Kulutusluotto- ja pienlainayhtiöiden osuus pieni kotitalouksille myönnetyistä kulutusluotoista
Kesäkuun 2021 lopussa muiden rahoituslaitosten suomalaisille kotitalouksille myöntämien lainojen kanta oli 4,6 mrd. euroa, ja lainoista lähes kaikki olivat kulutusluottoja. Lainakannan keskikorko oli 5,1 %. Myönnettyjen lainojen koroissa on kuitenkin suuria eroja toimijoiden välillä. Pääosin ajoneuvorahoitusta myöntävät toimijat kattavat suurimman osan (79 %) muiden rahoituslaitosten myöntämistä lainoista kotitalouksille. Muita muihin rahoituslaitoksiin kuuluvia kotitalouksille lainoja myöntäviä toimijoita ovat esimerkiksi kulutusluotto- ja pienlainayhtiöt, pankkien rahoitusyhtiöt ja panttilainaamot.
Kulutusluotto- ja pienlainayhtiöiden lainasaamiset vähentyneet
Pikaluottoyrityksinäkin tunnettujen kulutusluotto- ja pienlainayhtiöiden suomalaisille kotitalouksille myöntämien lainojen kanta oli 220 milj. euroa kesäkuun 2021 lopussa. Arvion mukaan lainakanta on supistunut merkittävästi vuoden 2019 jälkeen. Kuluttajaluottojen 20 prosentin korkokatto[1] tuli voimaan syyskuussa 2019. Kulutusluotto- ja pienlainayhtiöiden myöntämistä lainoista kaikki olivat vakuudettomia. Niiden osuus kotitalouksien kulutusluottokannasta kokonaisuudessaan oli pieni (1 %) kesäkuussa 2021. Kulutusluotto- ja pienlainayhtiöiden kotitalouksille myöntämien lainojen kannan keskikorko oli kesäkuussa 46,6 %[2]. Kolmasosa lainakannasta oli valmiusluottolimiittejä.
Vuoden 2021 toisen neljänneksen aikana kotitaloudet nostivat muista rahoituslaitoksista[3] muita lainoja[4] kuin ajoneuvolainoja 80 milj. euron edestä. Uusien nostojen keskikorko oli 9,0 %. Nostoista hieman alle neljännes tehtiin kulutusluotto- ja pienlainayhtiöistä.
Ajoneuvolainoista suurin osa myönnetään luottolaitossektorin ulkopuolelta
Suomalaiset kotitaloudet nostivat muista rahoituslaitoksista uusia ajoneuvolainoja 670 milj. euron edestä vuoden 2021 toisen neljänneksen aikana. Vastaavana aikana luottolaitoksista nostettiin ajoneuvolainoja 470 milj. euron edestä, eli yhteensä ajoneuvolainoja nostettiin 1,1 mrd. euron edestä vuoden 2021 toisella neljänneksellä. Kesäkuussa 2021 muista rahoituslaitoksista nostettujen uusien ajoneuvolainojen sovittu vuosikorko (2,6 %) oli alhaisempi kuin luottolaitoksista nostettujen ajoneuvolainojen korko (3 %). Muut kulut huomioiva todellinen vuosikorko[5] oli kuitenkin alhaisempi (4,7 %) luottolaitosten myöntämissä ajoneuvolainoissa kuin muiden rahoituslaitosten myöntämissä. Kesäkuun 2021 lopussa muiden rahoituslaitosten ja pankkien kotitalouksille myöntämien ajoneuvolainojen kanta oli yhteensä 7 mrd. euroa. Muiden rahoituslaitosten osuus (54 %) ajoneuvolainakannasta oli hieman suurempi kuin luottolaitosten. Ajoneuvolainat kattavat noin 30 % kotitalouksien kaikista kulutusluotoista.
Kesäkuun 2021 lopussa kotitalouksien kulutusluottokanta oli kokonaisuudessaan 23,6 mrd. euroa. Arvion mukaan kanta ei ole kasvanut koronapandemian aikana. Muiden rahoituslaitosten myöntämien kulutusluottojen osuus kotitalouksien kulutusluottokannasta kokonaisuudessaan oli 19 %. Suurimman osan (70 %) kotitalouksien kulutusluotoista ovat myöntäneet Suomessa toimivat luottolaitokset.
Lisätietoja antavat
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi,
Antti Hirvonen, puh. 09 183 2121, sähköposti: antti.hirvonen(at)bof.fi,
Jaakko Suni, puh. 09 183 2402, sähköposti: jaakko.suni(at)bof.fi.
Seuraava Muut rahoituslaitokset -tiedote julkaistaan vuoden 2022 alussa.
[1] Tällä hetkellä tietyille kuluttajaluotoille on voimassa väliaikainen korkokatto (10 %) syyskuun 2021 loppuun asti.
[2] Ennen syyskuuta 2019 sovittuja kulutusluottoja koskee vanha korkokattosääntely, jonka mukaan alle 2 000 euron kulutusluottojen todellinen vuosikorko saa ylittää korkolain mukaisen viitekoron enimmillään 50 prosenttiyksiköllä. Korkokatto ei koskenut yli 2 000 euron luottoja.
[3] Pl. panttilainaamot.
[4] Pl. valmiusluottolimiitit.
[5] Muiden rahoituslaitosten tiedonkeruun todellinen vuosikorko on uusien nostojen ja pankkitilastojen korkoprosentti uusien sopimusten.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
I januari–mars 2025 betalades med kort i första hand till affärer som säljer livsmedel och alkoholfria drycker12.6.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
De finländska betaltjänstleverantörernas kunder betalade med betalkort för sammanlagt 17,1 miljarder euro under första kvartalet 2025, vilket var 854 miljoner euro (5,2 %) mer än vid motsvarande tidpunkt året innan. Nästan en tredjedel av summan betalades till försäljare, vars näringsgren är livsmedel och alkoholfria drycker. Kunderna köpte livsmedel och alkoholfria drycker till ett värde av 5,1 miljarder euro under första kvartalet 2025, vilket var 2 % mer än vid motsvarande tidpunkt för ett år sedan.
Kortilla maksettiin tammi-maaliskuussa 2025 ensisijaisesti elintarvikkeita ja alkoholittomia juomia myyville kaupoille12.6.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten maksupalveluntarjoajien asiakkaat maksoivat maksukortilla yhteensä 17,1 mrd. euron edestä vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä oli 854 milj. euroa (5,2 %) enemmän kuin edeltävänä vuonna vastaavana ajankohtana. Lähes kolmasosa summasta maksettiin myyjille, joiden toimiala on elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat. Asiakkaat ostivat elintarvikkeita ja alkoholittomia juomia 5,1 mrd. euron edestä vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä oli 2 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.
In January–March 2025, card payments were primarily made to vendors of food and non-alcoholic beverages12.6.2025 10:00:00 EEST | Press release
In the first quarter of 2025, the value of card payments by Finnish payment service providers’ customers totalled EUR 17.1 billion, which was EUR 854 million (5.2%) more than in the corresponding period a year earlier. Almost a third of this amount was paid to vendors in the food and non-alcoholic beverages industry. The aggregate value of customers’ purchases of food and non-alcoholic beverages was EUR 5.1 billion in the first quarter of 2025, 2% more than in the corresponding period a year earlier.
Handelspolitiken och säkerhetsmiljön anger riktningen för Finlands ekonomi under åren framöver10.6.2025 11:00:00 EEST | Pressmeddelande
Den handelspolitiska utvecklingen är riktgivande för den ekonomiska omvärlden. En upptrappning av handelskriget skulle vara ett bakslag för Finlands ekonomi. För att förstärka Europas yttre säkerhet krävs inte bara nationella insatser utan också gemensamma europeiska initiativ. EU:s nya finanspolitiska regelverk tillåter flexiblare höjning av försvarsutgifterna, men för försvarsinvesteringarna behövs varaktiga finansiella lösningar.
Kauppapolitiikka ja turvallisuusympäristö viitoittavat Suomen talouden lähivuosien suuntaa10.6.2025 11:00:00 EEST | Tiedote
Kauppapolitiikan kehitys määrittää talouden toimintaympäristöä. Kauppasodan kärjistyminen olisi takaisku Suomen taloudelle. Euroopan ulkoisen turvallisuuden vahvistaminen edellyttää kansallisten panostusten lisäksi yhteiseurooppalaisia hankkeita. EU:n uudet finanssipolitiikan säännöt antavat joustoa puolustusmenojen lisäämiseen, mutta puolustusinvestointien rahoittamiseen tarvitaan pysyviä rahoitusratkaisuja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme