Olkahermopunosvaurion aiheuttaman olkanivelen kehityshäiriön toteaminen aikaistui
1.11.2021 10:41:01 EET | HUS | Tiedote
Olkahermopunosvauriossa yläraajaa hermottavat hermot ovat vaurioituneet syntymän yhteydessä. Vastasyntyneen olka- ja kyynärnivelen liikeradat ovat heikentyneet ja hankalimmissa vaurioissa koko raaja on täysin veltto. Vauriolle altistavat muun muassa äidin raskausdiabetes sekä tilanteet, joissa lapsi on jäänyt synnytyksessä hartioistaan kiinni. Yleisin vaurio rajoittuu olkahermopunoksen yläjuuriin, jolloin diagnoosina on Erbin pareesi.
Lievänä olkahermopunosvaurio korjaantuu yleensä itsestään muutamassa kuukaudessa. Noin puolella pysyvän vaurion saaneista lapsista ilmenee ensimmäisen elinvuoden aikana olkanivelen kehityshäiriö.
”Nivel tarvitsee liikettä kehittyäkseen normaalisti. Jos hermot vaurioituvat, lihakset eivät enää toimi, eikä raaja liiku normaalisti. Tämä vaikuttaa etenkin olkanivelen kehitykseen”, kertoo käsikirurgian erikoislääkäri Petra Grahn Uudesta lastensairaalasta.
HUSissa lasten olkahermopunosvaurioiden hoidosta vastaava Petra Grahn on väitöskirjassaan selvittänyt, miten vaikeiden komplikaatioiden riskissä olevat ja hoitoa tarvitsevat lapset voisi tunnistaa mahdollisimman varhain.
Lisähoitoa tarvitsevat löydetään dynaamisella ultraäänikuvauksella
Uudessa lastensairaassa on kehitetty olkahermopunosvaurion hoitoa. Vuodesta 2010 alkaen liikeharjoitteet on aloitettu heti syntymän jälkeen. Olkapään tilaa seurataan dynaamisella ultraäänitutkimuksella, jossa raajaa liikutetaan kuvantamisen aikana. Jos olkanivel on liukumassa paikaltaan, sitä hoidetaan botuliinipistoksella ja asentohoidolla. Mikäli liikerata ei palaudu puoleentoista ikävuoteen mennessä, tila korjataan kirurgisesti HUSissa kehitetyllä uudenlaisella hermosiirteeseen perustuvalla leikkaustekniikalla.
Väitöstutkimuksessa oli mukana 237 vuosina 1995–2019 täysiaikaisena syntynyttä lasta, joiden vamma ei ollut ennen ensimmäistä ikävuotta parantunut. Tutkimuksessa ilmeni, että liikeharjoitteita tehneet, mutta edelleen lisähoitoa tarvitsevat potilaat löydettiin ultraääniseulonnan ansiosta keskimäärin 4,9 kuukauden ikäisinä. Ilman kuvausta jääneiden eli ennen vuotta 2010 syntyneiden lasten vaurio löytyi keskimäärin viisivuotiaana.
Ultraääniseurannassa selvisi myös, että puolet tutkittavista tarvitsi botuliini-toimenpiteen ja lastoituksen. Aikaisemmin vajaalle kolmannekselle näistä lapsista laitettiin olkanivel paikalleen kirurgisesti, kun nykyprotokollan aikana toimenpidettä tarvitsi vajaa kymmenes.
Maahanmuuttajataustaisilla eniten olkahermopunoksen syntymävaurioita
Tutkimuksessa selvisi myös, että HUSin alueella alateitse syntyneistä yhdellä lapsella 3000 lasta kohden oli riski saada pysyvä olkahermopunoksen syntymävaurio. Maahanmuuttajien osuus vaurion saaneista on lisääntynyt: viimeisen viiden vuoden aikana 50 prosenttia vaurion saaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Tämä ei Grahnin mukaan selity kieliongelmalla tai sosio-ekonomisilla tekijöillä Suomessa, jossa kaikilla on samanlainen terveydenhuolto, joten asiaa selvitetään hänen toisessa tutkimuksessaan.
Parhaillaan on meneillään myös pitkäaikaisseuranta siitä, miten olkahermopunoksen syntymävaurion saaneet potilaat vuosilta 1995–2010 voivat verrattuna potilaisiin, joita on hoidettu uuden hoitoprotokollan mukaisesti.
Linkki tutkimusartikkeliin ja väitöskirjaan: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/332922
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Käsikirurgian erikoislääkäri Petra Grahn, HUS Uusi lastensairaala
petra.grahn@hus.fi, 050 428 4800
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Genetiska undersökningar kan avslöja orsaken till plötslig oförklarlig död hos unga14.9.2026 09:18:15 EEST | Pressmeddelande
Den bakomliggande orsaken till plötslig oförklarlig död hos unga kan vara en sällsynt ärftlig sjukdom som nödvändigtvis inte kommer fram i vanliga undersökningar. Genetiska undersökningar är en viktig del särskilt i utredningen av plötsliga oväntade dödsfall hos unga. Genetiska undersökningar kan också bidra till att identifiera släktingar som omfattas av risken och förebygga eventuella allvarliga hjärthändelser.
Geenitutkimus voi paljastaa syyn nuoren selittämättömälle äkkikuolemalle14.9.2026 09:18:15 EEST | Tiedote
Nuoren selittämättömän äkkikuoleman taustalla voi olla harvinainen perinnöllinen sairaus, joka ei välttämättä tule esiin tavanomaisissa tutkimuksissa. Geenitutkimus on tärkeä osa erityisesti nuorten odottamattomien äkkikuolemien syyn selvittämisessä. Geenitutkimus voi myös auttaa tunnistamaan riskissä olevia sukulaisia ja ehkäistä mahdollisia vakavia sydäntapahtumia.
Genetic testing may reveal the cause of sudden death in a young person14.9.2026 09:18:15 EEST | Press release
The reason for an unexplained sudden death of a young person may be a rare hereditary disease that can remain undetected in standard examinations. Genetic testing is an important part of investigating the cause of an unexpected sudden death, especially in adolescents. Genetic testing may also help to identify relatives who are at risk of sudden death, and to prevent possible severe cardiac events.
Svår RS-virusinfektion kan öka risken att barnet drabbas av astma i den tidiga barndomen8.9.2026 07:55:55 EEST | Pressmeddelande
En svår RS-virusinfektion i spädbarnsåldern ser ut att öka risken för pipande andning och astma i den tidiga barndomen. I en nyligen publicerad studie identifierades också ett nytt genområde som är förknippat med benägenheten att drabbas av RS-virusinfektion.
Vaikea RSV-infektio voi lisätä lapsen riskiä sairastua astmaan varhaislapsuudessa8.9.2026 07:55:55 EEST | Tiedote
Vauvana sairastettu vakava RSV-infektio näyttää lisäävän hengityksen vinkunan ja astman riskiä varhaislapsuudessa. Vastajulkaistussa tutkimuksessa tunnistettiin myös uusi geenialue, joka liittyy alttiuteen sairastua RSV-infektioon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme