Keuhkovaltimoiden puhdistusleikkaukset käynnistyneet uudelleen HUSissa

HUSin Sydän- ja keuhkokeskuksessa on pitkät perinteet keuhkovaltimoiden puhdistusleikkauksista.

”Muutama vuosi sitten olimme tilanteessa, jossa meidän oli koulutettava uusi kirurgitiimi tähän vaativaan toimintaan. Oppia hankittiin Saksan Bad Nauheimista ja Kanadan Torontosta. Nyt leikkauksia tekevät sydänkirurgit Antti Nykänen ja Jussi Ropponen. Operaatioita on tehty viimeisen vuoden aikana kymmenkunta”, kertoo sydänkirurgian ylilääkäri ja linjajohtaja Tatu Juvonen HUSin Sydän- ja keuhkokeskuksesta.

”Leikkaukset on taas tarkoitus vakiinnuttaa osaksi toimintaa ja myös lisätä taudin tuntemusta, jotta Suomessa jokaiselle potilaalle voidaan tarjota heille yksilöllisesti parhaiten sopiva hoito”, lisää Antti Nykänen.

Kirurgien lisäksi leikkaustiimiin kuuluu leikkaukseen perehtyneet sydänanestesialääkärit ja leikkaussalihoitajat. Keuhkolääkärit ja kardiologit ovat avainasemassa tautia sairastavien potilaiden tunnistamisessa, diagnoosin varmentamisessa ja sopivan hoitomuodon valinnassa. Ryhmässä on myös erikoisosaamista kuvantamisen, veren hyytymishäiriöiden ja sydänkirurgisen tehohoidon saralta.

Moni sairastaa tietämättään KTEPH:ta

Keuhkovaltimoiden puhdistusleikkausta käytetään kroonisen tromboembolisen keuhkoverenpainetaudin (KTEPH) hoidossa, joka on Suomessa todennäköisesti alidiagnosoitu sairaus. Siinä akuutti keuhkoveritulppa ei liukene, vaan muuttuu krooniseksi keuhkovaltimoita ahtauttavaksi arpikudokseksi. Tämä nostaa keuhkovastusta ja keuhkoverenpainetta. Tilanne voi johtaa vaikeaan sydämen oikean puolen vajaatoimintaan ja kuolemaan.

KTEPH:n tyypillinen oire on erityisesti rasituksessa esiintyvä hengenahdistus, kertoo osastonylilääkäri Maija Halme HUSin Sydän- ja keuhkokeskuksesta.

”Taudin edetessä potilas voi tuntea heikotusta, voimattomuutta ja rintakipua rasituksessa tai kumartuessa. Sairauden jäljille on usein hankala päästä, sillä oireet sopivat myös moneen KTEPH:ta huomattavasti yleisempään sairauteen. Lisäksi osalla potilaista ei ole havaittu akuuttia keuhkoveritulppaa ja tauti on päässyt kehittymään hiljalleen”, sanoo Halme.

Leikkauksessa potilas jäähdytetään ja verenkierto pysäytetään

Keuhkovaltimoiden puhdistusleikkauksessa keuhkoverenkiertoa ahtauttavat muutokset poistetaan keuhkovaltimoiden sisältä kirurgisesti. Leikkaus kestää pitkään, koska leikkauksessa potilaan keho jäähdytetään sydän-keuhkokoneen avulla noin 20 asteeseen. Tämän jälkeen potilaan verenkierto pysäytetään 20 minuutiksi kerrallaan, minkä aikana keuhkovaltimon muutokset poistetaan aina pienimpiin haaroihin saakka molemmista keuhkoista.

”Verenkierron pysäyttäminen tarjoaa mahdollisimmat hyvät kirurgiset olosuhteet tautimuutosten luotettavalle poistamiselle. Tämä voidaan tehdä turvallisesti, koska kylmä alentaa solujen aineenvaihduntaa ja suojaa elimiä hapenpuutteelta. Suuri leikkaus ei ole kuitenkaan riskitön. Potilaan soveltuvuus punnitaan aina yksilöllisesti”, sanoo Antti Nykänen.

Leikkauksen tarve ei katso ikää

Keuhkovaltimoiden puhdistusleikkaus on siihen soveltuvien potilaiden ensisijainen hoitomuoto. Aina sitä ei voida hyödyntää.

”Silloin hoitona voidaan käyttää keuhkovaltimoita laajentavaa lääkehoitoa ja osalle potilaista myös keuhkovaltimoiden pallolaajennuksia”, kertoo kardiologi Markku Pentikäinen HUSin Sydän- ja keuhkokeskuksesta.

Sairaus ei katso sukupuolta tai ikää: HUSissa on leikattu yhdeksän potilasta 18–70 vuoden väliltä, suurin osa alle 40-vuotiaita. Noin puolella leikatuista on ollut alttius verihyytymiin tai -tukoksiin.

Keuhkovaltimotukos voi edetä salakavalasti pikkuhiljaa aiheuttaen voinnin vähittäisen huononemisen. Leikkaushoito kannattaa tehdä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta ennuste on parempi ja toipuminen nopeampaa.

”Tilastojen valossa voidaan sanoa, että leikkauksesta toipuneiden elinikä on lähes yhtä pitkä kuin muilla saman ikäisillä”, sanoo Nykänen.