HUSissa hoidettu 2000 aikuista kantasolusiirtopotilasta noin 40 vuoden aikana
”Huolimatta syöpähoitojen kehittymisestä kantasolusiirroilla on edelleen paikkansa pahanlaatuisten veritautien hoidossa”, sanoo vs. osastonylilääkäri Riitta Niittyvuopio HUSin Syöpäkeskuksesta.
Allogeenisella kantasolujensiirrolla hoidetaan muun muassa leukemioita sekä eräitä muita vakavia veritauteja. Kantasolusiirre saadaan luovuttajalta, joka on kudostyypiltään riittävän lähellä potilasta. Aikuisilla tavallisin kantasolusiirron syy on akuutti myelooinen leukemia.
Hoidossa potilaan sairas luuydin tuhotaan ja hänelle siirretään terveeltä luovuttajalta kerättyjä kantasoluja. Luovuttajalta saatu kantasolusiirre syrjäyttää potilaan alkuperäisen luuytimen ja tuhoaa jäljelle jääneet pahanlaatuiset solut.
”Kantasolusiirtohoito on nykyään aiempaa pitkäjänteisempää. Kun aiemmin syövän hoito päättyi kantasolusiirtoon, tehdään nykyisin paljon hoidollisia toimenpiteitä kantasolusiirron jälkeen taudin uusiutumisen estämiseksi”, toteaa Kantasolusiirtoyksikön ylilääkäri Urpu Salmenniemi HUSin Syöpäkeskuksesta.
HUSin hematologian yksikössö on kansallinen koordinaatiovastuu aikuispotilaiden allogeenisista kantasolusiirroista, joista osa tehdään Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Allogeenisia kantasolusiirtoja tehdään Suomessa vuosittain noin 150.
Uusi hoitomuoto CAR-T-soluterapia
Perinteisen kantasolusiirtohoidon rinnalle on kehitteillä uudenlaisia soluterapiamuotoja, joista pisimmällä kehityksessä ovat CAR-T-soluhoidot. Toistaiseksi tätä hoitomuotoa pystytään tarjoamaan vain hyvin pienelle ja tarkasti rajatulle potilasjoukolle.
”CAR-T-soluterapiahoidoissa potilaalta kerätään omia soluja, joiden sisälle ujutetaan geeni. Muokatut puolustussolut viritetään tunnistamaan leukemiasoluja ja tuhoamaan ne”, kertoo Salmenniemi.
Uudessa lastensairaalassa CAR-T-soluterapiahoitoa on annettu yli kymmenelle lymfoblastileukemiaa ja tiettyjä lymfoomia sairastavalle potilaalle vuodesta 2019 alkaen.
Ensimmäinen Suomessa tehty kantasolusiirto tehtiin Lastenklinikalla 1974
Lasten kantasolusiirrot on keskitetty nykyisin Uuteen lastensairaalaan. Suomessa ensimmäinen kantasolusiirto tehtiin lapselle jo vuonna 1974. HUSissa lapsille on tehty allogeenisia luuytimen siirtoja on tehty 576 kappaletta.
”Lasten allogeenisista eli toiselta henkilöltä tehdyistä kantasolusiirroista jopa 29 % tehdään geneettisten veri- tai immunopuutossairauksien vuoksi. 43 % kantasolusiirroista tehdään leukemiaa sairastaville potilaille. Leukemiapotilaiden osuus kantasolusiirroista on vähentynyt, kun tavanomaiset leukemiahoitojen tulokset ovat parantuneet”, kertoo osastonylilääkäri Mervi Taskinen Uudesta lastensairaalasta.
Hoito isompien potilasjoukkojen ulottuvilla
Allogeenisten kantasolusiirtojen hoitotulokset ovat vuosien aikana parantuneet ja kuolleisuus on huomattavasti pienempää alkuaikoihin verrattuna.
”Lääketiede on ottanut suuria harppauksia 40 vuoden aikana. Lisäksi nykyään pystytään hoitamaan entistä laajempaa potilasjoukkoa: huomattavasti iäkkäämpiä ja potilaita, joilla on perussairaus. Allogeeninen kantasolusiirto on aina pysyvään parantumiseen tähtäävää hoitoa”, sanoo Salmenniemi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
vs. osastonylilääkäri Riitta Niittyvuopio, p. 050 428 6775, riitta.niittyvuopio@hus.fi, HUS Syöpäkeskus
kantasolusiirtoyksikön ylilääkäri Urpu Salmenniemi, p. 050 349 5368, urpu.salmenniemi@hus.fi, HUS Syöpäkeskus
osastonylilääkäri Mervi Taskinen, p. 050 427 0426, mervi.taskinen@hus.fi, HUS Uusi lastensairaala
erikoislääkäri Samppa Ryhänen, p. 050 427 0942, samppa.ryhanen@hus.fi, HUS Uusi lastensairaala
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Jourvård för misshandlade utvecklad inom HUS – ny vårdkedja ger klarhet och stöd15.7.2025 12:48:26 EEST | Pressmeddelande
HUS har tagit i bruk en ny vårdmodell vid samjourerna i Pejas, Jorv och Mejlans som förbättrar vården av patienter som utsatts för våld. Målet med modellen är ett enhetligt tillvägagångssätt för att identifiera och undersöka våld samt hänvisa patienten till stödtjänster inom HUS. Den praktiska och tydliga verksamhetsmodellen säkerställer att alla som utsatts för våld får det stöd de behöver, oberoende av vilken jour de besöker.
Pahoinpideltyjen päivystyksellistä hoitoa kehitetty HUSissa – uusi hoitoketju tuo selkeyttä ja tukea15.7.2025 12:48:26 EEST | Tiedote
Peijaksen, Jorvin ja Meilahden yhteispäivystyksissä on otettu käyttöön uusi hoitomalli, joka parantaa väkivaltaa kokeneiden potilaiden hoitoa. Mallin tavoitteena on, että HUSissa on yhtenäinen toimintatapa väkivallan tunnistamiseen, tutkimiseen ja potilaiden ohjaamiseen tukipalveluihin. Käytännönläheinen ja selkeä toimintamalli varmistaa, että jokainen väkivaltaa kokenut saa tarvitsemansa tuen, riippumatta siitä, missä päivystyksessä hän asioi.
Emergency care of victims of violence developed at HUS – new care chain brings clarity and support15.7.2025 12:48:26 EEST | Press release
The Emergency Departments of Peijas, Jorvi and Meilahti have introduced a new care model that improves the treatment of patients who have experienced violence. The model is aimed at ensuring a uniform practice for recognizing violence, examining the patients and referring them to support services. A practical and clear operating model ensures that everyone who has experienced violence receives the support they need, regardless of which emergency department they visit.
Graviditetskomplikationer ojämnt fördelade i Finland – mer blodtrycksproblem i östra och norra Finland8.7.2025 10:15:28 EEST | Pressmeddelande
Graviditetskomplikationer förknippade med högt blodtryck, såsom preeklampsi och blodtryckssjukdom under graviditeten, är vanligare i östra och norra Finland jämfört med resten av landet. Förhöjt blodtryck under graviditeten kan vara kopplat till för låg fiberhalt i livsmedelsinköpen.
Raskauskomplikaatiot eivät jakaannu Suomessa tasaisesti – Itä- ja Pohjois-Suomessa on enemmän verenpaineongelmia8.7.2025 10:15:28 EEST | Tiedote
Korkeaan verenpaineeseen liittyvät raskauskomplikaatiot kuten pre-eklampsia ja raskaudenaikainen verenpainetauti ovat yleisempiä Itä- ja Pohjois-Suomessa kuin muualla Suomessa. Raskaudenaikainen verenpaineen nousu saattaa olla yhteydessä vähäiseen kuidun määrään ruokaostoksissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme