Väitös: Tietojärjestelmämuistutus ja tulospalkkakannuste parantavat lääkäreiden diagnoosien kirjaustasoa perusterveydenhuollossa

Perusterveydenhuollossa palveluja arvioidaan pääosin suoritemäärien ja saatavuuden perusteella, koska palvelujen laadusta, vaikuttavuudesta ja hoitojen jatkuvuudesta ei ole saatavilla diagnoosikohtaisia luotettavia tietoja. Lääkäreillä on yksinoikeus diagnoosien kirjaamiseen ja hoitoon. Ilman diagnoosia lääkärin ei pitäisi määrätä hoitoa.
Espoon ja Vantaan perusterveydenhuollon palveluissa on diagnoosien kirjaustasoon pyritty vaikuttamaan kahdella eri tavalla. Vuosina 2005–2010 Espoon terveysasemien hoitotiimeissä kirjattu diagnoositaso on ollut yhtenä tuloskortin mittarina. Vantaalla potilastietojärjestelmään lisättiin sähköinen muistutus vuonna 2008. Lehtovuori vertailee tutkimuksessaan näiden toimenpiteiden vaikutuksia.
Espoon ja Vantaan interventiot näyttivät nostaneen merkittävästi diagnoosien kirjaamistasoa: Espoossa nopeammin - Vantaalla kestävämmin ja halvemmalla.
— Tutkimukseni perusteella voi todeta, että ryhmätulospalkkaus ja tietojärjestelmämuistutus ovat käyttökelpoisia toimintatapoja parantamaan diagnoosien kirjaustasoa. Todennäköisesti palvelutoiminnan muitakin osa-alueita voi tehostaa tulospalkkauksen sekä sähköisten muistutusten ja päätöksentukijärjestelmien avulla, Lehtovuori sanoo.
Yhtenä syynä diagnoosien kirjauksen niukkuuteen voi pitää sitä, ettei lääkäreiden peruskoulutuksessa ole riittävästi panostettu oman perusterveydenhuollon diagnoosijärjestelmän (ICPC) koulutukseen. Erikoissairaanhoidon tautiluokitus (ICD-10) ei ole pystynyt riittävän kattavasti kuvaamaan perusterveydenhuollon vastaanottotilanteiden käyntisyitä.
— Toisena merkittävänä syynä diagnoosien kirjauksen riittämättömyyteen voi pitää sähköisten asiakas- ja potilastietojärjestelmien heikkoa käytettävyyttä, joka on turhauttanut lääkäreitä ja muuta henkilöstöä. Lähtökohtaisesti järjestelmien tulee tukea kiireistä perusterveydenhuollon vastaanottotyötä eikä hidastaa sitä, Lehtovuori toteaa.
Etenkin uusien terveydenhuollon tietojärjestelmien sisäänajovaihe tuotantoon on hidastanut palvelujen sujuvuutta, mikä todennäköisesti aiheuttaa väestölle mitattavaa hoitovelkaa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittäminen edellyttää Lehtovuoren mukaan tulospalkkiojärjestelmän sekä sähköisen muistutus- ja päätöksentukijärjestelmän räätälöintiä. Kehittämistyössä alueelliset ominaispiirteet tulee huomioida palvelumuotoilussa.
— Henkilöstön sitouttamiseksi diagnoosien kirjaukseen tarvitaan hallinnollisten päätösten lisäksi käyttäjäystävällisiä tietojärjestelmiä, jotka ovat käyttäjille nopeasti omaksuttavissa, Lehtovuori toteaa.
Tuomo Lehtovuori on terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingistä. Hän on toiminut ylilääkäritason tehtävissä Keravan sosiaali- ja terveydenhuollossa vuosina 1977–2002 sekä Espoon terveyspalveluissa vuosina 2002–2018 Leppävaaran alueen ylilääkärinä.
Lääketieteen lisensiaatti Tuomo Lehtovuoren lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Ryhmätulospalkkauksen ja tietojärjestelmämuistutusten vaikutus diagnoosien merkintään Espoon ja Vantaan perusterveydenhuollossa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 10.12.2021 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F115, Arvo Ylpön katu 34, Tampere. Vastaväittäjänä toimii dosentti Simo Kokko Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Markku Sumanen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuomo Lehtovuori
tuomo.lehtovuori@kolumbus.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sukupuolten palkkaerot jäävät alisteisiksi kilpailukyvyn tavoittelulle5.6.2025 09:17:21 EEST | Tiedote
Miikaeli Kylä-Laason väitöstutkimuksen mukaan Suomen palkanmuodostus on nojannut vahvasti miesenemmistöisen vientisektorin tarpeisiin, mikä on puskenut sukupuolten välisiä palkkaeroja koskevat kysymykset tyypillisesti marginaaliin. Niin työmarkkinajärjestöt kuin valtio ovat korostaneet kilpailukyvyn merkitystä Suomen talouskasvun sekä julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta. Tämän vuoksi kilpailukykyä ei kohdellakaan vain talouskysymyksenä, vaan myös turvallisuuskysymyksenä. Erityisesti naisenemmistöisen julkisen sektorin liitot ovat kuitenkin aktiivisesti pyrkineet politisoimaan sukupuolten välisiä palkkaeroja, ja siten haastaneet koko työmarkkinamallin toimintaa palkkaeriarvoisuuden purkamiseksi.
Väitös: Kilpirauhashormonien ylimäärä kuormittaa sydäntä ja verisuonielimistöä4.6.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Kilpirauhasen liikatoimintaan liittyy suurentunut sydän- ja verisuonisairauksien riski, mikä näkyy vielä vuosia liikatoiminnan hoidon päättymisen jälkeen. Lääketieteen lisensiaatti Nelli Suonsyrjä selvitti väitöstutkimuksessaan suurentuneen sydän- ja verisuonisairastavuuden taustalla olevia tekijöitä sekä sitä, liittyykö myös suuriannoksiseen kilpirauhaslääkitykseen sydän- ja verisuoniriskejä.
Mediakutsu: Monitieteinen Tampereen yliopisto juhlii toista tohtoripromootiotaan 7. kesäkuuta3.6.2025 10:10:00 EEST | Kutsu
Promootiossa vihitään 209 tohtoria ja 13 tiedekuntien kutsumaa kunniatohtoria. Kunniatohtoreiksi vihitään muun muassa terveydenhuoltoneuvos Eila Häihälä, kansliapäällikkö Anita Lehikoinen ja näyttelijä Esko Roine. Promootiokulkue vaikuttaa Tampereen keskustan liikenteeseen lauantaina 7.6. iltapäivällä.
Väitös: Moninpelaaminen sulkee vammaiset henkilöt ulkopuolelle3.6.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
FM Pauliina Baltzarin väitöskirjan mukaan moninpeleistä puuttuvat usein keskeiset saavutettavuusasetukset, kuten tekstitykset, näppäinten uudelleenmäärittely ja kontrastin tai vaikeusasteen säätö, jotka tekisivät pelaamisesta yhdenvertaisempaa. Monet pelit eivät myöskään tue apuvälineitä, kuten ruudunlukijoita tai erikoisohjaimia. Ilman näitä ominaisuuksia osa vammaisista pelaajista jää kokonaan pelien ulkopuolelle. Tutkimuksen mukaan teknisten esteiden lisäksi myös merkittävät sosiaaliset esteet vaikeuttavat vammaisten osallistumista pelikulttuuriin.
Väitös: Patja-anturi auttaa unihäiriöiden tunnistamisessa2.6.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Tekniikan diplomi-insinööri Jose Maria Perez-Macias tutki väitöskirjassaan patjan alle sijoitettujen antureiden käyttöä unenaikaisten hengityshäiriöiden havaitsemisessa. Ei-kajoava menetelmä tunnistaa kuorsauksen, lisääntyneen hengitysvastuksen ja sykkeen. Innovaatio auttaa parantamaan unihäiriöiden diagnosoinnin saavutettavuutta ja mukavuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme