SAK valtiovarainministeriön budjettiesityksestä: Työvoiman kohtaanto-ongelmaan vastattava koulutuksella

Tänään valmistunut ja huomenna julkaistava valtiovarainministeriön (VM) budjettiesitys muodostaa pohjan hallituksen neuvotteluille ensi vuoden budjetista. Budjettiesitys perustuu odotetusti jo aiemmin tehtyihin linjauksiin ja uusien poliittisten päätösten tekeminen jää hallituksen syyskuun budjettineuvotteluihin.

Työllisyyden kasvu näyttää hidastuvan, koska työnantajilla on vaikeuksia löytää työntekijöitä avoimiin työpaikkoihin.

- Työnantajien kilpailu osaavasta työvoimasta korostaa kunnollisten työehtojen ja työolojen merkitystä. Kohtaanto-ongelma on todellinen ongelma, mutta en pidä ongelmana sitä, että nousukaudella työntekijät hakeutuvat ennemmin niihin työpaikkoihin, joissa työehdot ja työolot ovat kunnossa, huomauttaa SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta.

Paras tapa tukea työllisyyttä ja ehkäistä työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa on panostaa pitkäjänteisesti koulutukseen.

- Kohtaanto-ongelman taustalla oleva pula osaavasta työvoimasta johtuu osittain viime vaalikausilla tehdyistä koulutusleikkauksista. Silloin leikattiin, vaikka moni varoitti sen heikentävän tulevan talouskasvun eväitä.

VM:n budjettiesityksen pohjana olevaa menokehystä kasvatettiin kevään kehysriihessä. SAK pitää tätä perusteltuna, sillä liian tiukoiksi paljastuneisiin menokehyksiin väkisin palaaminen olisi todennäköisesti johtanut uusiin koulutusleikkauksiin.

- Nopealla aikataululla kohtaanto-ongelmaa voidaan korjata esimerkiksi lisäämällä voimakkaasti lyhytkestoisen ammatillisen työvoimakoulutuksen tarjontaa. Nuorten oppisopimuskoulutuksia voidaan lisätä kasvattamalla työnantajille maksettavaa koulutuskorvausta, llkka Kaukoranta sanoo.

Pidemmällä aikavälillä kohtaanto-ongelmaa voidaan helpottaa myös työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton kautta. Maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia parantaisi osaamisen tunnistaminen ja tutkintojen tunnustaminen. Ajasta ja paikasta riippumattoman kieli- ja täydennyskoulutuksen mahdollistaminen on myös tärkeää. Myös lupaprosesseja on syytä nopeuttaa, mutta saatavuusharkinta on säilytettävä hallitusohjelman mukaisesti.

Kestävyysvaje ja suhdannetilanne perustelevat maltillisia veronkorotuksia

Nopea velkaantuminen on koronakriisin takia ollut perusteltua ja vastuullista talouspolitiikkaa, mutta pidemmällä aikavälillä julkisen talouden kestävyys on turvattava. On tärkeää, että hyvinvointivaltion palvelut ja etuudet pystytään turvaamaan myös tulevaisuudessa, SAK painottaa.

- Hallituksen pitää budjettineuvotteluissa sopia aidosti julkista taloutta vahvistavasta veroratkaisusta. Jos tehdään veronkevennyksiä, tarvitaan vastaavasti muiden verojen korotuksia, jotta veroratkaisu nettona vahvistaa julkista taloutta 100–200 miljoonaa euroa kuten kevään kehysriihessä sovittiin.

Työllisyys- ja talousasioiden ohella ilmastotoimet ovat budjettineuvotteluiden asialistalla. Alkuviikosta julkaistu hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti korosti entisestään ilmastonmuutoksen torjunnan tarvetta.

- Palkansaajat tukevat kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, mutta samalla on huolehdittava oikeudenmukaisesta siirtymästä ja siitä, että toimenpiteet ovat tasapuolisia. Jos esimerkiksi maatalous jää päästövähennysten ulkopuolelle, kasvaa paine kohdistaa päästövähennyksiä entistä enemmän muun muassa liikenteeseen.