Maaseuturahaston tuella 140 uutta yritystä ja 500 työpaikkaa Kaakkois-Suomeen

Kaakkois-Suomen Leader-ryhmien rahoitusosuudet eivät sisälly esitettyihin lukuihin. Ohjelmakausi jatkuu vuosina 2021–2022 siirtymäkauden rahoituksella, joten luvut kasvavat vielä tästä.

Yritykset investoivat ahkerasti

Suurin osa maaseudun yritystuesta kohdistui investointeihin, joissa tuen suuruus vaihtelee 10–35 % välillä. Yleisin tukiprosentti on 20. Tuettujen investointien kokonaisrahoitus oli 35 miljoonaa, josta tuen osuus 8 miljoonaa. Yritys- ja kehittämishanketukien myötä alueelle syntyi 140 uutta yritystä sekä yli 500 työpaikkaa.  

Kehittämishankkeiden tuloksena syntyi 310 uutta tuotetta tai menetelmää

Hanketukea myönnettiin 24 miljoonaa euroa yhteisten alueiden ja toimien kehittämiseen. Kehittämishankkeissa tukiprosentti vaihtelee 50–100 välillä. Tuensaajina olivat pääasiassa organisaatiot ja yhdistykset, mutta myös yritykset, jotka toteuttivat elinkeinollisia yhteistyöhankkeita. Yhteensä hankkeiden tuloksena kirjattiin 3500 koulutukseen osallistunutta sekä 310 uutta tuotetta tai menetelmää. Lisäksi kehittämishankkeilla luotiin yrityksille 250 uutta yhteistä tuotetta tai palvelua.

Maatilarahoitusta myönnettiin eniten investointeihin

Maatilojen kehittämiseen kohdistettiin 21 miljoonaa euroa. Tästä potista 18 miljoonaa myönnettiin maatilojen investointeihin. Avustuksen määrä vaihtelee 20–40 % välillä tuettavan kohteen mukaan. Suurimman tuen voi saada lypsy- ja nautakarjataloudessa tai lammas- ja vuohitaloudessa tarvittaviin rakentamisinvestointeihin sekä uusiutuvan energian tuotantoon liittyviin rakentamisinvestointeihin. Nuoren viljelijän aloitustukea myönnettiin 3 miljoonan edestä 110 yrittäjälle.

Kilpailukyvyn parantaminen suosituin aihe maatilojen neuvonnassa

Ohjelmakauden alussa lanseerattiin uusi maatilojen neuvontapalvelu eli Neuvo2020, jonka avulla maatalousyrittäjä voi hankkia asiantuntija-apua vain arvonlisäveron hinnalla. Yksi maatila voi saada neuvontaa 15 000 euron edestä vuosina 2015–2022. Kaakkois-Suomessa rahoitusta on maksettu 1 miljoonan edestä, yhteensä 1100 tilalle. Tämä on reilu kolmannes kaakkoissuomalaisista tiloista. Suosituin aihealue oli kilpailukyvyn parantaminen.

Peltoalasta 16 % luomua, ympäristösopimuksia yli 200

Luonnonmukaisesta kasvi- tai kotieläintuotannosta sekä avomaanvihannesten viljelystä maksetaan korvausta luomusitoumuksen perusteella. Tällä hetkellä Kaakkois-Suomen peltopinta-alasta luomuviljeltynä on noin 16 %, mutta esimerkiksi Kouvolan seudulla (Kouvolan YTA) vastaava luku on jo noin 22 %. Suomessa luomuviljelty peltopinta-ala on tällä hetkellä noin 14 % ja EU:ssa noin 8,5 %.

Ympäristösopimuksia tehtiin ohjelmakaudella 2014–2020 seuraaviin kohteisiin: kosteikkojen hoito, maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito (perinnebiotoopit, luonnonlaitumet), kurki-, hanhi- ja joutsenpellot, alkuperäisrotujen kasvattaminen ja alkuperäiskasvien ylläpitosopimus. Kaakkois-Suomessa tehtiin yli 200 sopimusta. Suurin osa sopimuksista koski maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa.

Luomusitoumusten ja ympäristökorvausten yhteenlaskettu osuus oli 22 miljoonaa euroa.