus myös huolehti koko järjestelmän vakaudesta ja vauraudesta. ”Kaikki taivaan alla” olivat kuin yhtä suurta perhettä, jossa erilaiset kulttuurit ja etnisyydet viettivät harmonista rinnakkaiseloa.

Kiinan tianxia-teoreetikoiden mukaan heidän edustamansa malli pitäisi herättää uudelleen henkiin globalisaation nyt kiihtyessä. Keskenään kamppailevien kansallisvaltioiden järjestelmä tulisi korvata tianxian kaltaisella, hierarkkisella maailmanjärjestelmällä, jolla olisi vahva ja moraalisesti ylivoimainen keskus. ”Kansainvälisyydestä” tulisi siirtyä yhtenäiseen maailmaan, jossa ei olisi rajoja, ja jonka vakaudesta uusi maailman keskusinstituutio pitäisi huolta.

Väitöskirja purkaa tätä suurnarratiivia rauhanomaisesta ja harmonisesta tianxiasta, sekä sen sotaisasta ja epävakaasta vastinparista: läntisestä sivilisaatiosta. Väitöskirja myös vertailee tianxia-teorian keskeisiä argumentteja jo olemassa oleviin maailmanpolitiikan teorioihin, jotka ovat hahmotelleet erilaisia hegemonisia tai maailmanvaltiota muistuttavia järjestelmiä.

– Tianxia-teoria ei ainakaan nykyisessä kehitysvaiheessaan tarjoa uskottavaa teoreettista mallia maailmanpolitiikan selittämiseen tai uudistamiseen. Teoria perustuu historiaa valikoivasti tulkitsevaan orientalistiseen kuvaukseen lännen ja Kiinan sivilisaatioista, joilla on omat ominaisuutensa ja lähes muuttumattomat piirteensä, Puranen arvioi.

Teoria onkin eräänlainen retorinen väline, jolla pyritään kritisoimaan länsimaiden dominoimaa kansainvälistä järjestelmää, sekä rakentamaan Kiinalle maan kulttuurihistoriasta ammentavaa suurvaltaidentiteettiä.

Tianxia-teoria on retorisena välineenä edelleen merkittävä, sillä myös Kiinan virallinen johto on inspiroitunut teorian käsitteellisestä kuvastosta. Väitöskirja osoittaa, että presidentti Xi Jinpingin hallinnon käyttämällä ulkopoliittisella ydinkäsitteellä ”ihmiskunnan kohtalonyhteisö”, on huomattavia samankaltaisuuksia tianxia-teorian ajatusten kanssa, ja että myös Kiinan johto haaveilee ”Taivaan alisen maailman” yhdistämisestä yhdeksi perheeksi.

Väitöstilaisuuden tiedot:

YTM, FM Matti Purasen valtio-opin väitöskirjan "Warring States and Harmonized Nations: Tianxia Theory as a World Political Argument" tarkastustilaisuus pidetään 17.7.2020 klo 12.00 alkaen Agora-rakennuksen Auditoriossa 3. Vastaväittäjänä toimii associate professor, PhD Demin Duan (Peking University) ja kustoksena professori Pekka Korhonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Yleisö voi seurata väitöstä etänä Zoomissa, linkki https://jyufi.zoom.us/j/63663551589 (salasana 805314). Yleisö voi esittää tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymyksensä kustoksen puhelinnumeroon 0505631864.

Julkaisu luettavissa täältä: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/71032

Taustatietoja: Matti Puranen on valmistunut ylioppilaaksi Jyväskylän aikuislukiosta vuonna 2006. Hän on suorittanut filosofian (yleinen historia) sekä yhteiskuntatieteen maisterin (valtio-oppi) tutkinnot Jyväskylän yliopistossa vuonna 2014.

Lisätietoja:

Matti Puranen, matti.i.puranen@student.jyu.fi

Viestinnän asiantuntija Anitta Kananen, puh. +358 40 8461395, anitta.kananen@jyu.fi