Akava Works -selvitys: kotitalousvähennystä käytetään kaikissa tuloluokissa

Kotitalousvähennystä käytetään kaikilla tulotasoilla – myös täysimääräisenä

Kotitalousvähennystä käytti Verohallinnon tilastojen mukaan runsaat 459 000 suomalaista vuonna 2019 eli hieman yli 10 prosenttia kaikista täysi-ikäisistä. Kotitalousvähennyksen kokonaismäärä on kasvanut tasaisesti lukuun ottamatta ajanjaksoa 2009–2012, jolloin sen ehtoihin tehtiin merkittäviä muutoksia. Vuonna 2019 saadun vähennyksen yhteismäärä oli hieman yli 476 miljoonaa euroa. Vähennykseen oikeuttaneiden palveluiden ostot olivat noin 1,2 miljardia euroa.

– Kotitalousvähennystä käytetään kaikilla tulotasoilla. Lukumääräisesti eniten käyttäjiä on pieni- ja keskituloisten sekä jonkin verran sitä enemmän ansaitsevien joukossa. Kotitalousvähennyksen käyttö on keskimääräistä yleisempää hyvätuloisilla, mutta heitä on lukumääräisesti melko vähän, toteaa Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen.

– Käyttäjistä noin 180 000 tienasi vuonna 2019 alle 35 000 euroa, noin 171 000 kuului tuloluokkaan 35 000–65 000 euroa ja runsaat 115 000 ansaitsi vähintään 65 000 euroa, kertoo Sorjonen.

Kotitalousvähennys vahvistaa työllisyyttä

– Käyttäjämäärän kasvu tarkoittaa, että uudet asiakkaat lisäävät kotitalousvähennyksen piiriin kuuluvien palveluiden kysyntää. Vuonna 2019 yli 75 000 asiakasta enemmän tarvitsi tekijän kohteeseen kuin vuonna 2014. Käyttäjämäärien noususta päätellen kotitalousvähennyksen täyttä potentiaalia työllisyyden vahvistajana ei ehkä ole vielä nähty. Kysynnän lisäys on väistämättä tukenut työllisyyttä, Sorjonen huomauttaa.

– Viime vuosina kotitalousvähennyksen käyttö on painottunut rakentamisen ja korjaamisen palveluihin, joiden osuus on ollut vuosittain lähes 80 prosenttia vähennykseen oikeuttavista palveluiden ostoista. Kotitaloustyön, kuten kotisiivouksen, osuus on ollut jonkin verran alle 20 prosenttia. Hoiva- ja hoitopalveluiden osuus on toistaiseksi jäänyt alle 4 prosenttiin, Sorjonen kertoo.

Kyselyn tulosten mukaan vähennys kannustaa palvelujen käyttöön

Kyselyssä tiedusteltiin kotitalousvähennyksen mahdollisen poiston merkityksestä. Sillä koetaan olevan kielteistä vaikutusta palveluiden kulutukseen. Siivous- ja kotitalouspalveluita ostavista vastaajista 63 prosenttia kertoo, että vähennyksen poisto vähentäisi palveluiden kulutusta. Remonttipalveluiden kohdalla vastaava osuus on 54 prosenttia ja hoivapalveluissa 42 prosenttia.

– Monia kotitalousvähennykseen oikeuttavia palveluita ostetaan toki myös, koska omat taidot eivät riitä tai työhön tarvittavia lupia ei ole itsellä. Tällöin itse tekeminen ei ole vaihtoehto, vaan palvelut ostetaan tai työ jätetään tekemättä. Kyselymme vastaajista 43 prosenttia kertoo ostavansa kotitalousvähennykseen oikeuttavia palveluita säästääkseen omaa aikaansa, Sorjonen sanoo.

Akava Works selvitti yhteistyössä Kantarin kanssa 20–64-vuotiaiden akavalaisten palkansaajien kotitalousvähennyksen käyttöä ja näkemyksiä kotitalousvähennyksestä. Kyselyn vastausaika oli 12.2.2021–21.2.2021 ja siihen vastasi 1 012 akavalaista. Vastanneista 46 prosenttia oli hakenut edeltävien 24 kuukauden aikana kotitalousvähennystä. Vastanneista 53 prosenttia ei ollut hakenut vähennystä ja vajaa prosentti ei osannut sanoa, oliko hakenut edeltävien 24 kuukauden aikana kotitalousvähennystä.

Tutustu artikkeleihin

Kotitalousvähennys työllistää

Kotitalousvähennykseen oikeuttavien palveluiden ostaminen ja vähennyksen taso – mitä sanovat akavalaiset?