Jyväskylän yliopisto

Auta pelastamaan raakut sukupuutolta - lahjoita Jyväskylän yliopiston raakkututkimukseen

Jaa

Raakku on erittäin uhanalainen, vaativa ja herkkä laji, joka selviää vain sorapohjaisissa vesissä, joissa vesi virtaa kirkkaana ja hapekkaana. Raakkuja elää vielä monissa joissa, mutta vain harvassa niistä syntyneet poikaset jäävät eloon. Raakkujen toukat kiinnittyvät lohikalojen kiduksiin, ja seuraavana kesänä nuoret simpukat kaivautuvat jokiuomiin ruokailemaan ja kasvamaan.

Raakkuja Konneveden tutkimusasemalla.
Raakkuja Konneveden tutkimusasemalla. JYU/Tommi Sassi

Raakut ovat päässeet lemmenlomalle Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle jo vuodesta 2016 saakka erinomaisin tuloksin. Huonokuntoisia raakkuja on tuotu elpymään laitokselle12 joesta ympäri Suomea ja kuntoutuneet raakut ovat lisääntyneet vauhdilla. Raakkuvauvoja syntyy aseman suojissa vuosittain kymmeniätuhansia! Ensimmäiset raakunpoikaset vietiin kotijokeensa kesällä 2021. Kasvatustyötä tukee tutkimus, jonka avulla selvitämme esimerkiksi optimaalisia olosuhteita raakkujen lisääntymiselle sekä selviytymiselle luonnonolosuhteissa.  

Jyväskylän yliopisto kutsuu nyt kaikkia suomalaisia lahjoittamaan tutkimukseen. Raakkujen lisääntymisen turvaaminen on lajin selviytymisen elinehto, jokien kunnostamisen ja muiden toimenpiteiden lisäksi. Olosuhteissa, joissa luontainen lisääntyminen ei onnistu, voimme auttaa raakkua lisääntymään laboratorioympäristössä.  

“Simpukoiden väheneminen kertoo jokien tilan heikkenemisestä, sillä raakku on herkkä laji. Raakkujen väheneminen on huono asia koko joen kannalta. Simpukoilla on tärkeä rooli vesiekosysteemissä, sillä tehokkaina suodattajina ne puhdistavat vettä,” professori Jouni Taskinen Konneveden tutkimuslaitokselta kertoo.

“Keinokasvatus on välttämätön välivaihe raakun suojelutyössä ja antaa toivoa uhanalaisten raakkupopulaatioiden pelastumisesta sukupuutolta,” Taskinen kuvailee.

Yhdessä voimme pelastaa raakut sukupuutolta! Lahjoittamalla tuet Konneveden tutkimusasemalla tehtävän elintärkeän kasvatus- ja tutkimustyön jatkuvuutta myös tulevaisuudessa. Lahjoituksen voit tehdä itsellesi sopivalla, pienelläkin summalla. Kampanjan suojelijana toimii palkittu toimittaja Mikko "Peltsi" Peltola, joka tunnetaan aktiivisena luonnossa liikkujana, eräseikkailijana sekä luonnon puolestapuhujana. 

"Varainhankinta on välttämätön keino turvata rahoituspohjamme. Lahjoitukset kaikille tieteenaloille ovat tervetulleita. Jokainen lahjoitus on tärkeä askel kohti raakkupopulaatioiden pelastusta," rehtori Jari Ojala kannustaa.

Lahjoitus yliopistolle on tehokkain sijoitus tulevaisuuteen. Pienilläkin summilla saa paljon hyvää aikaan! Verovähennyksen voi saada henkilöverotuksessa ja yhteisöverotuksessa, kun lahjoitukset yliopistolle ovat vuoden aikana 850 euroa tai enemmän.

Jyväskylän yliopiston rahankeruulupa: RA/2020/634.

Lisätietoja:
Anu Mustonen (lahjoittamiseen liittyvät tiedustelut), anu.mustonen@jyu.fi

Jouni Taskinen (tutkimukseen liittyvät tiedustelut), jouni.k.taskinen@jyu.fi

Lahjoitus Jyväskylän yliopistolle | Ilmo

Kuvat

Raakkuja Konneveden tutkimusasemalla
Raakkuja Konneveden tutkimusasemalla
JYU/Tommi Sassi
Lataa

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Bilder är inte bara dekoration – doktorsavhandling visar de många lagren av ord och bilder i äldre bilderböcker (Lundmark)11.6.2025 12:33:27 EEST | Tiedote

Aili Lundmarks avhandling om det svenska språket utmanar uppfattningen om äldre bilderböcker för barn. Avhandlingen visar att illustrationer inte bara är dekorativa tillägg, utan att de ger viktig information som kompletterar den skrivna texten. Enligt Lundmark är den berättelse som växer fram ur kombinationen av ord och bild en mer komplex helhet än den berättelse som förmedlas enbart med ord.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye