Jyväskylän yliopisto

Ensimmäiset löydetyt kutupesät antavat toivoa järvilohen ja -taimenen elvytystoimien onnistumisesta Pielisjoen Laurinvirrassa

Jaa
Pielisjoen Laurinvirrasta Pohjois-Karjalassa on saatu ensimmäisiä lupaavia tietoja uhanalaisten järvilohen ja järvitaimenen elvytystoimien onnistumisesta Vuoksen päävesistöalueella. Tutkijaryhmä löysi Laurinvirrasta pieneltä alueelta viisi kutupesää ja Joensuun koskista kaksi pesää. Ryhmä tutki pesiä sukeltamalla ja kahluutähystämällä viime vuoden lopulla. Kartoitusta vaikeutti Laurinvirran suuri virtaama tutkimuspäivinä.
Tutkijat löysivät Laurinvirrasta viisi kutupesää rakennetun kutukynnyksen yläpuolisilta soralaikuilta. Kuva: Itä-Suomen yliopiston maantieteen laitos, kuvankäsittely Chris Mäkinen/ Jyväskylän yliopisto
Tutkijat löysivät Laurinvirrasta viisi kutupesää rakennetun kutukynnyksen yläpuolisilta soralaikuilta. Kuva: Itä-Suomen yliopiston maantieteen laitos, kuvankäsittely Chris Mäkinen/ Jyväskylän yliopisto

Järvilohen lisääntyminen ja poikasten kehittyminen vaatii koskimaisen virtavesiympäristön. Maa- ja metsätalousministeriö, alueen sähköyhtiöt ja muut toimijat rahoittivat kunnostushankkeessa noin 5-7 hehtaarin laajuisen lisääntymis- ja poikastuotantoalueen rakentamisen Pielisjoen Kuurnan Laurinvirtaan vuonna 2019.

Kyseessä on yksi valtion vaelluskalakantojen elvytystoiminnan kärkihankekohteista. Toimien ansiosta kaloilla on lisääntymisalueelle esteetön pääsy alapuolisilta järvialueilta.

Luonnonvarakeskuksen (Luke), Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristöteiden laitoksen sekä Kala- ja vesistötutkimus Vesi-Visio osuuskunnan yhteismaastoryhmä kartoitti järvilohen ja järvitaimenen kutupesiä Pielisjoella 10.–12.11. 2020. Kohteena olivat Kuurnan Laurinvirta ja Joensuun kosket.

Kutupesiä löytyi Laurinvirrasta yhteensä viisi kappaletta, mutta kutuun parhaiten sopivasta alueesta saatiin käytyä läpi korkeintaan neljäsosa suuren virtaaman takia.

Tutkimuspäivinä Pielisjoen virtaama oli 50 prosenttia ajankohdan mediaanin yläpuolella, joten tulvaluukuista piti laskea runsaasti ylimääräistä vettä Laurinvirtaan. Uoman virtaama oli noin 145 m3/s.

”Voimayhtiö Laurinvirta Oy pystyi kuitenkin hetkellisesti laskemaan virtaaman tästä noin puoleen, mikä edesauttoi pesien etsintää huomattavasti. Laurinvirran virtaama oli siltikin turhan suuri kahluutähystysmenetelmän käyttöön, joten pesien etsinnässä oli mukana Vesi-Vision sukeltaja”, kertoo toinen tutkimuksen koordinoijista, tutkija Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.

Luonnonvarakeskuksesta tutkimusta koordinoi erikoistutkija Matti Janhunen.

Löydetyt pesät merkittiin ja tulevana kesänä määritellään pesistä kalalajit

Rajoitetusta etsinnästä huolimatta kahlaajat löysivät Laurinvirrasta kaksi pesää ja sukeltaja kolme. Kaikki pesät sijaitsivat rakennetun kutukynnyksen yläpuolisilla soralaikuilla.

Tutkijoiden mukaan tulokset ovat lupaavia.

”Todennäköisesti pesiä on uomassa enemmän. Kesänvanhoiksi poikasiksi selvinneiden määrä selviää tämän vuoden syksyllä tehtävässä sähkökoekalastuksessa, jonka tekee Luke. Vuoden tai parin kuluttua tiedämme Laurinvirran sopivuudesta järvilohelle enemmän”, aprikoi Janhunen.

Myös Joensuun koskien länsiuomasta löytyi kaksi järvilohen tai järvitaimenen kutupesää. Suuri virtaama salli kahlaamisen vain kapeilla rantakaistaleilla.

Kartoittajat merkitsivät pesien sijainnin uomaan merkkikivillä ja -kohoilla.

Tulevana keväänä virtaaman niin salliessa päällimmäisten ruskuaispussipoikasten eli pesäpoikasten tila tarkistetaan. Muutama poikanen otetaan näytteeksi DNA-analyysiin, jossa määritetään kalalaji eli onko kyseessä järvilohi vai järvitaimen. Lajien kutupesät, mätimunat ja pesäpoikaset ovat saman näköisiä, eikä niitä pysty määrittämään ulkonäöltä lajilleen.

Lisätietoja:
Tutkija Jukka Syrjänen, Jyväskylän yliopisto, jukka.t.syrjanen@jyu.fi
Erikoistutkija Matti Janhunen, Luonnonvarakeskus: matti.janhunen@luke.fi

Maastoselvityksen rahoitus on peräisin pääosin Pohjois-Savon ELY-keskukselta Pielisjoen tehtaiden ja vesivoimaloiden kalatalousvelvoitemaksuista. Tutkimusta tukevat myös R. Erik ja Bror Serlachiuksen Säätiö sekä Raija ja Ossi Tuuliaisen Säätiö Jyväskylän yliopistossa sekä Luken toteuttama Sateenvarjo III -hanke. Daiwa Sports Ltd lahjoitti mätimunien havainnoinnissa käytetyt haavit.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tutkijat löysivät Laurinvirrasta viisi kutupesää rakennetun kutukynnyksen yläpuolisilta soralaikuilta. Kuva: Itä-Suomen yliopiston maantieteen laitos, kuvankäsittely Chris Mäkinen/ Jyväskylän yliopisto
Tutkijat löysivät Laurinvirrasta viisi kutupesää rakennetun kutukynnyksen yläpuolisilta soralaikuilta. Kuva: Itä-Suomen yliopiston maantieteen laitos, kuvankäsittely Chris Mäkinen/ Jyväskylän yliopisto
Lataa
Kutupesistä löytyi mätimunia. Kuva: Jyväskylän yliopisto/Jukka Syrjänen
Kutupesistä löytyi mätimunia. Kuva: Jyväskylän yliopisto/Jukka Syrjänen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopiston ja amerikkalaisen yrityksen yhteistyöstä syntyi maailman tarkin sydänkäyriä tunnistava ohjelmisto ja tytäryhtiö Keski-Suomeen14.7.2025 13:45:27 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopisto ja yhdysvaltalainen hitech-yritys USAMedX loivat yhteistyössä täysin automaattisesti toimivaan sydäniskuriin sykekäyrien tunnistuksen. Ohjelmistoa tullaan käyttämään kotikäyttöön tarkoitetussa sydäniskurissa, joka pystyy analysoimaan potilaan sydänkäyrän ja antamaan sydäniskun tarvittaessa automaattisesti. Yhteistyö johti lopulta myös USAMedX:n tytäryhtiön perustamiseen Jyväskylään.

Tutkijat selvittivät maapallon äänien erot urbaanissa ja luonnollisessa ympäristössä9.7.2025 12:05:00 EEST | Tiedote

Kansainvälinen tutkijaryhmä on kerännyt yli sata vuotta ääntä ympäri maailman ja selvittänyt, miten maapallon äänimaisema eroaa kaupungeissa ja luonnollisen ympäristön välillä. Samalla selvitettiin äänimaiseman vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Arvostetussa Nature Ecology & Evolution –julkaisusarjassa julkaistu tutkimus paljastaa, etteivät kaupungeissa asuvien ihmisten äänimaisemien rytmit ole yhtä ennustettavia kuin luonnossa elävien eläinten

Sivistys elää ja etsii muotoaan – Jyväskylän Kesän 2025 puheohjelma avasi keskustelun tulevaisuuden sivistyksestä8.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote

70-vuotta täyttäneen Jyväskylän Kesän vuoden 2025 puheohjelma toi sivistyksen teeman monipuolisesti esiin viidessä eri tilaisuudessa, joissa pureuduttiin muun muassa ajattelun taitoon, koulutuksen saavutettavuuteen ja kulutuskulttuurin kriittiseen tarkasteluun. Puheohjelmien tallenteet ovat katsottavissa Jyväskylän Kesän verkkosivuilla ja Yle Areenassa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye