Dendriittisoluihin perustuvia syövän immuunihoitoja on mahdollista tehostaa

Dendriittisolut ovat immuunijärjestelmän tärkein antigeenejä (eli molekyylejä, jotka aiheuttavat immuunivasteen) esittelevä solutyyppi. Ne ovat ratkaisevan tärkeitä tartunnanaiheuttajiin ja kasvaimiin kohdistuvan immuunivasteen käynnistämisessä. Beta2-integriinit ovat dendriittisolujen pinnalla olevia kiinnittymisreseptoreita, jotka toimivat solujen ja niiden ympäristön välillä tapahtuvan vuorovaikutuksen välikappaleina.
– Havaitsimme, että integriinivälitteinen kiinnittyminen ympäristöön heikentää dendriittisolujen toimintaa ja soluvaellusta. Vaikutus syntyy säätelemällä solussa olevaa ohjelmaa, joka ohjaa geenien ilmentymistä. Integriinit säätelevät epigeneettisiä muutoksia, kuten kemiallisia muunnelmia histoneista eli proteiineista, joiden ympärille DNA kiertyy kromatiinia muodostettaessa. Säätely vaikuttaa siihen, kuinka tiukasti DNA on kiertynyt histonien ympärille ja kuinka ”avointa” kromatiini on, mikä puolestaan vaikuttaa yksittäisten geenien ilmentymisen mahdollisuuteen, kertoo Susanna Fagerholm Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Yksi tärkeimmistä tutkimuksessa tehdyistä havainnoista oli se, että kun integriinien toiminta estetään, dendriittisolut ottavat käyttöön geenien ilmentymisohjelman, jonka avulla ne pystyvät paremmin välittämään soluvaellusta, T-solujen aktivointia ja kasvainten hyljintää. Kasvainten hyljintää voidaan tehostaa myös vaikuttamalla näihin reitteihin keinotekoisesti dendriittisoluissa.
Tutkimus osoittaa, että beta2-integriinit toimivat dendriittisolujen soluohjelmoinnin negatiivisina säätelijöinä. Kun näiden reseptoreiden toimintaa estetään, dendriittisolujen kasvaimiin kohdistuva vaste tehostuu.
– Tämä muistuttaa T-soluihin kohdistuvaa tarkastuspisteen estäjien toimintaa, mutta tässä kohteena ovat dendriittisolut. Kun dendriittisolut ”päästetään irti” estämällä integriinien toimintaa, ne pystyvät aktivoimaan T-soluja entistä tehokkaammin. Tästä avautuu uusia mahdollisuuksia parantaa jo nyt kliinisessä käytössä olevia dendriittisoluihin perustuvia syövän immuunihoitoja, Fagerholm summaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Susanna Fagerholm, susanna.fagerholm@helsinki.fi, puh. 0504486894
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopiston viestintä, puh. 0294158461
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Itiöt salamatkustajina – tutkimus valottaa lintujen roolia sienten levittäjinä16.5.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa pohditaan lintujen ja sienten välisten vuorovaikutusten merkitystä ekosysteemeille. DNA-menetelmät paljastavat, että eri lintulajit kantavat mukanaan erilaista sienilajistoa ja levittävät niitä uusille kasvupaikoille. Yhteensä linnuista löydettiin yli 600 sienilajia.
Psykiatrian identiteettikriisit muovaavat mielenterveyden käsitystä ja hoitoa15.5.2025 09:48:06 EEST | Tiedote
Psykiatria ja mielenterveyden ongelmat koskettavat jollakin tavalla lähes kaikkia ihmisiä. Tuore tutkimus analysoi psykiatriassa toistuvia kriisejä ja niitä yhdistäviä tekijöitä. Tutkija povaa seuraavaa kriisiä diagnoosijärjestelmästä, joka ohjaa hoitoa ja tapaa ymmärtää mielenterveyden ongelmia.
Mediatilaisuus 4.6. Tutkimus tuo toivoa – tiedettä potilaan parhaaksi14.5.2025 15:05:40 EEST | Kutsu
Tervetuloa viettämään Toivon päivää 4.6. Meilahden kampukselle ja kuulemaan, kuinka suomalaista huippututkimusta viedään käytäntöön potilaiden parhaaksi. Neljä tutkijaa kertoo masennuksen, rintasyövän, sydänsairauksien ja lihavuuden uusista hoidoista. Ilmoittautuminen 28.5. mennessä.
Tutkimus paljastaa - ihminen elpyy tehokkaammin ikärakenteeltaan vanhemmissa metsissä14.5.2025 13:14:47 EEST | Tiedote
Ikärakenteeltaan vanhemmat metsät ovat tärkeitä ihmisen hyvinvoinnille ja etenkin mielenterveydelle, osoittaa Helsingin yliopistossa ja Luonnonvarakeskuksessa tehty tutkimus. Kaikilla tutkimuksen metsillä oli kuitenkin elvyttävä vaikutus osallistujiin, mikä korostaa lähiluonnon merkitystä ihmisen hyvinvoinnille.
50 vuotta ja 62 000 lintulaskentakilometriä kertovat muutokset linnustossa14.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Suomen linnut siirtyvät noin puolitoista kilometriä kohti pohjoista vuosittain – tämä on selvinnyt vuosittaisista lintujen linjalaskennoista, jotka ovat suomalaisen linnustonseurannan selkäranka. Seurantojen aineistoja hyödynnetään monipuolisesti tutkimuksessa, luonnonsuojelussa ja ympäristön tilan seurannassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme