Kolme finanssiyritystä yhteisöverotilaston kuuden kärjessä – alan maksama yhteisöveropotti 654 miljoonaa euroa

Finanssiala oli viime vuonna jälleen yksi merkittävimmistä verojen maksajista Suomessa. Yhteisöverotilaston kuuden kärjessä oli kolme finanssialan yritystä: OP Ryhmä (sijalla 3), Nordea (sijalla 5) ja Sampo Group (sijalla 6). Alan maksama yhteisöveropotti oli arviolta 654 miljoonaa euroa, joka on noin 11,2 prosenttia veron koko tuotosta ja noin 25 miljoonaa euroa edellisvuotista vähemmän.

Finanssialan koko verojalanjälki on noin 3,4 miljardia euroa. Siihen on laskettu yhteisövero (654 milj. euroa) ja vakuutusmaksuvero (789 milj. euroa) sekä palosuojelu-, liikenneturvallisuus- ja työturvallisuusmaksut (22 milj. euroa). Verojalanjäljessä on mukana työntekijöiden palkoista tehdyt ennakonpidätykset (939 milj. euroa), henkilöstön sivukulut (577 milj. euroa) sekä piilevä arvonlisäverorasite (450 milj. euroa). Ala työllistää noin 43 000 ihmistä Suomessa.

Kauppi: Koronakurimuksen taloustalkoissa huolehdittava alan kyvystä toimia kasvun mahdollistajana

"Finanssiala on toimialana vastuullinen hyvinvoinnin rakentaja ja mahdollistaja eikä suinkaan aliverotettu, kuten välillä väitetään. Toimialan hyvä vakavaraisuus on mahdollistanut korona-aikana lainanhoitohelpotusten tarjoamisen kotitalouksille ja yritykselle. Myös uusi luotonanto asiakkaille on jatkunut vahvana", muistuttaa Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

Kauppi painottaa, että koronakurimuksen taloustalkoissa on tärkeää huolehtia siitä, että finanssiala pysyy elinvoimaisena, kilpailukykyisenä ja vakavaraisena. Tämä onnistuu vain, jos toimialan sääntelyä ei kiristetä entisestään.

"Finanssitoimiala kykenee toimimaan tehokkaasti kotitalouksien ja yritysten rahoittajana, vakuuttajana ja sijoitusvaihtoehtojen tarjoajana, kun sitä ei kuriteta uusilla lisärasitteilla ja -sääntelyllä. Uudet rasitteet olisivat kapuloita maamme talouden rattaisiin, kun pyrimme nousemaan uuteen kasvuun koronakriisin aiheuttamasta talouskurimuksesta", Kauppi sanoo.

Finanssialan suurimmat yhteisöveron maksajat

Eniten yhteisöveroa maksoi viime vuonna Neste Oyj. Sijalla kaksi oli Bayer. Kolmantena oli OP Ryhmä (140,0 milj. euroa). Toimialan seuraavaksi suurimmat yhteisöveron maksajat olivat Nordea (117,5 milj. euroa, sijalla 5), Sampo Group (95,2 milj. euroa, sijalla 6), LähiTapiola mukaan lukien Turva (44,2 milj. euroa, sijalla 14) ja Danske Bank (24,9 milj. euroa, sijalla 22). Yhdistimme finanssialan yhtiöryhmien tiedot verohallinnon julkisten tietojen perusteella. Myös muiden kuin finanssialan yhtiöiden osalta luvut on laskettu konsernitasolla.

Piilevästä arvonlisäverosta 450 miljoonan euron lasku toimialalle

Finanssialan palvelut (rahoitus- ja vakuutuspalvelut) on EU:n arvonlisäverodirektiivin perusteella vapautettu arvonlisäverosta. Syynä verottomuudelle on veropohjan määrittelyn ja teknisen toteutuksen vaikeus sekä kansainvälinen kilpailu.

Toisin kuin arvonlisäverollisia palveluita tuottavat yritykset, finanssialan toimijat eivät saa hankkimiinsa tavaroihin ja palveluihin sisältyviä arvonlisäveroja palautuksina takaisin. Finanssiala kantaa siis piilevää arvonlisäverorasitusta verrattuna arvonlisäverollisia palveluita myyviin yrityksiin. FA:n teettämän laskelman mukaan alan piilevän arvonlisäverorasitteen määrä on vuonna 2019 ollut noin 450 miljoonaa euroa.

Alan asiakasyritysten osalta piilevä arvonlisäverorasite nostaa hintoja verrattuna siihen, että yritykset voisivat vähentää finanssipalveluista maksamansa arvonlisäveron omista tilitettävistä arvonlisäveroistaan. Verottomuus on etu lähinnä kuluttaja-asiakkaille, joiden palvelujen hinnat ovat alhaisempia tästä syystä. Onkin virheellistä väittää alan olevan arvonlisäverottomuuden takia aliverotettu.

Vakausmaksuja 216 miljoonaa euroa EU:n kriisinratkaisurahastoon

Valtion budjetin katteeksi kerättävien verojen ja maksujen lisäksi luottolaitoksilta peritään myös vakausmaksuja EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon. Vuonna 2019 Rahoitusvakausvirasto (RVV) keräsi EU:n vakausmaksuina suomalaisilta luottolaitoksilta kaikkiaan noin 216 miljoonaa euroa. Tänä vuonna RVV kerää yhteensä 235 miljoonaa euroa. Kasvua suomalaislaitosten vakausmaksujen määrässä on keskimäärin noin 30 prosenttia verrattuna vuoteen 2019.

Finanssialan verotietojen laskennassa käytetyt lähteet: verohallinto, Tilastokeskus, yhtiöiden tilinpäätökset, KPMG, Finanssiala ry.