Matematiikan päivät 2022: Mallinnus selvitti, että koronavirus leviää sisäilmassa kuin tupakansavu

Suomen matemaattisen yhdistyksen (SMY) joka toinen vuosi järjestämän tapaamisen teemana on matematiikan tutkimus ja opetus. Tapahtuma kerää yhteen noin 250 kotimaista matemaatikkoa pääosin yliopistoista, mutta myös teollisuudesta.
– Matematiikka ja looginen päättely, tilastot ja mallit liittyvät lähes kaikkiin tieteenaloihin. Koko teollinen yhteiskuntamme on rakennettu matemaattiselle pohjalle, ja sen avulla selätämme niin koronan kuin ilmastonmuutoksen. Matemaatikot luovat sitä kakkua, jota muut tieteet ja siten koko yhteiskunta voivat jakaa. Matematiikan päivillä raportoimme viimeisimmistä tutkimuksistamme ja niiden tuloksista. Kaikki tulokset eivät ehkä avaudu suurelle yleisölle, toiset ovat hyvinkin lähellä ihoa, kertoo Esko Turunen, joka toimii sovelletun matematiikan professorina tilaisuuden järjestävässä Tampereen yliopistossa.
Ville Vuorisen johtama tutkimusryhmä selvitti jo koronapandemian alkuvaiheessa, että virus leviää pääosin ilmateitse. Ilmassa leijuvia partikkeleita mallintamalla on voitu selvittää, miten koronavirus käyttäytyy sisäilmassa. Ville Vuorinen kertoo puheenvuorossaan "Scale-resolved computational fluid dynamics: applications and methods" 3D-mallintamisen hyödyistä virusten tutkimisessa sekä esimerkiksi CO2-päästöttömien polttoaineiden palamisen simuloinnissa.
– Nesteiden ja kaasujen fysikaaliset virtausilmiöt ovat erittäin keskeisessä asemassa lukuisissa eri sovelluksissa. Esimerkiksi tuuliturbiinin lapojen muotoilua, lämmönsiirtoa, suihkuhävittäjän aerodynamiikkaa tai vetymoottorin toimintaa voidaan kehittää hyvin tarkasti suurteholaskentaa hyödyntäen, Vuorinen kertoo.
– Fysiikan lait tietokoneella ratkaisemalla voidaan mallintaa myös ilmavirtoja sisätiloissa sekä uloshengityksen partikkelien liikettä ilman mukana. Koronavirusaerosolien liikkeen mallintaminen sisäilmassa on käytännön esimerkki siitä, miten teoreettiset matematiikan ja fysiikan työkalut - kuten derivointi, integrointi, matriisit, vektorit ja funktioavaruus - kytkeytyvät hyvin konkreettisiin arkielämän ilmiöihin, Vuorinen sanoo.
– Havaitsimme, että viruspitoinen ilma leviää huoneessa yli tilanjakajienkin ja jopa huoneesta toiseen. Ilmiötä voi verrata tupakansavun leviämiseen. Systemaattinen maskien käyttö sisätiloissa, ilmansuodatus sekä riskitilanteiden tunnistaminen ovat ruohonjuuritason avainkeinoja ilmavälitteisten virusten torjunnassa, lisää Ville Vuorinen.
Paikallisena järjestäjänä toimivat Tampereen yliopiston Tietotekniikan yksikön matematiikan tutkimusryhmät. Tapahtuma sisältää kutsuttuja esitelmiä sekä eri aihepiirien tutkimusta ja tutkijoita yhteen kokoavia tilaisuuksia.
Matematiikan päivät 2022 järjestetään 4.-5.1.2022 sekä Tampereen yliopiston keskustakampuksella että etäyhteydellä. Ilmoittautumalla tapahtumaan saat linkin etäosallistumiseen. Tutustu tapahtuman ohjelmaan.
Ville Vuorinen on median tavattavissa Tampereen yliopiston keskustakampuksen Päätalolla (Kalevantie 4, Tampere) tiistaina 4.1.2022 klo 16–17. Varaa haastattelu puh. 050 361 1471 / Ville Vuorinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Esko Turunen
puh. +358 50 301 4667
esko.turunen@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme