Väitös 7.8.2020: Kuraattorit eivät ole vain taidemaailman portinvartijoita – he rakentavat kaupunkikulttuuria (Tuukkanen)

Kuraattoreiden tiedon ja osaamisen soveltamisessa esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa onkin valtavasti hyödyntämätöntä potentiaalia. Suunnitellessaan festivaalien ohjelmistoja he luovat monenlaisia osallistumisen mahdollisuuksia kaupunkilaisille ja rakentavat kohtaamisille perustuvaa kaupunkikulttuuria.

– Tutkimus avaa tällaisten kuratoriaalisten käytänteiden poliittista ulottuvuutta ja merkitystä, sillä taideteokset voivat toimia alustoina paitsi ihmisten kohtaamisille myös keskusteluille, mielipiteiden vaihdolle ja väittelyille, Tuukkanen kertoo.

Tuukkasen väitös osoittaa, että kuraattoreiden työssä ei ole kysymys vain taiteilijoiden ja taideteosten valinnoista ja esillepanosta.

– Festivaalikuraattoreiden työ on voimakkaasti sidoksissa paikallisiin ihmisiin ja yhteisöihin, paikallisesti ajankohtaisiin aiheisiin ja kaupunkisuunnitteluun. Kuraattorit suunnittelevat erilaisiin julkisiin tiloihin tapahtumia, joiden kautta he nostavat esiin erilaisia aiheita esimerkiksi suvaitsevaisuudesta ja ihmisoikeuksista. Näin he ottavat kantaa kaupunkitilan kehittymiseen ja tulevaisuuteen, Tuukkanen sanoo.

Tuukkanen tutki uuteen julkiseen taiteeseen liittyviä kuratoriaalisia käytänteitä festivaalien yhteydessä. Kyseessä on kansainvälinen tapaustutkimus, jonka tapaukset ovat IHME-festivaali (Helsinki, Suomi), Metropolis (Kööpenhamina, Tanska), PLACCC (Budapest, Unkari) ja Steirischer Herbst (Graz, Itävalta). Tutkimusaineisto koostuu festivaalikuraattoreiden haastatteluista sekä Tuukkasen havainnoista ja valokuvista festivaaleilla.

Tutkimus tuottaa taiteen ajankohtaisista kuratoriaalisista käytänteistä tietoa, jota voidaan hyödyntää niin taiteen tutkimuksen kuin festivaali- ja kaupunkitutkimuksen alueilla sekä laajasti kulttuurialan koulutuksessa.

Väitöstyö laajentaa keskustelua kuraattoreiden työstä taideinstituutioissa kohti kaupunkitilassa tapahtuvaa toimintaa ja on merkittävä panos kuraattoritutkimuksen kentälle. Kokonaisuudessaan tutkimus auttaa ymmärtämään paremmin sitä, mitä kuraattorin työ tänä päivänä on globaalin taidemaailman ja paikallisen kontekstin välissä.

FM Johanna Tuukkasen englanninkielisen väitöskirjan ”Curatorial Practice Embedded in the City – A Case Study of Curating New Genre Public Art in Festival Context” tarkastustilaisuus on yliopiston vanhassa juhlasalissa S212 perjantaina 7.8.2020 klo 12. Vastaväittäjänä tutkija ja kuraattori, PhD Taru Elfving (Goldsmiths College, Lontoo) ja kustoksena professori Pauline von Bonsdorff (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi. Väitös on verkkovälitteinen.

Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 248, 164s. Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8219-5 (PDF). Julkaisu on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8219-5.

Taustatietoa:

Johanna Tuukkanen kirjoitti ylioppilaaksi Kallion lukiosta Helsingistä 1993. Hän valmistui tanssija-koreografiksi (BA) European Dance Development Center -taidekorkeakoulusta Hollannin Arnhemista 1997 ja filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopiston kulttuuripolitiikan maisteriohjelmasta pääaineenaan taidekasvatus 2013. Hän on ollut tohtorikoulutettavana musiikin, taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella ja kulttuuripolitiikan yksikössä Jyväskylän yliopistossa vuodesta 2013 lähtien.

Tuukkanen on kansainvälisesti tunnustettu tanssi-, esitys- ja performanssi- ja paikkasidonnaisen taiteen asiantuntija, joka on työskennellyt taiteen ja kulttuurin aloilla kuraattorina, taiteilijana, kriitikkona ja festivaalijohtajana. Tuukkanen toimi Tanssin talon ensimmäisenä sisältöasiantuntijana 2014–2016 ja on työskennellyt vierailevana kuraattorina mm. Stavangerissa, Norjassa. Hän on yksi ANTI - Contemporary Art Festivalin perustajista ja toimii festivaalin taiteellisena johtajana ja vastaavana tuottajana Kuopiossa.

Lisätietoja:

Johanna Tuukkanen, +358 40 7429091, johanna@tuukkanen.net