Tampereen yliopisto

Tubettaminen ja livestriimaus ovat uusia ammatteja, jotka muokkaavat perinteisen työn ja huvin rajoja

Jaa
Tubettaminen, livestriimaus ja muu videosisällön tuotanto ja jakaminen eri kanavissa ovat malliesimerkkejä nykyajan digiammateista, joissa rikkoutuvat työn ja huvin rajat. Maria Törhönen tutkii väitöskirjassaan muun muassa tubettajia ja striimaajia sekä heidän käyttäytymistään ja käytäntöjään. Törhösen tutkimus parantaa ymmärrystä uusista digiammateista ja niiden tavasta yhdistää työ ja vapaa-aika.

Ihmisten työ- ja vapaa-aika ovat muuttuneet merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Digitalisaation, teknologian, kehittyneiden digitaalisten ratkaisujen ja alustojen yleistyminen ja arkipäiväistyminen ovat mahdollistaneet vapaa-ajan ja työn yhdistämisen – ja jopa vapaa-ajan muuttumisen työksi.

Muutos näkyy päivittäisessä mediakäyttäytymisessä, jossa kulutamme ja tuotamme sisältöjä sujuvasti älylaitteidemme avulla. Kuka tahansa voi kehittää omasta mediatuotannostaan jopa hyvin tuotteliasta bisnestä. Hyviä esimerkkejä tästä ovat viime vuosina yleistyneet striimaus ja tubettaminen, joissa tuotetaan videosisältöjä eri aihealueista ja jaetaan niitä eri kanavien, kuten YouTuben tai Twitchin, kautta.

– Tubettaminen ja striimaus eli videosisällön tuotanto ja jakaminen sosiaalisten medialustojen kautta, ovat tulleet nopeasti suosituiksi erityisesti nuorten keskuudessa. Suosiota on kasvattanut uusien sosiaalisen medioiden ja videoformaattien kehitys, kuten tarinaformaatit Instagramissa ja Facebookissa sekä lyhyet videoformaatit muun muassa TikTokissa ja Snapchatissa, Maria Törhönen kertoo.

– Videotuotannon suosion kasvaessa videopalvelut ovat alkaneet myös huomioida menestyneitä videoiden julkaisijoita. Monissa palveluissa tuottajille on tarjolla eri tason kumppanuusohjelmia, joiden avulla tuotannosta voi kehittää ammatillisempaa toimintaa esimerkiksi eri ansaintamallien avulla, hän jatkaa.

Maria Törhönen tarkastelee väitöskirjassaan yksilöiden videotuotannon ammatillistumista sekä sitä, miten työ ja huvi yhdistyvät näissä uusissa ammateissa. Hän tutki videosisällön tuottajien käyttäytymistä, motivaatioita ja käytäntöjä sekä niiden vaikutusta vapaa-ajan toiminnan ammatillistumiseen. Tutkimuksessaan hän hyödyntää mediatutkimusta, pelitutkimusta ja sosiaalipsykologiaa.

– Videosisällöntuotannon ammatillistuminen kehittyy eri käytäntöjen, käyttäytymisen ja motivaatioiden kautta, mutta videoiden tuottamalla huvilla on tärkeä merkitys toiminnan jatkumisessa ja kehittymisessä. Videotuotannossa voi nyt nähdä uudenlaisia lähestymistapoja perinteisen työn malleihin ja siihen, miten voimme kehittää työtapojamme myös huvin ja pelillisten tai leikillisten lähestymistapojen kautta, Maria Törhönen kertoo.

Maria Törhönen on tutkija ja projektipäällikkö Jämsästä ja työskentelee Tampereen yliopistolla Gamification Group -tutkimusryhmässä, jossa tarkastellaan pelillisyyttä ja pelillisiä ilmiöitä teknologiassa, yhteiskunnassa ja kulttuurissa.  

YTM Maria Törhösen tietotekniikan alaan kuuluva väistöskirja The Professionalization of Play - Examining the convergence of play and labour in online video content tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa maanantaina 9.8.2021 Pinni B -rakennuksen salissa B1100 (Kanslerinrinne 1, 33014 Tampere) kello 12.00 alkaen. Vastaväittäjänä toimii viestintätieteiden professori Tanja Sihvonen Vaasan Yliopistosta. Kustoksena toimii pelillisyyden professori Juho Hamari informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.

Väitöstilaisuuteen voi osallistua Panopto-etäyhteydellä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Maria Törhönen, puh. 040 5608010, maria.torhonen@tuni.fi

Kuvat

Väittelijä Maria Törhönen. Kuva: OK Kuvapalvelu
Väittelijä Maria Törhönen. Kuva: OK Kuvapalvelu
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Sukupuolten palkkaerot jäävät alisteisiksi kilpailukyvyn tavoittelulle5.6.2025 09:17:21 EEST | Tiedote

Miikaeli Kylä-Laason väitöstutkimuksen mukaan Suomen palkanmuodostus on nojannut vahvasti miesenemmistöisen vientisektorin tarpeisiin, mikä on puskenut sukupuolten välisiä palkkaeroja koskevat kysymykset tyypillisesti marginaaliin. Niin työmarkkinajärjestöt kuin valtio ovat korostaneet kilpailukyvyn merkitystä Suomen talouskasvun sekä julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta. Tämän vuoksi kilpailukykyä ei kohdellakaan vain talouskysymyksenä, vaan myös turvallisuuskysymyksenä. Erityisesti naisenemmistöisen julkisen sektorin liitot ovat kuitenkin aktiivisesti pyrkineet politisoimaan sukupuolten välisiä palkkaeroja, ja siten haastaneet koko työmarkkinamallin toimintaa palkkaeriarvoisuuden purkamiseksi.

Väitös: Kilpirauhashormonien ylimäärä kuormittaa sydäntä ja verisuonielimistöä4.6.2025 08:20:00 EEST | Tiedote

Kilpirauhasen liikatoimintaan liittyy suurentunut sydän- ja verisuonisairauksien riski, mikä näkyy vielä vuosia liikatoiminnan hoidon päättymisen jälkeen. Lääketieteen lisensiaatti Nelli Suonsyrjä selvitti väitöstutkimuksessaan suurentuneen sydän- ja verisuonisairastavuuden taustalla olevia tekijöitä sekä sitä, liittyykö myös suuriannoksiseen kilpirauhaslääkitykseen sydän- ja verisuoniriskejä.

Väitös: Moninpelaaminen sulkee vammaiset henkilöt ulkopuolelle3.6.2025 08:20:00 EEST | Tiedote

FM Pauliina Baltzarin väitöskirjan mukaan moninpeleistä puuttuvat usein keskeiset saavutettavuusasetukset, kuten tekstitykset, näppäinten uudelleenmäärittely ja kontrastin tai vaikeusasteen säätö, jotka tekisivät pelaamisesta yhdenvertaisempaa. Monet pelit eivät myöskään tue apuvälineitä, kuten ruudunlukijoita tai erikoisohjaimia. Ilman näitä ominaisuuksia osa vammaisista pelaajista jää kokonaan pelien ulkopuolelle. Tutkimuksen mukaan teknisten esteiden lisäksi myös merkittävät sosiaaliset esteet vaikeuttavat vammaisten osallistumista pelikulttuuriin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye