Sitran Mari Pantsar: Hiilen hinnoittelu vauhdittaisi uusiutuvien puutuotteiden markkinaa - EU:n elvytysvaroja metsäpohjaisten tuotteiden ja ratkaisujen edistämiseen
15.8.2020 10:00:00 EEST | Audiomedia Oy | Tiedote

Vähähiiliset tuotteet lisäävät kestävän metsätalouden ymmärrystä
Pantsarin mukaan EU:n tulisi edistää biopohjaisten uusiutuvien tuotteiden tuloa ensisijaisesti hiilidioksidipäästöjen hinnoittelun kautta ja tekemällä hiilijalanjäljestä keskeinen kriteeri kaikkiin julkisiin hankintoihin. Hiilitulleja tulisi myös selvittää.
– Esimerkiksi rakentamisessa sillä voisi olla suuri ohjaava vaikutus, kun sementin ja teräksen päästöt ovat pitkän päälle kestämättömiä. Rakentamisen päästöjä on voitava alentaa ja ohjattava rakentamista vähähiilisten ja hiiltä sitovien materiaalien kuten puun käyttöön.
Pantsar on toisena puheenjohtajana elvytystyöryhmässä, missä haetaan ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteita ja työllisyyttä yhtä aikaa tukevia elvytyskeinoja Suomen ja EU:n elvytysrahoituksen kohteiksi. - Pyrimme löytämään kohteita, joilla Suomi voi hyödyntää EU:n elvytysvaroja mahdollisimman hyvin. Kun esimerkiksi tarve sekä uudis- että korjausrakentamiseen on suuri, rakentamisessa voitaisiin saada kestävän kehityksen mukaisia puurakennus- ja energiatehokkuushankkeita nopeasti liikkeelle.
Hyviä tavoitteiden mukaisia elvytysprojekteja Suomesta löytyy Pantsarin mukaan helposti. – Elvytys-projektien lisäksi tarvitaan komission Green Deal- vihreän talouden kasvuohjelmaan konkreettisia toimia metsien loppukäytön monipuolistamiseksi ja uusien tuotteiden kehittämiseksi markkinoille. Jos hiilipäästöjen hinnoittelu edistyy, se lisää välittömästi vähähiilisten tuotteiden markkinaa.
-Vähähiiliset puupohjaiset lopputuotteet voivat lisätä myös kestävän metsätalouden ymmärrystä maailmalla. Hiilen hinnoittelu, hiilitullit, hiilivero, mahdollinen muovituotteiden käyttökielto ja hiilijalanjälki julkisten hankintojen kriteerinä vauhdittavat kaikki vähähiilisten materiaalien käyttöä sekä tuotteiden kehitystä ja niiden markkinan kasvua. Nyt vaan edetään tuskastuttavan hitaasti, harmittelee Pantsar.
Metsätalouden rooli kiertotalouden ratkaisujen tuottajana elintärkeä
Pantsarin johtaman kiertotalousstrategian tavoitteena on viitoittaa Suomen tietä kohti ekologisesti kestävämpää ja kilpailukykyisempää yhteiskuntaa. Metsätalouden merkitystä kiertotalouden uusien tuotteiden ja ratkaisujen tuottajana Pantsar pitää sekä taloudellisesti ja ekologisesti Suomelle elintärkeänä.
-Harmi, että metsäkeskustelu jämähtänyt perinteisille urille ja pyörii liian paljon nielujen riittävyyden ja hakkuiden määrien ympärillä, vaikka ovatkin tärkeitä. Pitäisi lisäksi puhua siitä, mitä puuraaka-aineesta tehdään. Eurooppalaisesti ei Suomen metsien kestävää käyttöä tunneta riittävästi.
Metsäkeskustelun tulisi Pantsarin mukaan olla laaja-alaisempaa ja arvioitava metsien merkitystä ja mahdollisuuksia eri sektoreiden yhteistyön kautta. - Metsäbiotalouden, nanoteknologian, robotiikan ja digitaalisuuden rajapinnoissa on valtavia mahdollisuuksia. Pakkaus- ja tekstiiliteollisuudessa esimerkiksi on tulossa pitkäkestoisia uusiutuvia, kierrätettäviä tuotteita ja lisää ratkaisuja korvaamaan fossiilisia.
- Vaikka paperin käyttö vähenee ja monissa maissa sitä valmistetaan kierrätysmateriaalista, neitseellistä kuitua tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa moniin tuotteisiin ja se on pystyttävä tekemään ilmaston ja luonnon kannalta kestävästi. Puupohjaisilla tuotteilla voidaan korvata fossiili-petrokemikaalipohjaisia tuotteita, missä piilee suuri mahdollisuus myös suomalaiselle teollisuudelle, uskoo Pantsar.
Tulevaisuuden kiertobiotalousmahdollisuuksista keskusteltiin myös European Forest Instituten, Sitran ja kumppaneiden kesäkuisessa keskustelussa, johon osallistui myös Walesin Prinssi Charles. Uusien biopohjaisten innovaatioiden esittelyn rinnalla lanseerattiin 25 kansainvälisen tutkijan toimenpideohjelma, joiden avulla maailma voisi siirtyä kestävälle polulle kiertobiotalouden avulla.
-Esimerkiksi biopohjaisista tekstiileistä ja muoveista on paljon odotuksia ja lupauksia, mutta silti näiden tuotteiden kehityksestä ei ole tullut vielä riittävän painava poliittinen asia. Tilanne olisi toinen, jos hiilipäästöt voitaisiin hinnoitella ja sen avulla edistää uusien fossiilivapaiden tuotteiden läpimurtoa markkinoille, ehdottaa Pantsar.
Kiertotaloutta lisää koulutukseen
Pantsarin mukaan esimerkiksi muovisten kertakäyttötavaroiden ja muovisten pakkausten massiiviseen käyttöön tarvitaan uusiutuvia vaihtoehtoja. - Onneksi globaalit toimijat ovat havahtuneet tähän omatoimisesti. Hyvä esimerkki on Apple, joka on valinnut Stora Enson uusiutuvan ja kierrätettävän pakkausmateriaalin omien pakkaustensa toimittajaksi.
-Kun me tarvitsemme tulevaisuuden osaajia kiertotalouden pariin, tulevaisuuden mahdollisuudet tulisi saada mukaan paljon vahvemmin koulutukseen. Metsäteollisuuden mahdollisuuksista osallistua kestävyyskriisin ratkaisuun pitäisi puhua enemmän, sen sijaan, että se nähdään ilmastopolitiikan jarrumiehenä., Se voi tarjota hienoja mahdollisuuksia ilmastomuutoksen torjunnassa. Nuoret haluavat opiskella ja työskennellä tulevaisuuden aloilla, mitkä tuotavat merkityksiä.
Markku Laukkanen
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia haastatteluja sekä puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Toimittaja Markku Laukkasen toimittamat artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Puutuoteteollisuuden Matti Mikkola: Energiatehokkuussääntelyn kansallinen toteutus uhkaa puurakentamista22.4.2026 09:40:35 EEST | Artikkeli
EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallinen soveltaminen voi nostaa massiivirakenteisten talojen rakentamisen kustannuksia 20 prosentilla. – Uudistus on ristiriidassa sekä rakentamisen ilmastotavoitteiden että rakennusalan suhdannetilanteen kanssa. Vaikka uudistus koskee kaikkea massiivirakentamista, puurakentamisen näkökulmasta tilanne on poikkeuksellisen kriittinen, sanoo Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola. –Vaikka rakennusala ei vastusta ympäristöministeriön valmistelussa olevaa säädöstä vähentää rakennusten energiantarvetta kymmenellä 10 prosentilla, huolemme kohdistuu tavoitteen toteutustapaan. Suomen valmistelussa oleva malli painottaa voimakkaasti rakenteiden lämmönläpäisyä eli U-arvoa, mikä on ongelman ydin. Mikkolan mukaan malli tarkoittaa käytännössä sitä, että energiatehokkuutta haetaan lisäämällä eristeitä ja kasvattamalla rakenteiden paksuutta. –Tämä on vanhakantainen lähestymistapa. Mennään takaisin “hölmöläisten touhuun”, että lisätään eristettä j
Metsänhoitotieteen tohtori Anneli Jalkanen: Metsäkeskustelu vilisee väärinymmärryksiä17.4.2026 13:10:36 EEST | Artikkeli
Metsäkeskustelusta puuttuu kokonaiskuva Julkista metsäkeskustelua yleisökirjoitusten pohjalta tutkineen metsänhoitotieteen tohtorin Anneli Jalkasen mukaan keskustelussa esiintyy paljon väärinymmärryksiä ja siitä puuttuu kokonaiskuva. – Harhaanjohtavia väitteitä ja väärinymmärryksiä esiintyy eniten luontokatoa, ilmastopolitiikkaa, jatkuvaa kasvatusta ja metsätalouden taloudellista merkitystä käsittelevissä teemoissa. Nämä aiheet herättävät eniten keskustelua ja niihin liittyy toistuvia vääriä käsityksiä, mikä johtuu usein perustiedon puutteesta maallikkojen keskuudessa. Metsäkeskustelussa ympäristökysymykset saavat huomattavasti Jalkasen mukaan enemmän huomiota kuin metsätalouden talousnäkökulma. – Tämä johtuu tietoisesta linjauksesta, jossa valtamedia pyrkii olemaan vastavoima “vahvalle metsälobbareiden asialle”. Vaikka yleisön kommenteissa tulivat esiin metsien työllisyys- ja talousvaikutukset, osalla lukijoista vaikutti olevan epäluottamusta metsätalouden toimijoiden viestintää kohta
Professori Maarit Kallio: EU:n ilmastotavoitteiden toteuttaminen johtaisi merkittävään metsien hakkuuvuotoon Euroopasta8.4.2026 09:35:10 EEST | Artikkeli
Hakkuurajoitukset siirtävät hakkuut ja tulot ulkomaille – ilmasto ei kiitä EU:n maankäytölle ja metsätaloudelle asettamien nielutavoitteiden ja biodiversiteettistrategian toteutuminen aiheuttaisi massiivisen hakkuuvuodon EU:sta ulos muihin maihin. – Käytännössä se merkitsisi valtavaa tulonsiirtoa EU-maista muualle, mutta lähes olematonta ilmastohyötyä kustannuksiin verrattuna, sanoo metsäekonomian ja -politiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden NMBU yliopistosta. Kallion mukaan EU:n LULUCF sektorin ilmasto- ja monimuotoisuuslinjauksilla olisi toteutuessaan erittäin suuri vaikutus Euroopan metsätalouteen. – Tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Niiden toteuttaminen on kuitenkin osoittautumassa huomattavasti vaikeammaksi kuin poliittisessa keskustelussa usein annetaan ymmärtää. Myöskään tavoitteiden globaaleja seurannaisvaikutuksia ei ole arvioitu. Kyse on Euroopan metsätalouden historiallisesta leikkauksesta Euroopan unionin maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsä
VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin: Ilmastotoimissa on jo luovutettu fossiilitaloudelle1.4.2026 10:49:19 EEST | Artikkeli
Ilmastokeskustelu toistaa itseään vailla uusia avauksia VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlinin mukaan Suomen ilmastokeskustelu on jumiutunut ja keskustelu toistaa itseään. – Kokonaiskuva on kadonnut, jos ilmastopolitiikan ainoaksi lääkkeeksi tarjotaan hakkuiden rajoittamista. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että on annettu periksi fossiilitaloudelle. –Ilmastokeskustelussa on tapahtunut ajatusharha, kun luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos on sidottu yhteen tavalla, joka perustuu sademetsälogiikkaan, eikä pohjoisen talousmetsän todellisuuteen. Kun ajattelu monimuotoisuudesta kopioidaan sellaisenaan tropiikista Suomeen, yritetään taluttaa koiraa hännästä. Meidän toimintaympäristömme on erilainen. Ilmastokriisin ydin on Harlinin mukaan fossiilisten päästöissä. – Jos emme puhu ja etsi ratkaisuja niiden korvaamiseen, välttelemme ongelman ydintä. Emme voi kuvitella olevamme kokoamme suurempi globaali vaikuttaja, mutta voimme päättää, mihin suuntaan rakennamme omaa teollista ekosysteemiämm
Kansanedustaja Vesa Kallio: Hallitus hidastelee vähähiilisen rakentamisen edistämisessä26.3.2026 09:37:43 EET | Artikkeli
Tämän vuoden alusta Suomessa otettiin käyttöön sitovia velvoitteita rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Vuoden alussa voimaan tulleet hiilijalanjäljen raja-arvot asettavat ilmastotavoitteet osaksi lähes kaikkea uudisrakentamista. Ilmasto- ja ympäristöministeri uskoo vähähiilisen rakentamisen kasvuun Ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multalan mukaan laissa määriteltyjen rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvojen arvioidaan edistävän vähähiilisten rakennusmateriaalien, kuten puun, kysyntää rakentamisessa. Multala vastasi kansanedustaja Vesa Kallion (kesk.) esittämään vähähiilisen rakentamisen edistämistä koskevaan kirjalliseen kysymykseen. –Raja-arvot on määritetty rakennusten käyttötarkoitusluokittain ja ne kiristyvät vuoden 2029 alussa. Ne otetaan käyttöön porrastetusti, jotta toimijat ehtivät sopeutua uusiin vaatimuksiin. Tarkoituksena on, että raja-arvoja kiristetään porrastetusti myös vuodesta 2029 eteenpäin, vastaa Multala. Multalan mukaan raja-arvot laajenevat tulevai
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


