Polttaako vai kylmeneekö toimiston lämpökartalla? Tekoäly auttaa organisaation työntekijöitä kommunikoimaan paremmin
Uusi menetelmä koostuu kahdesta osasta, joista ensimmäisessä tunnistetaan ja analysoidaan vuorovaikutustilanteita henkilöiden yksityisyyttä suojaten. Toisessa vaiheessa vuorovaikutustilanteet visualisoidaan organisaation fyysisissä toimitiloissa. Organisaation vuorovaikutuskulttuuria ja tilojen toimivuutta analysoidaan vuorovaikutustilanteiden ja niihin osallistuvien organisaation jäsenten määrän sekä vuorovaikutustilanteiden sijoittumisella toimitiloihin.
Puheentunnistuksessa hyödynnetään MIT:ssä (Massachusetts Institute of Technology) kehitettyä avoimen lähdekoodin teknologiaa, jonka tunnistustarkkuutta jatkokehitettiin tekoälyratkaisun avulla hankkeen aikana.
Visualisoinnin avulla voidaan tarkastella missä, kuinka paljon ja kuinka monimuotoisia vuorovaikutustilanteita organisaation tiloissa tapahtuu, sekä interaktiivisesti aikajanalla siirtyen niiden sijoittumista tarkastellulle ajanjaksolle. Visualisointiin käytettävää dataa tunnistetusta puheesta voidaan hyödyntää koostettuna myös organisaation vuorovaikutuskulttuurin arvioimisessa. Esimerkiksi siinä, kuinka tasapuolisesti puheenvuorot kokoustilanteessa jakaantuvat tai puhutaanko vuorovaikutustilanteissa toisten päälle.
– Haluamme ymmärtää työn ytimessä olevaa vuorovaikutusta yhä paremmin. Tutkimusyhteistyö vauhdittaa omalta osaltaan mahdollisuuksiamme auttaa asiakkaitamme toimimaan yhä vaikuttavammin. Loppuvuodesta 2021 julkaisemme tutkimusyhteistyöhön pohjautuvan, vuorovaikutuksen mittaamiseen kehitetyn Sanoin-mobiilisovelluksen, riemuitsee toimitusjohtaja Sini Norta Workspace Oy:stä.
Yksityisyyden suojaaminen on ollut menetelmää kehitettäessä ensisijaisen tärkeää
Puheentunnistuksessa käytetty teknologia on rajoitettu siten, että puheen tallentaminen ei ole teknisesti mahdollista. Lisäksi on huomioitu erityisesti se, että puhujia tai heidän tarkkaa sijaintiaan ei ole mahdollista analyysista tai visualisoinnista tunnistaa.
Puheentunnistusta, sen analyysimenetelmiä ja visualisointia kehitettäessä hyödynnettiin Jyväskylän yliopistossa kehitettyä luotettavien tekoälyjärjestelmien kehittämiseen rakennettua ECCOLA-menetelmää.
– Tutkimushankkeen tulokset osoittavat, että tekoälylle löytyy uusia ja mielekkäitä käyttötarkoituksia, joista hyötyvät sekä yritykset että työntekijät, iloitsee tutkimushankkeen vastuullinen johtaja informaatioteknologian tiedekunnan professori Pekka Abrahamsson.
Tutkimushanke on toteutettu osana yhdysvaltalaista Centre for Visual and Decision Informatics (CVDI) tutkimuskeskusta. Suomessa tutkimusta rahoittaa Business Finland. Tutkimushankkeeseen osallistuivat Jyväskylän yliopistosta lisäksi projektitutkijat Teemu Autto, Mikael Ovaska, Joonas Uusnäkki, Antti Kariluoto, Joni Kultanen ja Joonas Himmanen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pekka Abrahamsson
Informaatioteknologian tiedekunta
p. 040 541 5929
pekka.abrahamsson@jyu.fi
Sini Norta
Workspace Oy
p. 050 308 2603
sini.norta@workspace.fi
Kati Valpeviestinnän asiantuntija
Puh:0400 247 458viestinta@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Pyöräillen vai vanhempien kyydillä kouluun? Vanhempien liikunnallisuus ja lyhyet matkat edistävät aktiivista kulkemista8.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Koulumatkojen kulkeminen aktiivisesti, esimerkiksi pyöräillen tai kävellen, on vähentynyt merkittävästi, osoittaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan pitkittäistutkimus. Tutkimuksessa verrattiin 1980-luvulla koulua käyneiden koulumatkaliikkumista heidän lastensa koulumatkaliikkumiseen 2010-luvun lopulla. Vanhempien rooli on tärkeä, sillä heidän liikunnallisuutensa vaikuttaa myönteisesti lasten aktiiviseen koulumatkaliikkumiseen.
Uudet professorit esittäytyivät juhlaluennoilla 7.5.20257.5.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston uudet professorit esittäytyivät keskiviikkona 7.5.2025. Juhlaluentonsa pitivät taloustieteen professori Mika Haapanen, kognitiivisen neurotieteen professori Piia Astikainen, kansainvälisen kehitystutkimuksen professori Tiina Kontinen sekä aivojen kehityksen professori Jan Kujala.
Tuoretta professoria Miriam Nokiaa kiehtoo muistin hermostollinen perusta7.5.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala on nimittänyt Miriam Nokian psykologian professorin tehtävään. Professuurin erityisalana on käyttäytymisen muutoksen taustalla olevat, erityisesti keskus- ja autonomisen hermoston perusmekanismit.
Sivistys puhututtaa Jyväskylän Kesässä – puheohjelma on julkaistu7.5.2025 08:37:38 EEST | Tiedote
Vuonna 2025, Jyväskylän Kesän 70-vuotisjuhlavuonna, teemana on sivistys. Tämän vuoden puheohjelmassa käsitellään asiantuntijoiden siivittämänä polarisoituvaa ja polarisoitunutta sivistystä, sivistyneen keskustelun tuomaa vapautta ja vastuuta, ylikuluttamisen syitä ja seurauksia, sekä Suomen sivistyspääoman tilannetta.
Tutkijat ovat askeleen lähempänä antineutriinon massan ymmärtämistä6.5.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Neutriinot ja antineutriinot ovat alkeishiukkasia, joilla on pieni mutta toistaiseksi vielä tuntematon massa. Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa tehdyt erittäin tarkat atomimassamittaukset paljastivat, että hopea-110-isotoopin isomeeristä tilaa voitaisiin tulevaisuudessa käyttää elektronin antineutriinon massan määrittämiseen. Tulos on merkittävä askel matkalla tulevaisuuden antineutriinomittauksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme