Tutkimus: Poliisille yhden viraston malli ja kuntiin aluepoliisit asukasmäärän perusteella

Väitöstyö selvitti poliisin hallintorakenneuudistuksen vaikutukset kansalaisten saamien palveluiden kehitykseen. Tutkimuksessa arvioitiin toimintojen keskittämisen ja organisaation alueellisen koon kasvattamisen vaikutuksia poliisitoiminnan tehokkuuteen, resursseihin ja palvelukykyyn.
Poliisiorganisaation toimintoja on pyritty tehostamaan ja operatiivinen toiminta turvaamaan rakenneuudistuksilla. Rakenneuudistuksiin on liittynyt poliisitoiminnan ja hallinnon voimakas keskittäminen ja pienempien toimipisteiden lakkauttaminen. Olettama oli, että poliisiorganisaation uudistuksilla hallinto kevenee, operatiivisen toiminnan taso säilyy, tasapuoliset peruspalvelut asuinpaikasta riippumatta pystytään turvaamaan ja talous tasapainottamaan, mutta kuinka on käynyt?
Väitöskirja osoittaa, että turvallisuuspalveluja ei voi ongelmitta keskittää. Tutkimuksen mukaan poliisitoiminnan tärkeimmät palvelualueet, kuten hälytystoimintavalmiusajat ja rikostutkinnan teho ovat merkittävästi heikentyneet. Tämä näyttää johtuvan poliisipalvelujen keskittämisestä ja erityisesti poliisin operatiivisen henkilöstön vähentämisestä.
Tutkimuksen kokonaisarvion mukaan rakenneuudistukset ovat merkinneet kansalaisille yhteiskunnan sisäisen turvallisuuden tilan heikkenemistä, joka näyttäytyy etenkin maakuntien pääkaupunkien ulkopuolisilla alueilla turvallisuustyhjiöinä. Tutkimuksen mukaan turvallisuuspalveluja tuottavan poliisin on jatkossa kiinnitettävä enemmän huomiota asiakasnäkökulmaan.
Mansikka-ahon tutkimuksen mukaan poliisilla on mahdollisuus saavuttaa toiminnoissaan parempi vaikuttavuus ja tuloksellisuus madaltamalla merkittävästi jäykkää johtamis- ja linjaesikuntaorganisaatiorakennetta ja hajauttamalla päätösvaltaa sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti.
— Vallitsevan tilanteen korjaamiseksi valtakuntaan on perustettava poliisille yhden viraston organisaatiomalli. Sen alle on muodostettava matala, hyvinvointialueita myötäilevä divisioonarakenne, jossa henkilöstön voimavarat ja osaaminen pystytään nykyistä tehokkaammin hyödyntämään, Mansikka-aho sanoo.
—Tämän lisäksi on asetuksella määriteltävä kunnan asukasmäärän mukaan se taso, milloin kunnassa tulee olla aluepoliisi.
Esimerkiksi Ruotsissa ja Alankomaissa on tuotu esille 5 000 asukkaan raja.
Asukaslukuun suhteutettuna Suomessa on EU:n pienin poliisiorganisaatio, joka on tutkijan mukaan saatava toimimaan ketterästi, organisaatiorakenteen sitä estämättä.
— Hyvinvointialueille hajautettu poliisi voi tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin palvella kansalaisia. Yhden viraston malli mahdollistaa paremmin hallitsemaan kansallisvaltioon leviäviä globaaleja rauhattomuusilmiöitä. Tämän hallinta edellyttää muun muassa valtakunnallisen poliisireservin palauttamisen.
Hallintotieteen lisensiaatti Heikki Mansikka-ahon hallintotieteen alaan kuuluva väitöskirja Poliisi, mistä tulet, minne menet? Valtionhallinnon rakenneohjelmien tavoitteiden toteutumisen arviointi poliisin hallintorakenneuudistuksissa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 8.10.2021 klo 12.00 alkaen Pinni A Paavo Koli -salissa, Kanslerinrinne 1. Tampere. Vastaväittäjänä toimii professori Sanna Laulainen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Jari Stenvall Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heikki Mansikka-aho
heikki.mansikka-aho@kolumbus.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Viabundus-tietokanta esittelee Suomen keskiajan ja uuden ajan alun tieverkostoa24.7.2025 11:08:03 EEST | Tiedote
Suomen alueen keskiaikaiset ja varhaismodernit maantiet sekä teiden varsilla olevat etappipaikat on nyt julkaistu kaikille avoimella digitaalisella kartalla. Kolmivuotisessa Viabundus Suomi 1350–1650 -tutkimushankkeessa koottiin Suomen alueen liikennereittejä ja etappipaikkoja koskeva historiallinen paikkatieto yhtenäiseksi tietokannaksi, ja huhtikuussa 2025 tiedot julkaistiin osana eurooppalaista Viabundus-tietokantaa.
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme