Jalostuksen avulla voidaan parantaa kauran punahomeenkestoa
Punahomeita aiheuttavat Fusarium-sienet ovat yleisiä viljojen taudinaiheuttajia. Tällä vuosituhannella deoksinivalenoli- eli DON-toksiinia tuottavat punahomeet ovat yleistyneet myös Suomen viljapelloilla erityisesti kauralla.
Punahomeiden tuottamat homemyrkyt ovat terveydelle vaarallisia, joten saastunutta kauraa ei voi käyttää ravinnoksi. Vakavina tartuntavuosina EU:n DON-toksiinille asettama elintarvikekäytön hylkäysraja on Suomessakin ylittynyt kymmenillä prosenteilla kauranäytteistä. Punahomesaastunnat aiheuttavat merkittäviä tappioita maanviljelijöille myös heikentämällä siemenviljan itämistä.
Homemyrkkyjen riskiä voidaan pienentää esimerkiksi siementen peittauksella, viljelykierrolla tai sadon lajittelun ja kuorinnan avulla.
– Silti, vaikka viljelijä tekisi kaiken oppikirjan mukaan, voivat raja-arvot ylittyä. Taudinkestävät lajikkeet toisivat kaivattua lisäapua taudinhallintaan, toteaa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa väittelevä Juho Hautsalo.
Hautsalo analysoi sadoista jalostuslinjoista sekä kymmenistä pohjoismaisista lajikkeista ja kirjallisuuden perusteella lupaavaksi osoittautuneista geenipankkikauroista DON–toksiinipitoisuuksia, itävyyttä ja punahometartunnan saaneiden jyvien määrää. Hän myös tutki erilaisia punahomeen tartutusmenetelmiä ja selvitti kestävyyttä täydentävien ominaisuuksien kuten kehitysrytmin, pituuskasvun ja kukinnan yhteyttä hometoksiinien kertymiseen.
Tulokset kannustavat parantamaan punahomekestävyyttä ensisijaisesti jalostusaineistoa hyödyntämällä. Taudinkestävyyden jalostus ei kuitenkaan ole hätäisen työtä.
– Kyse on kasvin useasta eri ominaisuudesta, jotka ovat monen pienivaikutteisen ja vielä tuntemattoman geenin säätelemiä. Jalostuksessa tulee jatkossa panostaa genomisiin työkaluihin, ja arviot tulisi tehdä kustannustehokkaasti esimerkiksi kuvantamisteknologioita hyödyntäen. Työn sujuvoittamiseksi tulee tehdä vielä paljon tutkimus- ja kehitystyötä. Kuitenkin jo nyt kaikkein altteimmat kauralajikkeet saadaan karsittua jalostusaineistosta.
______________________
MMM Juho Hautsalo väittelee 11.9.2020 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Phenotyping Fusarium head blight resistance in oats havin low deoxynivalenol content". Väitöstilaisuus järjestetään Metsätieteiden talon (Latokartanonkaari 7, Helsinki) Raisio-salissa (ls 2).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juho Hautsalo, juho.hautsalo@luke.fi, puh.02953 6678
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Alkoholi muuttaa alkion ensimmäisten solujen geenien toimintaa19.6.2025 09:02:38 EEST | Tiedote
Alkoholialtistus alkionkehityksen ensimmäisten viikkojen aikana muuttaa geenien toimintaa ja solujen aineenvaihduntaa. Maljakasvatuksessa selvisi, että herkimpiä alkoholille ovat hermoston ensimmäiset solut. Tutkimustulos tukee nykyistä suositusta lopettaa alkoholinkäyttö jo raskautta suunniteltaessa.
Uusi työkalu auttaa tunnistamaan koiran epilepsiakohtauksen17.6.2025 14:07:14 EEST | Tiedote
Uusi, uraauurtava työkalu auttaa koiranomistajia tunnistamaan lemmikkinsä kohtaukset tarkemmin ja voi nostaa koirien epilepsian tutkimuksen, diagnostiikan ja hoidon uudelle tasolle.
Miksi elintapamuutosten ylläpitäminen on niin vaikeaa? Psykologiset tekijät selittävät paljon17.6.2025 12:55:18 EEST | Tiedote
Tutkimus osoittaa, että jo 10-vuotiailla lapsilla tunnesyöminen on yhteydessä epäterveelliseen ruokavalioon. Aikuisilla puolestaan stressi ja hallitsematon syöminen vaikeuttavat elintapamuutosten ylläpitämistä, kun taas syömisen tietoinen rajoittaminen näyttää tukevan painonhallintaa.
Tutkimus paljastaa haasteet inklusiivisten arvojen toteutumisessa perusopetuksessa16.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Oppimisen tuen uudistukseen lähdetään tilanteessa, jossa vastuu inkluusion tulkinnasta ja toteutuksesta uhkaa valua kunnille.
Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme