Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin yhteistyössä tekemässä raportissa arvioidaan ikääntymisen vaikutuksia sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön Keski-Suomessa seuraavan kahden vuosikymmenen aikana. Aihetta tarkastellaan väestörakenteen muutosten, sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten ja tarpeiden sekä eri sairauksien potilasmäärin ja hoitotarpeiden näkökulmasta.

– Raportissa on mielenkiintoista uudenlaista tarkastelukulmaa palvelutarpeen kehityksestä maakunnan sisällä seutukunnittain. Se antaa hyvää pohjatietoa myös tulevan hyvinvointialueen pitkän aikavälin suunnitteluun, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin talousjohtaja Aija Suntioinen kuvailee.

Tilastokeskuksen tekemien väestöennusteiden perusteella Keski-Suomen väestö ikääntyy seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. 2020-luvulla kasvaa varsinkin 75–84-vuotiaiden ja 2030-luvulla yli 85-vuotiaiden osuudet väestöstä. Maakunnan sisäiset erot kärjistyvät, kun väestö ikääntyy ja vähenee nopeimmin alueilla, joissa väestö on jo nyt vanhinta.

Raporttia varten tehtyjen laskelmien perusteella Keski-Suomen kuntapohjaisesti rahoitettujen sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset kasvaisivat keskimäärin 2,4 % vuodessa vuosina 2021–2040. Kustannuspaineiden kasvuvauhti kuitenkin hidastuu 2030-luvulla, kun palveluiden tarve lisääntyy hitaammin.

Väestö ikääntyy nopeimmin Jämsässä ja pohjoisessa Keski-Suomessa

– Sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve ja siten myös kustannukset kasvavat maakunnan väestön ikääntyessä, sillä vanhemmat ihmiset käyttävät nuoria enemmän kyseisiä palveluita. Kasvua on odotettavissa eniten Jämsässä ja pohjoisessa Keski-Suomessa eli alueilla, joissa väestö ikääntyy nopeimmin. Näiden alueiden tilannetta hankaloittaa niiden väestörakenteesta johtuvat valmiiksi korkeat asukaskohtaiset kustannukset, kertoo raportin tehnyt Kimmo Niinimäki.

Raportissa tarkasteltavien kansanterveyden kannalta merkittävien sairauksien suorien hoitotarpeiden ja potilasmäärien odotetaan pääosin saavuttavan huippunsa 2020- ja 2030-lukujen vaihteessa. Sepelvaltimotaudin hoitotarpeiden ja potilasmäärien arvioidaan kasvavan seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana eniten, noin 20 %. Väestön nykyterveyteen pohjautuvien laskelmien perusteella masennuksen hoitotarve ja potilasmäärät laskevat, kun väestön ikääntyessä nuorten osuus pienenee.

Raportissa esitetään, että tuleviin kustannuspaineisiin voidaan vastata rahoitusta lisäämällä, tuottavuutta parantamalla ja väestön terveyttä edistämällä tiedottamisella ja interventioilla.

– Kustannusten hallinnan kannalta digitalisaation monipuolinen hyödyntäminen ja uuden sukupolven tekoälytuetut toiminnanohjaus- ja potilastietojärjestelmät ovat ratkaisevassa asemassa. Yhtä lailla tärkeää on kansalaisten omatoiminen kunnosta huolehtiminen, toteaa professori Pekka Neittaanmäki.