Rakennusvirheet kuriin – urakoitsijoiden ja asiantuntijoiden osaamista on hyödynnettävä jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa

Rakentamisen laadusta keskustellaan paljon, mutta huomio kääntyy usein vain ihmisaistein havaittuihin rakennusvirheisiin ja puutteisiin, kuten asunnon puuttuvaan listaan tai epätasaiseen maalipintaan. Laadun määritteleminen näiden puutteiden kautta pelkistää alan ongelmat liian suppeiksi, todetaan tuoreessa tutkimuksessa ”Rakennusalan kilpailukyky ja rakentamisen laatu Suomessa” (valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:24). Etlatiedon, Tampereen Teknillisen Yliopiston ja konsulttiyhtiö BES Built Environment Systemsin laaja tutkimushanke päättyi tänä keväänä.

Loppuraportissa esitetään, että rakennuksen laatu ilmaistaisiin jatkossa sen perusteella, miten hyvin se täyttää käytettävyydelle ja koettavuudelle asetetut vaatimukset. Ongelmana tosin on, ettei alalla ole yhtä yksittäistä mittaria laadun mittaamiseen. Tämän vuoksi onkin välttämätöntä ensin määritellä, mitä laadulla kulloinkin tarkoitetaan.

– Yksittäisissä hankkeissa tilaajalla on rooli määritellä hankkeen toiminnalliset ja tekniset laatuvaatimukset. Useissa toteutusmuodoissa tilaajat myös suunnitteluttavat ja ohjaavat kohteen suunnittelua. On pitkälti tilaajan ja suunnittelijoiden välisen yhteistyön tulos, kuinka hyvin suunnitteluratkaisut täyttävät laatuvaatimukset, sanoo Etlan tutkimuspäällikkö Martti Kulvik.

Laatuvirheet kuriin yhteistyöllä jo ennen rakentamisen aloittamista 

Laatuvirheitä voitaisiin tutkijoiden mukaan ehkäistä jo ennen varsinaisen rakennusprojektin aloittamista. Rakennusalan järjestöt voisivat yhteisvoimin kehittää toteutusmuotoja niin, että urakoitsijoiden ja rakennusten ylläpidon asiantuntijoiden osaamista hyödynnettäisiin jo suunnitteluvaiheessa. 

Urakoitsijat tuntevat parhaiten rakennustuotannon ja heillä on usein kokemusta laatuongelmia aiheuttavista suunnitteluratkaisuista. Ylläpito taas tuntee rakennuksen käytön aikaiset ongelmat. Kummankin tahon asiantuntemuksen hyödyntämisellä voitaisiin nostaa rakennuksen arvoa läpi sen elinkaaren ja lisätä rakennusalan laatukorjattua tuottavuutta.

Rakennusala ei eroa negatiivisesti muista aloista

Ehkä yllättäenkin rakennusala ei Suomessa eroa mitenkään negatiivisesti muista aloista asiakastyytyväisyydellä mitattuna. Myös virhekustannukset ovat vuosien seurannassa alentuneet. 

– Suurimmat ongelmat rakentamisen laadussa liittyvät viimeistelyyn, kuten sisäpintojen maalaukseen, eli helposti erottuviin, mutta teknisesti triviaaleihin ja rakennuksen toimivuuden kannalta lopulta vähäpätöisiin virheisiin, huomauttaa Etlan Kulvik.

Myös sisäilmaoireilu nousee usein esiin puhuttaessa rakentamisen laadusta. 

Rakennusten perusrakenteiden, ilmanvaihdon ja kosteusvaurioiden vaikutuksista sisäilmaan - ja edelleen käyttäjien kokemuksiin sisäilmasta - ei ole riittävästi tietoa, mikä vaikeuttaa laatukorjausten tekemistä. Tutkijoiden mukaan suositeltavaa onkin, että sisäilmaan liittyvät rakennusten korjaukset määritellään rakennus- ja ilmanlaatuteknisen asiantuntemuksen perusteella.

Alan pirstaleisuus vaikeuttaa tiedonkulkua sekä lisää virhealttiutta

Yksi rakennusalan laadun tuottamisen ongelmista liittyy alan pirstaleisuuteen. Rakentamisen ketjuun osallistuu lukuisia eri toimijoita. Esimerkiksi tavanomaisen rakennushankkeen toteutukseen voi osallistua yli 100 organisaatiota, joten rakennuksen laatuun vaikuttaa lopulta kaikkien rakentamisprosessiin osallistuneiden tahojen toiminta.

– Oleellista on erityisesti rakennusprosessin aikana syntyvän tiedon välittyminen eri osapuolten kesken. Osapuolten väliset rajapinnat heikentävät tiedonkulkua ja tieto voi muuttaa muotoaan näiden rajapintojen välillä. Rajapinnat muodostavatkin kuiluja, joissa voidaan epäonnistua, Etlan Kulvik arvioi.

Keskeisessä roolissa laadun parantamisessa ovat rakennusalan yritykset. 

Yrityksillä on jo ennestään laadunhallinnan työkaluja, mutta ongelmana on niiden vähäinen hyödyntäminen. Laatuun vaikuttaa viime kädessä aikataulujen hallinta: tiukat hanke- ja tuotantoaikataulut lisäävät erityisesti osaprojektin loppukiireen kautta virhealttiutta. Tässäkin tapauksessa etukäteissuunnittelulla voitaisiin estää laadullisia epäonnistumisia. Suunnittelu kytkeytyy vahvasti johtamiseen, joka heijastelee vastuuhenkilöiden osaamisen ja asenteiden suurta vaihtelevuutta, tutkimuksessa todetaan.

Rakennusalan kilpailukyky ja rakentamisen laatu Suomessa -tutkimuksessa arvioitiin rakennusalaa ja sen kehitystä, kilpailutilannetta, rakennetta ja tuottavuuskehitystä sekä verrattiin Suomen rakennusalaa muihin maihin. Raportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Sen ovat laatineet Ari Ahonen, Jyrki Ali-Yrkkö, Aleksi Avela, Juha-Matti Junnonen, Martti Kulvik, Tero Kuusi, Kalle Mäkäräinen ja Jukka Puhto.