Kiinteistökauppojen määrä kasvoi koronapandemiasta huolimatta

− Viime vuonna tehtiin kaikkiaan 70 500 kiinteistökauppaa. Se on 9,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Tulosta voi pitää aikamoisena ihmeenä koronapandemian aiheuttaman poikkeusvuoden aikana, kiinteistöjen kauppahintarekisteristä vastaava rekisteripäällikkö Taisto Toppinen kertoo.
Tilastopalvelun tiedot koostetaan Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintarekisteristä, joka on kaikille avoin verkkopalvelu. Tiedot kerätään vain kiinteistöistä, mukana eivät ole asunto-osakkeet eivätkä vuokratontilla olevat omakotitalot.
Rantamökkien ja -tonttien kaupat lisääntyivät rajusti
Rantamökkikauppojen määrä kasvoi rajusti 41 prosentilla eli lukumääräisesti 5 200 kauppaan koko Suomen alueella. Rakentamattomien rantatonttien kauppa lisääntyi 71 prosentilla yhteensä 1 400 kauppaan.
− Koronapandemiasta huolimatta mökkikauppoja tehtiin erinomaisen paljon. Tosin mökkikauppojen määrä on ollut kasvussa jo useamman vuoden ajan, Toppinen arvioi.
Rantamökkien hinnat kääntyivät nousuun pitkään jatkuneen laskun jälkeen. Mökkien keskihinta nousi 85 000 eurosta 90 000 euroon (+ 6 %) kaavoitetuilla alueilla.
Kalleinta oli Uudellamaalla, jossa kaava-alueilla sijaitsevat rantamökit maksoivat viime vuonna keskimäärin 173 000 euroa. Hinnat ovat kallistuneet viime vuodesta kahdella prosentilla. Kehitys oli samansuuntaista Varsinais-Suomessa, jossa kesämökin sai keskihintaan 140 000 eurolla (+ 14 %).
Omakotitalojen hinnat kallistuivat isoissa kaupungeissa
Suomen kalleimmat omakotitalot sijaitsevat Espoossa, jossa viime vuoden kiinteistökauppojen mediaanihinta oli 539 000 euroa. Mediaanihinta on noussut 16 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Helsingissä omakotitalo maksoi viime vuonna keskimäärin 459 000 euroa (+ 10 %), Vantaalla 356 000 euroa (+ 8 %), Tampereella 285 000 euroa (+ 8 %), Turussa 245 000 euroa (+ 7 %), Kuopiossa 209 000 euroa (- 3 %), Oulussa 203 000 euroa (+ 12 %) ja Jyväskylässä 193 000 euroa (- 8 %).
Metsätilakauppa vilkastui Lapissa
Yli 2 hehtaarin metsätilakauppoja tehtiin viime vuonna prosentin enemmän edellisvuoteen verrattuna, kauppoja kertyi lukumääräisesti yli 4 700. Eniten metsäkauppoja solmittiin Pohjois-Pohjanmaalla, yhteensä 780 kappaletta, lisäystä 8 prosenttia.
− Kauppa vilkastui eniten Lapissa 33 prosentilla, myytyjä metsätiloja oli yhteensä 420. Samaan aikaan Etelä-Suomessa tehtyjen metsäkauppojen määrä väheni kolmella prosenttiyksiköllä yhdeksän eteläisimmän maakunnan alueella, johtava asiantuntija Esa Ärölä kertoo.
Kauppojen mediaanihinta oli noin 2 900 euroa hehtaarilta. Koko maan myyntihinnoissa ei tapahtunut muutosta vuoteen 2019 verrattuna. Hintatason muuttumattomuus koko maassa johtuu siitä, että pohjoisen Suomen metsätilakauppojen osuus kauppojen kokonaismäärästä oli suurempi kuin edellisenä vuonna.
Lapissa ja Kainuussa keskihinta nousi yli 16 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Uudellamaalla keskihinta puolestaan laski yhdeksällä prosentilla. Kalleinta metsä oli Varsinais-Suomessa, keskimäärin 5 200 euroa hehtaarilta ja halvinta Lapissa, keskimäärin 1 030 euroa hehtaarilta.
Peltokauppa vilkastui, keskihinta pysyi samana
Viime vuoden aikana tehtiin yli 2 hehtaarin peltokauppoja kaikkiaan 720. Se on noin kuusi prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Eniten kauppoja tehtiin Etelä-Pohjanmaalla, yhteensä 127. Tämä on lähes sama määrä kuin edellisvuonna.
Koko maan peltokauppojen mediaanihinta oli 8 500 euroa hehtaarilta. Mediaanihinta laski noin neljä prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Mediaanihinnan lasku selittyy pitkälti sillä, että Etelä-Suomen ja Pohjanmaan peltomaakuntien osuus kauppojen kokonaismääristä laski noin viisi prosenttiyksikköä vuodesta 2019 vuoteen 2020.
Kalleinta pelto oli Varsinais-Suomessa, keskimäärin 11 400 euroa hehtaarilta. Varsinais-Suomessa peltohehtaarin mediaanihinta laski 425 eurolla vuoteen 2019 verrattuna. Halvinta pelto oli Kainuussa, keskimäärin 1 800 euroa hehtaarilta. Ahvenanmaalla ja Kainuussa tehtiin peltokauppoja viime vuonna vain neljä kappaletta.
Maanmittauslaitoksen ylläpitämän kiinteistöjen kauppahintarekisterin tiedot päivitetään verkkopalveluun kuluvalta vuodelta kuukausittain. Reaaliaikainen tilasto päivittyy seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Tiedot ovat saatavissa kunnittain, maakunnittain ja valtakunnallisesti.
Tekstissä mainitut hinnat ovat mediaanihintoja.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Taisto ToppinenRekisteripäällikkö
Kiinteistökauppojen tilastotiedot. Kauppahintojen tilastoja voi tutkia taulukkoina kaupan ajankohdan, sijainnin ja kiinteistön käyttötarkoituksen mukaan.
Esa ÄröläJohtava asiantuntija
Kiinteistökauppojen tilastotiedot. Kauppahintojen tilastoja voi tutkia taulukkoina kaupan ajankohdan, sijainnin ja kiinteistön käyttötarkoituksen mukaan.
Kyselyt yksittäisistä kiinteistökaupoista Maanmittauslaitoksen asiakaspalveluun (ma-pe 9-16.15)
Puh:029 530 1110Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 84 (Opastinsilta 12C)
00521 HELSINKI
029 530 1100 (Vaihde)https://www.maanmittauslaitos.fi/
Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä edistämme paikkatietojen tutkimusta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos
Mökinomistajan muistilista – mistä näkee tontin rajat, kuka tiellä saa kulkea?29.4.2025 08:51:01 EEST | Tiedote
Kun kesä ja mökkikausi taas koittavat, mökkiin ja sen omistamiseen liittyvät asiat mietityttävät monia. Maanmittauslaitoksen muistilista antaa vastaukset tärkeimpiin mökinomistajien kysymyksiin.
Tulviiko Suomessa tänä keväänä? Tutkimus osoittaa, että tulvien ajankohdat ovat muuttuneet arvaamattomiksi28.4.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maanmittauslaitos on mukana tutkimuksessa, jossa on saatu viitteitä siitä, että tulvat ovat alkaneet siirtyä keväästä muihin vuodenaikoihin. Tutkijat rakentavat Suomen joista digitaalista mallia, joka auttaa ennakoimaan tulvien vaikutuksia ja varautumaan sään ääri-ilmiöihin.
Laki muuttuu: Maanmittauslaitos hoitamaan itärajan esteaidan korvausmenettelyt 1.5. alkaen25.4.2025 13:34:20 EEST | Tiedote
Suomen itärajalle nousevaan esteaitaan liittyvää korvausmenettelyä tehostetaan siten, että Maanmittauslaitos ratkaisee 1.5. lähtien korvausasiat Rajavartiolaitoksen sijaan. Tasavallan presidentti vahvisti lakimuutoksen perjantaina 25.4.
Tahallinen häirintä itärajalla piinaa lentoliikennettä ja yhteiskunnalle miljoonien arvoista aineistonkeruuta, nyt Maanmittauslaitoksen tutkijat testaavat ratkaisuja ongelmaan15.4.2025 07:56:54 EEST | Tiedote
Maanmittauslaitoksen tutkijat kehittävät ja testaavat satelliittipaikannuksen häirinnän tunnistusta ja sen vahinkojen torjuntaa huhtikuussa käynnistyvän EU:n rahoittaman tutkimushankkeen avulla. Ratkaisuja tullaan testaamaan Pohjois-Karjalassa. Ongelmanratkaisulle on huutava pula, sillä paikannushäirintä aiheuttaa turvallisuusriskejä ja taloudellista vahinkoa viranomaisille ja yrityksille.
Kolme miljoonaa rajapyykkiä epätarkasti kartalla – epäselvät tapaukset ratkeavat rajankäynnissä8.4.2025 07:12:47 EEST | Tiedote
Suomen metsissä ja tonttien kulmilla on noin 12 miljoonaa rajapyykkiä, joista joka neljännen sijainti ei ole tarkasti tiedossa. Modernit, tarkat mittalaitteet on saatu maanmittarien käyttöön vasta tällä vuosituhannella. Epätarkkoja sijainteja mitataan tarkoiksi aina maanmittaustoimitusten yhteydessä sekä tarvittaessa erillisessä rajankäynnissä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme