Jyväskylän yliopisto

Väitös 18.9.2020: Tekniikka materiaalisena muutospotentiana – Uusi tulkinta Deleuzen intensiivisyyden käsitteestä (Telivuo)

Jaa
Pidämme tekniikkaa pelkkänä välineenä – työkaluina, koneina ja menetelminä, jotka palvelevat tiettyjä tarkoituksia. Kuitenkin myös välineiden käyttö on tekniikkaa, samoin niiden luominen ja raaka-aineiden haaliminen.
Julius Telivuo
Julius Telivuo

Tekniikka onkin aina elimellinen osa laajempaa olemisen tapaa. Tekniikan perustava hajautuneisuus näkyy hyvin informaatioteknologian verkkomaisessa levittäytymisessä. Välineellisyyden ja toistuvien prosessien lisäksi tekniikkaan sisältyy kuitenkin myös uudistava ja luova puoli. Miten välineellisyyden ja luovuuden välisen jännitteen voisi nähdä osana tekniikan aineellista olemisen tapaa?

FM Julius Telivuon filosofian väitöskirja näyttää, että Gilles Deleuzen (1925–1995) intensiivisyyden käsitteen avulla voidaan jäsentää tekniikan materiaalista olemisen tapaa ja siinä piilevää luovaa potentiaalia.

Väitöskirjassa tulkitaan intensiivisyyden käsitteen merkitystä Deleuzen metafyysisen järjestelmän ja tekniikan filosofian kannalta. Tämän pohjalta Telivuo esittää uudenlaisen analyysin siitä, missä määrin tekniikka voi itsessään olla luovaa eikä pelkkä väline.

Intensiivisyyden keskeisyys Deleuzen filosofiassa on huomioitu aiemminkin, mutta hänen intensiivisyyskäsitystään ei ole tutkittu yhtenäisenä teoriana. Väitös osoittaa myös teknisten teemojen olennaisen roolin Deleuzen ajattelussa. Väitöskirjan uusia tekniikanfilosofisia avauksia taas ovat analyysi tekniikan luovuudesta sekä dynaaminen näkökulma tekniikan materiaalisuuteen.

Deleuze jäsentää ajatusta intensiivisistä kvantiteeteista, jotka ilmentävät dynaamisten prosessien asteittaista vaihtelua. Deleuze analysoi intensiivisyyden näkökulmasta yksilöitymisprosessien, aineellisen vuorovaikutuksen ja esitietoisten aistimusten luonnetta. Väitöskirjassa esitetään, että intensiivisyys on heterogeenisten kokonaisuuksien dynaamisen vaihtelun rakenne. Tietyn kokonaisuuden intensiiviseen variointiin sisältyy myös perustava muutoksen mahdollisuus. Intensiivisenä kokonaisuutena tietty systeemi voi kehittyä yhtenäisesti muuttaen kuitenkin samalla olemisen tapaansa.

Intensiivisyyden teorian pohjalta Telivuo selventää tekniikan materiaalisuuden luonnetta ja sen roolia systeemisissä muutoksissa. Väittelijä myös analysoi tekniikan välineellisyyden ja sen sisäisen luovuuden välistä jännitettä. Jännite on erityisen voimakas nykyisessä informaatioteknologiassa, jonka homogenisoiva digitaalinen koodi asettaa tarkat alkuehdot luovuudelle.

Väitöskirja analysoi tekniikan vuorovaikutteista luonnetta, joka tuo esiin materiaalisten ilmiöiden dynaamisen vaihtelun. Tämä uudenlainen jäsennys auttaa ymmärtämään tekniikan mekaanisuuden lisäksi sen muutospotentiaalia. Se avaa näkymiä kokeilevuuteen ja erilaisten taitojen oppimiseen luovan teknisen vuorovaikutuksen muotoina.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 228, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8178-5. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8178-5

FM Julius Telivuon filosofian väitöskirjan "Intensive Technics: Immediate Materiality and Creative Technicity in Gilles Deleuze's Philosophy" tarkastustilaisuus pidetään 18.9.2020 alkaen klo 16.00 Seminaarinmäellä salissa H320. Väitös on myös verkkovälitteinen. Vastaväittäjänä on professori Daniel Smith (Purdue University, USA) ja kustoksena akatemiaprofessori Sara Heinämaa (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Yleisö voi seurata tilaisuutta verkosta, osoite on https://r.jyu.fi/dissertation-telivuo-180920.

Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on 040 805 4903. 

Taustatietoa

Julius Telivuo (s. 1984) valmistui ylioppilaaksi Ressun lukiosta Helsingissä vuonna 2002. Hän on opiskellut filosofiaa Helsingin yliopistossa ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2012. Opintojen lomassa Telivuo on työskennellyt opettajana, kääntäjänä ja kustannustoimittajana (filosofinen Logos-ensyklopedia).

Lisätietoja:

Julius Telivuo, 0503720899, julius.telivuo@gmail.com

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Julius Telivuo
Julius Telivuo
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Pyöräillen vai vanhempien kyydillä kouluun? Vanhempien liikunnallisuus ja lyhyet matkat edistävät aktiivista kulkemista8.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote

Koulumatkojen kulkeminen aktiivisesti, esimerkiksi pyöräillen tai kävellen, on vähentynyt merkittävästi, osoittaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan pitkittäistutkimus. Tutkimuksessa verrattiin 1980-luvulla koulua käyneiden koulumatkaliikkumista heidän lastensa koulumatkaliikkumiseen 2010-luvun lopulla. Vanhempien rooli on tärkeä, sillä heidän liikunnallisuutensa vaikuttaa myönteisesti lasten aktiiviseen koulumatkaliikkumiseen.

Tutkijat ovat askeleen lähempänä antineutriinon massan ymmärtämistä6.5.2025 07:05:00 EEST | Tiedote

Neutriinot ja antineutriinot ovat alkeishiukkasia, joilla on pieni mutta toistaiseksi vielä tuntematon massa. Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa tehdyt erittäin tarkat atomimassamittaukset paljastivat, että hopea-110-isotoopin isomeeristä tilaa voitaisiin tulevaisuudessa käyttää elektronin antineutriinon massan määrittämiseen. Tulos on merkittävä askel matkalla tulevaisuuden antineutriinomittauksiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye