Yrittäjät budjettiriihestä: Välttämättömien uudistusten lykkäys on vastuutonta

- Odotimme, että hallitus olisi uudistanut työttömyysturvaa, edistänyt työpaikkasopimista ja poistanut eläkeputken. Näistä on toki kirjauksia, mutta uudistukset jäivät tekemättä, vaikka tarve on huutava, Pentikäinen arvioi hallituksen esitystä valtion ensi vuoden talousarvioksi.

- Budjetin alijäämä on 10,8 miljardia euroa. Otamme valtavasti velkaa mutta emme vahvista talouden perustaa rakenneuudistuksilla, jotka parantaisivat Suomen kykyä velanhoitoon ja julkisen talouden tasapainon parantamiseen. Parempi työllisyys on jokaisen suomalaisen etu, hän sanoo.

- Päätökset laskennallisten työpaikkojen lisäämiseksi eivät riitä. Tämä on anteeksiantamatonta tilanteessa, jossa huoltosuhde heikkenee nopeasti. Työmarkkinoiden rakenteiden uudistamista ei saa lykätä, koska ongelmat vain kasvavat ajan saatossa, pääekonomisti Mika Kuismanen lisää.

Yrittäjät pitää tarpeellisena ehdotusta pohjoismaisen työvoimapalveluiden mallista, joka sisältää panostuksia työvoimapalveluihin ja uudistetun aktiivimallin.

- Pitää varmistaa, että malli aktivoi riittävästi työnhakuun, Kuismanen sanoo.

Linjaus työpaikkasopimisesta pettymys

Yrittäjät on pettynyt siihen, että päätöksiä työpaikkasopimisesta lykätään. Hallituksen kirjaus on löysä.

- Hyvä kuitenkin on, että kirjauksessa ei ole luottamusmiespakkoa ja vaaditaan vastaus eduskunnan ponteen työntekijöiden edustusjärjestelmästä, työmarkkinajohtaja Janne Makkula toteaa.

- Olisi tarvittu selkeä päätös työpaikkasopimisen edistämisestä. Sitä ei saatu, vaan hallitus palautti asian erimieliseen työryhmään. Olisi yhteinen etu, että jokaisella työpaikalla olisi tilaa sopimiseen, jos siihen on tarvetta, hän kommentoi.

- Työpaikkasopimisen tarve on korostunut koronakriisissä, koska samalla toimialallakin yritysten tilanteet ovat erilaisia ja Suomessa työn hinta nousee kilpailijamaita enemmän, Makkula sanoo.

Kaikki menolisäykset eivät ole elvytystä

Yrittäjät ymmärtää, että koronakriisissä on pitänyt lisätä valtion menoja. On panostettu sosiaaliturvaan ja yritystukiin, jotta päästään akuutin kriisin yli mahdollisimman pienin vaurioin.

- 10,8 miljardin alijäämä on vastuuttoman suuri. Kriisin varjolla ei tulisi lisätä pysyväisluonteisesti julkisia menoja eikä varsinkaan kutsua tätä elvytykseksi. Kaikkien julkisten menojen lisääminen ei lisää avoimen sektorin työllisyyttä ja sitä kautta talouden kasvua, Kuismanen korostaa.

Yrittäjät patistaa hallitusta tekemään nopeasti - viimeistään ensi kevään kehysriiheen - uskottavan suunnitelman julkisen talouden tasapainottamiseksi.

- Tarvitaan uudistuksia, jotka mahdollistavat Suomen tuotantopotentiaalin nousun lähivuosina. Näitä ovat työmarkkinauudistukset, julkisen sektorin tehtävien vähentäminen, sosiaaliturvan muuttaminen kannustavaksi ja verojärjestelmän kannustavuuden parantaminen, Kuismanen listaa.

- Jos tätä ei tehdä, verorasitus nousee sietämättömäksi. Sillä olisi kielteiset vaikutukset työntekoon ja yrittämiseen, Kuismanen varoittaa.

Sähköveron alennukselle kiitosta

Yrittäjät kiittää linjauksista, joilla vahvistetaan teollisuuden edellytyksiä.

- Sähköveron alennus EU-minimiin on tärkeä päätös. On syytä varjella taloudelle tärkeän teollisuuden kilpailukykyä, Kuismanen sanoo.

Yrittäjät muistuttaa, että työmarkkinoiden uudistaminen on myös teollisuuspolitiikkaa.

- Osaava työvoima ja joustavat työmarkkinat ovat edellytys sille, että suomalaiset yritykset voivat menestyä. Tälle tosiasialle ei pidä ummistaa silmiään, Kuismanen lisää.

Kustannustuki uudistettava nopeasti

Yrittäjät odottaa hallitukselta nopeita linjauksia yritystuista, jos koronatilanne heikkenee.

- Ilmassa on huonoja merkkejä. Kustannustuki pitää uudistaa nopeasti, jotta se on valmiina, jos kriisi pahenee. Myös yksinyrittäjätukea tarvitaan. Yksinyrittäjille pitää rakentaa myös yrityskehitysseteli, joka auttaa yksinyrittäjien verkostoja liiketoiminnan kehittämisessä, Pentikäinen sanoo.