Entä jos Vieno-myrsky katkaisee netin? DNA:n asiantuntija kertoo, miten verkko on turvattu – ja mitä ei kannata tehdä, jos netti katkeaa
15.6.2021 10:45:00 EEST | DNA Oyj | Tiedote
Tilanteessa, jossa esimerkiksi salama rikkoo tukiaseman tekniikkaa tai myrskytuuli kaataa puun sähkölinjoille, DNA saa tietää verkkohäiriöstä lähes reaaliajassa. Siitä hetkestä lähtee liikkeelle kriittinen selvitysketju: Miksi palvelu on pois käytöstä? Onko jokin hajonnut ja jos, niin mikä? Miten palvelu saadaan takaisin toimintaan mahdollisimman pian?
”Suurin osa häiriöistä on sellaisia, etteivät ne näy asiakkaalle millään lailla. Osan korjaa automatiikka saman tien tai ihminen jopa alle minuutissa etänä, esimerkiksi konfiguraatiomuutoksella tai siirtämällä palveluita varmentaville reiteille. Sähköverkon häiriötilanteessa jokainen tukiasema toimii akkujen varassa keskimäärin kolme tuntia tai jopa pidempään, minkä puitteissa valtaosa häiriöistä päästään korjaamaan”, kertoo valvomon ryhmäpäällikkö Visa Urpelainen.
Myrskyssä maltti on valttia
DNA:n verkonhallintakeskus, eli valvomo, sijaitsee Lahdessa. Oli kyse sitten DNA:n mobiili- tai kiinteistä verkoista, puhelinyhteyksistä tai laajakaistasta, valvomo vastaa verkkojen ja palveluiden toimintakyvyn valvonnasta. Erityisen kovaan testiin joudutaan myrskyn riepotellessa Suomea. Jos puu kaatuu sähkölinjoille aiheuttaen tilapäisen häiriön sähköverkkoon, silloin maltti on kuluttajalle valttia.
”Vaikka myrskyn aikana älylaite tippuisi verkosta, häiriöstä ei kannata heti ilmoittaa – puhtaasti ilmoitusruuhkan ehkäisemiseksi. On parempi odottaa hetki, seurata tilannetta ja olla mieluummin yhteydessä sitten, jos myrskyn laantuessakaan verkko ei toimi. Häiriö on joka tapauksessa varmasti tiedossamme ja viankorjaus käynnissä, vaikka palvelut eivät juuri sillä hetkellä pelaisikaan. Jos puhelut menevät läpi, niin vikanumeroomme soittamalla pääsee kuuntelemaan sinne ladatun yleisen häiriötiedotteen, jossa kerrotaan korjauksen olevan käynnissä. Mahdollisuuksien mukaan kannattaa myös seurata häiriötiedotteita DNA:n verkkosivuilta”, Urpelainen ohjeistaa.
Operaattoreiden yhteistyö parantunut
Jos sähköverkkoyhtiöt eivät näytä saavan virtaa palautetuksi kolmen tunnin sisällä, operaattorit toimivat itse verkkojen toiminnallisuuden ylläpitämiseksi. Akkuja voi säästää esimerkiksi ajamalla tukiaseman yksittäistä tekniikkaa alas, jolloin mobiilidatayhteydet hetkellisesti heikkenevät mutta tärkein, eli hätäpuhelujen läpimeno, turvataan. Kriittinen asia on myös varavoiman koordinointi, johon liittyvän operaattoreiden välisen yhteistyön Urpelainen sanoo kehittyneen huomattavasti vuosien saatossa.
”Karkeasti kuvaillen 10–15 vuotta sitten jokainen operaattori lähetti oman henkilönsä viemään peräkärryllä varavoimaa samaan kohteeseen, ja siellä autot seisoivat rivissä odottamassa aurausta. Sittemmin on perustettu Häty-ryhmä, jonka mahdollistamalla yhteistyöllä häiriöt saadaan hoidettua järkevämmin. Voimme sopia muiden operaattoreiden kanssa, että vie sinä varavoima tuonne, niin minä vien tänne, jotta varmistetaan hätäpuheluiden toimivuus. Myyntitilanteissa olemme verisiä kilpailijoita, mutta suurhäiriötilanteissa parhaita kavereita”, Urpelainen naurahtaa.
Kriisijohtamismalli käyttöön muutaman kerran vuodessa
DNA toimii suurhäiriötilanteissa tiiviissä yhteistyössä paitsi valtakunnallisten ja alueellisten operaattoreiden myös hätäkeskuslaitosten, Traficomin, pelastuslaitoksen, Krivat-järjestelmää ylläpitävien erillisverkkojen ja alueellisten alihankkijoiden kanssa. Myös Ilmatieteen laitoksen ennusteista on suuri apu varautuessa myrskyihin.
”Valvomon toiminta on nimenomaan jatkuvaa varautumista, ennakointia ja vuoropuhelua. Meillä on oma kriisijohtamismalli, joka on ikään kuin häiriönhallinnan priorisointityökalu. Se otetaan käyttöön muutaman kerran vuodessa, minkä lisäksi harjoittelemme toimintamalleja jatkuvasti ylläpitääksemme varautumisen tasoa. Kaiken lähtökohtana on, että asiakasta palvellaan silloinkin, kun häiriötilanne on päällä. Mitä tiukempi tilanne, sitä parempaa valvomon toiminta on”, Urpelainen lupaa.
DNA:n valvomo
- DNA:n valtakunnallinen verkonhallintakeskus on toiminut yli 30 vuotta Lahdessa.
- Valvomoa ylläpiti aiemmin PHP omaa toimintaansa varten. Vuodesta 2000 PHP:n liiketoiminta on ollut osa DNA:ta. Vuonna2011DNA päätti keskittää verkonhallintansa Oulusta ja Lahdesta kokonaan Lahteen.
- Valvomo jaettiin maaliskuussa 2020 kolmeen osaan toimintavarmuuden säilyttämiseksi. Alkuperäinen verkonhallintakeskus jakautui koronaepidemian alettua fyysisesti kahteen osoitteeseen, jotta niiden henkilöstö ei tapaisi toisiaan. Kolmas ryhmä siirtyi kokonaan etätöihin.
- DNA:n verkonhallintakeskuksessa on jatkuvassa käytössä valtionyhtiö Suomen Erillisverkkojen tarjoama Krivat-järjestelmä, joka toimii julkisen internetin ja matkapuhelinverkon ulkopuolella.
- Valvomo raportoi Traficomille, tekee yhteistyötä hätäkeskuksen kanssa ja tarvittaessa myös poliisin kanssa.
- Myrskyjen ja muiden kriisien varalta harjoitellaan jatkuvasti. Keskiössä on alan toimijoiden yhteinen Häty-ryhmä, jonka Traficom perusti vuonna 2013.
Lisätietoja medialle:
Visa Urpelainen, DNA:n verkonhallintakeskuksen valvomon ryhmäpäällikkö, puh. +358 44 044 6103, visa.urpelainen@dna.fi
DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Haluamme tehdä asiakkaidemme arjesta mutkattomampaa. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. DNA:n asiakkaat ovat mobiilidatan käyttömäärissä jatkuvasti maailman kärkijoukossa. DNA:lla on noin 3,6 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Yhtiö on palkittu lukuisia kertoja erinomaisena työantajana ja perheystävällisenä työpaikkana. Vuonna 2020 liikevaihtomme oli 934 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 1600 henkilöä ympäri Suomea. DNA on osa Telenoria, joka on Pohjoismaiden johtava tietoliikenneyhtiö. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi, Facebookissa @DNA.fi ja LinkedInissä @DNA-Oyj.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta DNA Oyj
DNA:n huhtikuun 2026 myydyimmät puhelimet ja älykellot4.5.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
DNA:n huhtikuun myyntitilastot osoittavat keskihintaluokan 5G-älypuhelimien säilyttäneen vahvan asemansa suomalaisten suosikkeina. Kuluttaja-asiakkaiden myydyin puhelin oli Samsung Galaxy A16. Apple säilytti kärkipaikat sekä yritysasiakkaiden myynnissä iPhone 17 5G -mallillaan että käytettyjen puhelinten kategoriassa iPhone 13 5G -mallillaan. Huhtikuun myydyin älykello oli ZTE K2 -lasten kellopuhelin.
Allt färre yngre skolelever har en egen mobiltelefon29.4.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Den färska Skolbarnundersökningen visar att allt färre elever i årskurs 1–3 har en egen mobiltelefon. Samtidigt är den tid barn tillbringar med mobiltelefonen betydligt längre än den dagliga skärmtid som Institutet för hälsa och välfärd (THL) rekommenderar. Även enligt föräldrarna är en lämplig daglig användningstid för mobiltelefon större än vad de senaste digitala rekommendationerna anger. I den årliga enkätundersökning som DNA låter genomföra deltog 2 100 vårdnadshavare till barn i åldern 5–16 år.
Koululaistutkimus: Oma puhelin on entistä harvemmalla pikkukoululaisella29.4.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreesta Koululaistutkimuksesta selviää, että 1.–3.-luokkalaisten omat puhelimet harvinaistuvat koko ajan. Sen sijaan lasten puhelimella viettämä aika on rutkasti runsaampi kuin THL:n suosittama päivittäinen ruutuaika. Myös vanhempien mielestä sopiva puhelimen käyttöaika päivässä on suurempi kuin mitä tuore digisuositus ohjeistaa. DNA:n vuosittain teettämään kyselytutkimukseen vastasi 2100 vanhempaa, joiden lapset ovat iältään 5–16-vuotiaita.
School Survey: Fewer young primary school children have their own phone29.4.2026 09:00:00 EEST | Press release
The latest School Survey shows that personal phones among children in grades 1–3 are becoming increasingly rare. At the same time, the amount of time children spend using phones clearly exceeds the daily screen time recommended by the Finnish Institute for Health and Welfare (THL). Parents also consider a higher amount of daily phone use appropriate than what the most recent digital recommendations advise. The annual survey commissioned by DNA was answered by 2,100 parents of children aged 5–16.
DNA Oyj:n tammi–maaliskuun 2026 liiketoimintakatsaus: Liiketoiminta kehittyi tasaisesti kiristyneessä markkinatilanteessa28.4.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
DNA:n liiketoiminta on kehittynyt vuoden 2026 ensimmäisellä vuosineljänneksellä erittäin kireään kilpailutilanteeseen nähden suhteellisen hyvin. Tammi–maaliskuussa liikevaihto ja palveluliikevaihto pysyivät samalla tasolla vuodentakaiseen ajanjaksoon verrattuna. Vertailukelpoinen palveluliikevaihto ja käyttökate paranivat erityisesti huomioiden DNA:n IoT-liiketoiminnan siirron toiseen Telenorin konserniyhtiöön. Kiinteiden laajakaistaliittymien määrä kasvoi, ja matkaviestinverkon liittymämäärä pysyi tasaisena.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme