Miten suun terveydenhuolto on selvinnyt Covid-19-pandemiasta?
Suun terveydenhuollon alasajo keväällä 2020 ja muut epidemian vaikutukset saivat aikaan noin 1,1 miljoonan käynnin hoitovelan. Pohjalla oli jo valmiiksi melko paljon vanhaakin hoitovelkaa. Syksystä 2020 alkaen vastaanotot ovat toimineet jo lähes täydellä kapasiteetilla, mutta hoitokäyntien määrissä ei ole päästy vieläkään pandemiaa edeltävälle tasolle. Syynä ovat muun muassa ylimääräisten varotoimien vuoksi pidennetyt käyntiajat, henkilökunnan karanteenit ja sairaslomat sekä henkilökuntapula. Velkaa on pyritty kuromaan kiinni mm. lisätöillä, ostopalvelutoiminnalla, vuokratyövoimalla ja etäpalveluja kehittämällä. Hoitovelka keskittyy erityisesti pahimpien epidemia-alueiden suuriin kuntakeskuksiin.
– Pula henkilökunnasta, erityisesti hammashoitajista, vaikeuttaa hoitojonojen purkua. Kertyneen hoitovelan purkaminen tuleekin vaatimaan lisäresursointia, palveluiden uudelleen organisointia ja lisää hoitohenkilöstöä. Pahimmassa tapauksessa hoitovelan purkaminen tulee kestämään vielä vuosia, sanoo THL:n ylihammaslääkäri Ulla Harjumaa.
Epidemia on myös viivästyttänyt joidenkin suusairauksien hoitoa, ja odotusaikana pahentuneet oireet vaativat nyt vaativampaa hoitoa. Viivästymistä on havaittu esimerkiksi suusyöpien diagnosoinnissa. Lisäksi osa potilaista ei todennäköisesti ole edelleenkään hakeutunut hoitoon tarpeesta huolimatta.
Potilastyössä tapahtuneilta tartunnoilta vältytty lähes kokonaan
Suun terveydenhuollossa on vältytty potilastyössä tapahtuneilta tartunnoilta muutamaa tartuntaepäilyä lukuun ottamatta, vaikka työskentely lähellä potilaiden suojaamattomia hengitysteitä ja koronavirusten säilyminen tartuttavina aerosoleissa pitkään nähtiin isoina tartuntariskeinä. Altistumisia on kuitenkin tapahtunut useita kymmeniä ja koronaepidemiaan tavalla tai toisella liittyviä poissaoloja on kertynyt useiden satojen henkilötyöviikkojen verran.
– Epidemian alkuvaiheen pelot henkilökunnan tartunnoista eivät onneksi ole toteutuneet Suomessa eikä muuallakaan maailmassa. Hammashoitohenkilöstön tartuntamäärät eivät näytä eroavan muusta terveydenhuollon henkilöstöstä tai muusta väestöstä, kuvailee Ulla Harjunmaa.
Tähän on vaikuttanut suun terveydenhuollon vastaanottojen valmiiksi korkea hygieniataso ja vakiintunut suojainten huolellinen käyttö. Lisäksi heti epidemian alkuvaiheessa laadittiin kansallinen ohjeistus useista lisävarotoimenpiteistä. Vastaanotoilla on käytetty mm. suojavisiirejä, minimoitu aerosoleja tuottavat toimenpiteet ja potilaille on annettu desinfioivat purskuttelut ennen hoitoa.
– Vaikuttaa myös siltä, etteivät hammashoidon aerosolit aiheuta yhtä suurta tartuntariskiä kuin esim. yskiessä tai laulaessa muodostuvat aerosolit, koska ne muodostuvat pääosin hoitolaitteiden jäähdytysvedestä, kertoo Ulla Harjunmaa.
COVID-tartunnan saaneille tai tartunnalle altistuneille on annettu vain kiireellinen hoito niin, etteivät he kohtaa muita potilaita. Erityisen tärkeässä roolissa on ollut myös potilaiden tarkka esihaastattelu ennen vastaanotolle tuloa.
Lisätietoja: THL:n ylihammaslääkäri, TtT, EHL Ulla Harjunmaa, ulla.harjunmaa@thl.fi, p. 050 403 9849
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Annika Nissinenviestinnän asiantuntija
Puh:040 779 6435annika.nissinen@apollonia.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Bulevardi 30 B 5
00120 HELSINKI
p. 09 6803 120, toimisto@apollonia.fihttps://www.apollonia.fi
Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia on 1892 perustettu tieteellinen yhdistys. Apollonia järjestää riippumattomaan tietoon perustuvaa täydennyskoulutusta, tukee hammaslääketieteellistä tutkimusta ja välittää tutkimustietoa suunterveydestä. www.apollonia.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia
Apollonia-palkinto myönnettiin väestöterveystutkija Liisa Suomiselle10.4.2024 15:00:00 EEST | Tiedote
Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian merkittävin palkinto, Apollonia-palkinto on myönnetty tänä vuonna Itä-Suomen yliopiston suun terveydenhuollon professori Liisa Suomiselle. Palkinto on tunnustus pitkästä ja arvostetusta tutkijanurasta erityisesti hammaslääketieteellisten väestötutkimusten parissa. Apollonia-palkinto luovutettiin Äyräpää symposiumissa 10.4.2024.
Uusi Hyvä käytäntö -suositus: Suun tutkimus- ja hoitoväli on yksilöllinen27.3.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Yksilöllisesti määritelty suun tutkimus- ja hoitoväli ylläpitää suunterveyttä ja on sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta riittävä ja kustannusvaikuttava. Juuri julkaistu Hyvä käytäntö -konsensussuositus suun tutkimus- ja hoitovälin määrittämisestä muistuttaa myös, että hoitovälit toteutuvat parhaiten silloin, kun ne sovitaan potilaan kanssa yhdessä ja potilas osallistuu päätöksentekoon.
Hammaslääketieteen tutkimukseen jaettiin 248 000 euroa apurahoja22.3.2024 16:30:00 EET | Tiedote
Hammaslääketieteelliseen tutkimukseen jaettiin 248 000 euroa tutkimusapurahoja, yhteensä 37:lle alan tukijalle tai opiskelijalle. Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian, Suomen Hammaslääketieteen Säätiön, Hammaslääkärijärjestöjen yhteisrahaston ja yhteistyökumppaneiden apurahoilla tuetaan tutkimusta ja uusien hoitojen kehittämistä laajasti eri hammaslääketieteen aloilla.
Apollonia Symposium 22.–23.3.2024: Mitä puuttuvien hampaiden tilalle lapsilla?15.3.2024 10:04:02 EET | Kutsu
Tapaturmat ja synnynnäiset puutokset ovat yleisimmät syyt lasten ja nuorten hammaspuutoksiin. Aukkoja voidaan sulkea oikomishoidon keinon tai siirtämällä jopa omia hampaita tilalle. Aiheeseen pureudutaan Apollonia Symposiumissa 22.–23.3.2024 ulkomaisten ja suomalaisten asiantuntijoiden luennoilla.
Päivitetty Käypä hoito -suositus: Kaikki vieroitushoidot ovat edullisempia kuin tupakoinnin jatkaminen6.3.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Nuorten nikotiiniriippuvuus alkaa ja kehittyy usein nikotiinipussien ja sähkösavukkeiden käytöllä. Ehkäisy tulee kohdistaa lapsiin ja nuoriin, todetaan päivitetyssä Käypä hoito -suosituksessa. Uusista nikotiinituotteista tiedetään vielä melko vähän, mutta nikotiinin haitat ovat hyvin tiedossa. Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus on pitkäaikaissairaus, joka vaatii toistuvaa tukea ja seurantaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme