Muumiolähiöstä kaupalliseksi ytimeksi – Pasilan sielua etsimässä

Tapanani on aloittaa restonomi- ja tradenomi ylempi amk-opintojen tulevaisuuksien tutkimus -opintojakso kertomalla heille Pasilan toimintaympäristöstä. Maalaan heille markkinakuvaa Itä-Pasilasta (IPA), Etelä-Pasilasta (EPA), Pohjois-Pasilasta (PoPa), Länsi-Pasilasta (LäPa) ja Keski-Pasilasta (KePa).

Pääkampuksemme 8. kerroksen näköalakäytävältä pystyy hyvin havainnollistamaan tarinaa alueen historiasta, nykypäivästä ja lähitulevaisuudesta. Olennaista visuaalisessa kerronnassa on kuvata ja tulkita liiketoimintaympäristön muutosta kokemuksellisesti ilman ainoatakaan PP-kalvoa.

Teoreettisina aineksina toimivat megatrendit, ennusteet ja skenaariot. Sovelluksena ovat kohteen palveluinfra ja hybridikuluttajat. Teorian ja empirian kytkee yhteen pehmeä ja liiketoimintastrateginen PESTEL-analyysi. Kyseessä on kokonaisvaltainen kuvaus siitä, mitkä tekijät toimivat kasvun ja kehityksen vetureina ja millaisia ilmiöitä kuplii pinnan alla.

Tarinankerronta alkaa Itä-Pasilasta, tuosta strukturalistien kompaktista teollisuusutopiasta, josta rakennus- ja betonielementtiteollisuus ottivat 1970-luvulla vallan. Kuljetan kuulijoita Itä-Pasilan ”mäelle”. Nousemme virasto-, palvelu- ja asuinkiinteistöihin ja kävelytän heidän mieltään rakennusten välissä olevilla pitkillä pienkaduilla. Välillä on pakko pysähtyä tuumimaan, miksi alueelle ei päässyt syntymään varsinaista katuelämää, vaan alue on varsin autio iltaisin messuaukiota ja velodromia lukuunottamatta.

Tarina jatkuu, miten tunteettoman elottomasta muumioalueesta ja tehokkaasta virastokaupunginosasta otettiin hieman opiksi Länsi-Pasilan uudisrakentamisessa. Sinne syntyi punaisia ja keltaisia tiilirakennuksia, kaarevia katuja ja puistoja. Länsi-Pasila onkin monimuotoisempi matalampien rakennusten ansiosta. Kivijalkamyymälät, raitiovaunut ja Scandic-hotelli elävöittävät myös aluetta.

Pohjois-Pasila on selvä markkinakuvauksen kasvualue. Kiteytän alueen VR:n minikaupungiksi, jonne oli suunnitteilla jättikalusteliikkeitä ja suurkohteita. Alueesta on muodostunut elintärkeä, logistinen sydän, joka palvelee koko Suomea. Nyt se on nopeasti kehittynyt uudisrakennusalue, jonka kerrostaloasunnot houkuttavat maakunnista muuttavia nuoria aikuisia ja pariskuntia. Lisäksi kaupungin parhaat lenkki- ja pyöräilypolut ovat aivan liepeillä.

Etelä-Pasilan rajoja on vaikeaa piirtää, mutta loihdin opiskelijoitteni eteen tulevan Trigoni-pilvenpiirtäjäkeskittymän. Syntyy merkittävä alue, joka yhdistää Pasilan Töölöön, Alppilaan, Laaksoon ja Meilahteen. Ennakoimme myös HIFK Gardenin tuloa, miten Pasila kytkeytyy Töölöön kiinni.

PasilaHub-projektimme keskittyy pitkälti Keski-Pasilaan ja Triplaan. Suomen merkittävin elämys- ja mediakeskittymä on juuri Pasilassa. Kauppakeskus, Messukeskus, Hartwall Arena, Yle, Pasilan kentät ja kirjasto muodostavat tiheän palvelukokonaisuuden ja -verkoston, jollaista ei ole edes uuden Tampereen Kansiareenan yhteydessä.

Kokonaistarinan kertominen vie usein tunninkin, koska keskustelumme etenee Pasilan kilpailullisesta asemasta sekä liittymäpinnoista ja eroista keskustaan, Kalasatamaan, Jätkäsaareen ja Otaniemeen. Se on myös lähtölaukaus opiskelijoiden pienryhmätöihin, joissa he tekevät alueanalyyseja nuorten kuluttajien kannalta.

Pasilan sielu on sen moderniudessa ja dynaamisuudessa. Alue on Helsingin tulevaisuuskuvassa yksi tärkeimmistä, kehittyvistä kaupunkialueista sekä palveluliiketoiminnan kasvualueista. Se on Suomen nuorekkaimpia ja trendikkäimpiä nuorten kuluttajien tihentymiä. Se on urbaani mosaiikki, jonka ytimenä on pääkampuksemme.

Kuva: Shutterstock, Karavanov_Lev