Varhaiskasvatuspalveluiden järjestäminen ja sopeuttaminen poikkeusaikana vaihteli

Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ”Varhaiskasvatus ja koronapandemia” –hankkeessa tarkastellaan koronapandemian seurauksia varhaiskasvatusikäisten lasten ja heidän perheidensä arjessa sekä varhaiskasvatuspalveluiden toiminnassa. Hankkeen juuri julkaistu raportti esittelee varhaiskasvatuspalveluiden muutoksia ja toimintaa kevään 2020 poikkeusolojen aikana.

Raportti on koostettu syksyllä 2020 tehdyn kyselyn pohjalta. Kyselyyn vastasi 727 varhaiskasvatuksen lähiesihenkilöä lähes 200 kunnasta. Suurin osa heistä toimi päiväkodin lähiesihenkilönä.

Perhepäivähoidosta jäätiin päiväkoteja harvemmin kotihoitoon

Kyselyn perusteella lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen laski huomattavasti keväällä 2020 sen jälkeen, kun hallitus oli suositellut lasten siirtämistä mahdollisuuksien mukaan kotihoitoon. Poikkeusolojen aikana varhaiskasvatukseen osallistui noin kolmannes (33,8 %) päiväkotien lapsista ja noin puolet (51,1 %) perhepäivähoidossa käyvistä lapsista.

– Perhepäivähoidon päiväkoteja korkeampi osallistumisprosentti voi mahdollisesti liittyä siihen, että vanhemmat eivät liittäneet siihen yhtä lailla koronan tartuntariskiä kuin päiväkoteihin, joissa lapsimäärä ja ryhmäkoko ovat perhepäivähoitoa suuremmat, arvioi professori Maarit Alasuutari Jyväskylän yliopistosta.

Vaikka suurin osa lapsista palasi varhaiskasvatukseen poikkeusolojen jälkeen, on lapsia jäänyt myös kotihoitoon. Varhaiskasvatuksen lähiesihenkilöiden vastauksista on pääteltävissä, että koronapandemia saattoi merkitä osalle lapsista pitkääkin katkoa varhaiskasvatukseen osallistumisessa.

Kunnalliset päiväkodit sopeuttivat toimintaansa yksityisiä useammin

Päiväkotien toimintaa muutettiin poikkeusolojen aikana tyypillisimmin niin, että ulkona järjestettävää toimintaa lisättiin ja lapsiryhmien välistä toimintaa rajoitettiin. Tämän lisäksi arjen rutiineja, kuten ruokailuja järjesteltiin uudestaan. Suomessa suositellut ja käytetyt varotoimet varhaiskasvatuksessa olivat samankaltaisia kuin muualla maailmassa käytetyt varotoimenpiteet.

Kunnalliset päiväkodit rajoittivat yksityisiä päiväkoteja useammin lapsiryhmien välistä toimintaa ja järjestivät arjen rutiineja uudestaan.

– On kuitenkin huomioitava, että tässä tutkimuksessa kunnalliset päiväkodit olivat yksityisiä suurempia yksiköitä, kun tarkastellaan lasten ja henkilökunnan määrää. Pienemmissä yksiköissä toiminnan uudelleen järjestämisen vaateita saattoi olla vähemmän ja mahdollisuudet järjestämiseen erilaiset, hankkeen tutkija Lotta Saranko huomauttaa.

Päätös etävarhaiskasvatuksen järjestämisestä jäi kunnille

Kotihoitosuosituksen tullessa voimaan, varhaiskasvatukselle ei annettu erillisiä ohjeita siitä, tulisiko poikkeustilan ajaksi kotiin jääneille lapsille järjestää varhaiskasvatuksen palveluita.

– Valtakunnallisen ohjeistuksen puuttuessa päätöksiä varhaiskasvatuksen tarjoamisesta kotiin jääneille lapsille tehtiin sekä kuntien varhaiskasvatuspalvelujen ja yksityisten päiväkotien hallinnossa että palveluja tarjoavissa yksiköissä. Tämä johti vaihteluun palveluiden tarjoamisessa kotiin jääneille lapsille, Saranko toteaa.

Hieman alle puolet päiväkotien ja neljännes perhepäivähoitajien lähiesihenkilöistä raportoi yksikkönsä tai perhepäivähoitajiensa järjestäneen varhaiskasvatusta kotiin jääneille lapsille. Lähes kaikissa päiväkodeissa esiopetusta järjestettiin etänä. Yksityiset päiväkodit järjestivät etävarhaiskasvatusta kunnallisia päiväkoteja useammin.

Varhaiskasvatus- ja esiopetustoimintaa korvattiin esimerkiksi tarjoamalla kotiin haettavia puuhapusseja ja tehtäväpaketteja, tarjoamalla videovälitteistä toimintaa sekä järjestämällä toimintamahdollisuuksia, joita perheet pystyivät hyödyntämään itsenäisesti.

Varautuminen vastaavaan tilanteeseen oli syksyllä vähäistä

Syksyllä 2020 vain kolmannes päiväkotien ja kaksi viidestä perhepäivähoidon lähiesihenkilöistä raportoi kunnan tai yksityisen palveluntarjoajan laatineen suunnitelman tulevaisuuden sulkutoimenpiteiden varalta. Kriisitilanteisiin varautuminen oli vaihtelevaa myös yksikköjen tasolla.

– Koronapoikkeusajan kaltaisiin kriisitilanteisiin varautuminen toimintasuunnitelmien muodossa oli kunnissa ja varhaiskasvatusyksiköissä syksyllä 2020 vähäistä. Huomionarvoista on myös, että osa päiväkotien ja perhepäivähoidon lähiesihenkilöistä ei ollut tietoinen, oliko toimintasuunnitelmaa laadittu mahdollisten uusien sulkutoimenpiteiden varalle. Vaikuttaisikin siltä, että varhaiskasvatuksen tiedonkulussa saattaa olla aukkoja. Tähän tulisi kiinnittää huomiota, Saranko toteaa.

Julkaisu:

Raportti ”Varhaiskasvatuspalvelut koronapandemian aikana” (Saranko, L., Alasuutari, M. & Sulkanen, M., 2021) on luettavissa JYX-arkistossa.

Lisätietoja:

Lotta Saranko, projektitutkija, kasvatustieteiden laitos
lotta.k.saranko@jyu.fi, puh. 045 322 9432

Maarit Alasuutari, professori, kasvatustieteiden laitos
maarit.alasuutari@jyu.fi, puh. 040 805 3513

Hankkeen verkkosivut