Tampereen yliopisto

Vauvan unen rakenne ja sen paikalliset ominaisuudet eri aivoalueilla muuttuvat iän myötä

Jaa
Unen laatu vaikuttaa vauvan kasvuun ja kehitykseen. Tieto vauvan unen normaalista kehityksestä, erityisesti sen ominaisuuksista aivokuoren eri alueilla, on kuitenkin puutteellista. LL Anna-Liisa Satomaa tutki väitöstyössään vauvan unen rakennetta ja paikallisia ominaisuuksia unipolygrafian ja laskennallisten menetelmien avulla.
Anna-Liisa Satomaa
Anna-Liisa Satomaa

Vauvan uni on hyvin erilaista kuin isommilla lapsilla tai aikuisilla johtuen keskushermoston kypsymättömyydestä. Keskushermosto kuitenkin kehittyy nopeasti vauvaikäisenä, mikä näkyy lähes kaikkien unen ominaisuuksien jatkuvana muutoksena. Vauvan uni kuvastaa siis keskushermoston ajankohtaista, iänmukaista kehitysvaihetta.

Vaikka unen varhaiskehityksen merkittävimmät muutokset tapahtuvat normaalisti kehittyvillä vauvoilla erittäin yhdenmukaisesti iän myötä, unen yksityiskohtaisempi rakenne vaihtelee eri normaaliaineistossa ja yksilöllisesti vauvojen välillä paljonkin.

Unen rakenteen tutkimisen kultainen standardi on unipolygrafia. Se on unen aikainen jatkuva rekisteröinti, johon sisältyy muutamia EEG-kanavia univaiheiden tunnistamista varten sekä muita fysiologisia signaaleja kysymyksenasettelun mukaan. Väitöskirjan ensimmäisessä osatyössä terveiden, yhden kuukauden ikäisten vauvojen unen rakenne analysoitiin käyttäen unipolygrafiaa. Saatuja unisuureita ja kirjallisuudessa aiemmin esitettyjä pienten vauvojen unisuureita vertailtiin keskenään. Eri tutkimusten välillä todettiin paljon vaihtelua ja osatyössä pohdittiin eri tutkimuksissa hyödynnettyjen, hieman erilaisten menetelmien ja määritelmien vaikutusta unen vaihteluun.

Unen laadun ja määrän tiedetään vaikuttavan vauvan kasvuun ja kehitykseen. Lisäksi isommilla lapsilla unen alueellisten ominaisuuksien tiedetään assosioituvan lapsen kognitiiviseen kehitykseen, kun taas aikuisilla yksilölliset, paikalliset unen laadun erot assosioituvat eroihin älykkyydessä. Uni ei ole samanlaista koko aivokuoren alueella, vaan sen alueellisiin ominaisuuksiin vaikuttavat yksilöllisten erojen lisäksi esimerkiksi edeltävän valveen kesto, eri aivokuoren alueille kohdistuneen kuormituksen määrä ja unijakson sijoittuminen suhteessa vuorokausirytmiin. Lisäksi vauvoilla ja lapsilla unen paikalliseen laatuun vaikuttaa voimakkaasti aivokuoren kypsyminen, joka etenee iän myötä taka-alueilta kohti etuosia.

Vauvoilla unen paikallisista eroista on vain vähän tietoa. Väitöskirjan toisessa osatutkimuksessa selvitettiin yhden kuukauden ikäisten ja kolmannessa tutkimuksessa kahdeksan kuukauden ikäisten vauvojen unen paikallisia eroja laskennallisilla menetelmillä.

— Molemmissa ikäryhmissä todettiin paikallisia unen laadun eroja, joista suurin osa näytti liittyvän aivokuoren iänmukaiseen alueelliseen kypsymiseen, Satomaa kertoo.

Lisäksi väitöskirjan kolmannessa osatyössä selvitettiin kahdeksan kuukauden ikäisten vauvojen unen kvantitatiivisten piirteiden ja heidän psykomotorisen kehityksensä välisiä korrelaatioita, mitä näin nuorilla vauvoilla ei aiemmin ollut tutkittu.

— Alueellisten unisuureiden ja psykomotorisen kehityksen eri osa-alueiden välillä todettiin useita yhteyksiä, joista suurin osa liittynee aivojen alueelliseen kypsymiseen, mutta osan taustalla voi teoriassa olla myös yksilöllinen, kognitiiviseen kehitykseen liittyvä ominaisuus, Satomaa toteaa.

Anna-Liisa Satomaa työskentelee kliinisen neurofysiologian erikoislääkärinä Pirkanmaan Alueellisen kuvantamiskeskuksen ja apteekkiliikelaitoksen Kliinisen neurofysiologian yksikössä Tampereella.

Lääketieteen lisensiaatti Anna-Liisa Satomaan kliinisen neurofysiologian alaan liittyvä väitöskirja Neurophysiological features of sleep in infants: visual and computational approach tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 17.9.2021 klo 12 Arvo-rakennuksen auditoriossa F114, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii dosentti Leena Lauronen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Sari-Leena Himanen Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Anna-Liisa Satomaa
anna-liisa.satomaa@pshp.fi

Kuvat

Anna-Liisa Satomaa
Anna-Liisa Satomaa
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote

Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote

Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye