Sdp:n Matias Mäkynen: Välikysyjillä on jäänyt vanha vinyyli jumiin

– Vuosi sitten kaikki puolueet ymmärsivät, että ainutlaatuinen kriisi vaatii poikkeustoimia. Valtion talouden menokehyksestä poikkeamalla pelastettiin kansalaisten terveys ja Suomen talous. Viime vuoden onnistuminen auttaa myös tulevina vuosina. Moni yritys välttyi konkurssilta ja palkansaaja työttömyydeltä. Nyt kun hallitus esittää hallitusti jaksotettua paluuta menokehykseen, on oppositio kaivanut rankimman aseensa eli välikysymyksen esiin, Mäkynen ihmettelee.

Mäkysen mukaan asteittainen paluu on välttämätöntä, jotta epidemian aiheuttamia vahinkoja hyvinvoinnille ja taloudelle saadaan korjattua. Hänestä on vahvaa ylidramatisointia ja epäuskottavaa väittää asteittaisen paluun vaarantavan maan vastuullisen taloudenhoidon ja Suomen luottoluokituksen.

– Luottoluokittajat ja kansainväliset instituutiot ovat eniten huolestuneita Suomen rakenteellisista uudistuksista. Siksikin sote-uudistus ja sosiaaliturvauudistus on saatava vauhdilla eteenpäin. Dramatiikka opposition ulostuloissa johtuu kuntavaaleista, ei talouden tilasta, Mäkynen arvioi.

Kehyksen nostosta huolimatta vuonna sopeutetaan 2023 menoja 370 miljoonalla eurolla. Sen vuoksi valtion menot ovat vuonna 2024 alemmat kuin valtiovarainministeriön esityksessä eli kehysriihen ratkaisut eivät jätä menoperintöä tuleville hallituksille.

– Ilman kehystason nostoa suomalaisille elintärkeitä hyvinvointipalveluita olisi jouduttu leikkaamaan keskellä kriisiä. Tätä arvostellessaan opposition on myös esitettävä, mistä suuremmat leikkaukset tehdään vahingoittamatta kasvua ja hyvinvointia, Mäkynen sanoo.

Välikysyjien valitusvirteen kuuluu myös se, että hallitus velkaantuu holtittomasti, vaikka riihessä velka-asteen taittamista aikaistettiin.

– Puoliväliriihessä hallitus päätti toimista, joilla työllisyyttä parannetaan yli 40 000 työpaikalla jo aiemmin päätettyjen 30 000 lisäksi – ministeriöiden vahvistamilla luvuilla. Työllisyystoimia hallitus on jo tähän mennessä tehnyt enemmän kuin edellinen Sipilän porvarihallitus koko vaalikautensa aikana – ihan Helsingin Sanomien toteamien valtiovarainministeriön laskelmien mukaan, Mäkynen huomauttaa.

Hänen mukaansa ei pidä myöskään unohtaa, kuinka iso merkitys työllisyydelle on ollut hallituksen kasvua tukevalla finanssipolitiikalla, joka on kriisin aikana ylläpitänyt työllisyyttä.

– Kaikki työllisyysvaikutukset on arvioitu riippumattomasti virkamiesten toimesta, eikä niitä ole linjattu poliittisesti. Hyödynnämme mahdollisimman laajasti riippumattomia vaikutusarvioita työllisyyden parantamiseksi. Kaikki arviot on myös julkaistu, joten välikysyjien kannattaisi jo kääntää vanhan levyn puolta, Mäkynen suosittelee.